Pigini on Castelfidardon yksi suurimmista harmonikantuottajista ja maailmanlaajuisesti myös yksi tunnetuimmista. Pigini-harmonikkatehtaan historia alkoi, kun Filippo Pigini rekisteröi 6.6.1946 yrityksen F.lli Pigini di Filippo Anconan kauppakamarilla. Filippon yhteistyökumppaneina olivat hänen veljensä Adriano, Gino, Luigi ja Marino Pigini.
Filippo oli toisen maailmansodan tuore veteraani ja hänellä oli loistava liikevainu. Sodan jälkeen hän palasi tekemään töitä veljiensä harmonikkaverstaalle, joka oli ollut toiminnassa vuodesta 1930. Pian sodan jälkeisen uuden yrityksen perustamisen jälkeen ensimmäiset soittimet lähtivät Yhdysvaltoihin (2.10.1946), Kanadaan ja Ruotsiin (15.12.1946), Argentiinaan, Egyptiin ja Pakistaniin (1947). Myös tanska kuului ensimmäisiin vientimaihin.
Ensimmäisien vuosien aikana yritystä johti Gino Pigini, joka oli jo 14-vuotiaana taitava kielivalmistaja, ”vociarolo”. Gino uskoi nuorten hyviin ideoihin ja haluun oppia uutta. Hän kokosi ympärilleen työtiimin, joka toimii yhä Piginin tuotekehityksen pohjana. Gino oli vanhoille päivilleen asti aktiivinen ja viimeisinä elinvuosinaan hän teki jopa 12–14 tunnin työpäiviä. Gino Pigini kuoli 1.7.1994. Hän oli ennen kuolemaansa organisoinut yritystoiminnan siten, että se jatkui keskeytyksettä.
Massimo Pigini, Ginon poika, oli aloittanut työskennellä Pigini-harmonikkatehtaalla 20-vuotiaana vuonna 1978. Tuolloin Massimo ei tiennyt harmonikoista kovin paljoa, vaikka hän oli viettänyt lapsesta asti tehtaalla paljon aikaa. Massimo piti 15-vuotiaana paljon kemiasta, eikä hän osannut nuoruudessaan ajatella työtä harmonikkatehtaalla. Aloittaessaan tehtaalla, hänellä oli koulutus teollisuuskemikaaleihin. Massimo kuitenkin piti isänsä auttamisesta ja siitä, että hän sai vapaat kädet toimia tehtaalla. 3–4 vuotta tehtaalla työskenneltyään, hän toimi puoliksi toimistotöissä, puoliksi tuotantolinjalla. Yksi opeista, mitä Massimo sai isältään, oli se, että harmonikka ei valmistu koskaan. Italiaksi tällä virkkeellä on kaksi merkitystä. Harmonikka ei koskaan valmistu soittimena eikä sitä koskaan lopeteta soittamasta.
Pigini-tehdas on muiden harmonikkatehtaiden tapaan tehnyt omaa tuotekehitystä: Vuonna 1946 testattiin sopivia puulajeja, 1948 alkaen esteettiseen suunnitteluun on laitettu voimavaroja, 1961 alkoi convertor-järjestelmän kehittäminen ja 1968 leukarekisterit tulivat soittimiin. Tehtaalla on lukuisia harmonikkamalleja, joista kuuluisimpia lienevät 1976 julkaistu Convertor 42/b, Sirius (1981), Mythos (1987), Peter Pan -lasten harmonikka (1989), pieni Simba (2002), Nova (2008) ja Sirius Kyma (2017). Vuonna 2000 tehdas esitteli monitoimiset leukarekisterit. 2020-luvun alussa Pigini tuotti yli 200 erilaista harmonikkamallia. Vientimaita oli 42.
Lähteet
- https://www.facebook.com/pg/piginiaccordions/about/ (24.4.2020)
- http://accordion-museum.com/en/accordions/it/pigini (24.4.2020)
- http://www.accordions.com/interviews/pigini.aspx (24.4.2020)
- https://www.pigini.com/en/story/ (24.4.2020)