Muutos on aihe, mistä voi aina kirjoittaa tai pitää puheen. Aihe on kiehtova, vaikka pääsääntöisesti sen sisältö on aina sama: Maailma muuttuu ja sen mukana on muututtava – toimintaa kehittämällä takaamme hyvät olot mukanaolijoille. Muutos on välttämätöntä ihmiskunnan kehittymiselle niin materialisen hyvinvoinnin kannalta kuin henkisen kehityksen kannalta. Jälkimmäinen luonnollisesti ensimmäistä suotavampaa.
Suuri osa ihmisistä harhailee elämänsä aikana ilman päämäärää. Heidän valintansa ovat tehneet heistä itsestään sokeita. Lähimmäisien luoma sosiaalinen ympäristö muun yhteiskunnan kanssa luovat yksilölle maailman, jossa hän elää. Hän näkee vain sen, mitä hänen tarvitsee nähdä selvitäkseen hengissä – hän ei näe kuin minimin. Tuloksena on työelämässä tavoitteiden asettaminen minimiin: ”olisipa jo perjantai”, harmaa arki on todellisuutta. Facebook-ystäväni kirjoittavat tilakommentikseen hyvin usein heidän lähimmän tavoitteensa, mikä on usein kouluviikon jaksaminen. Maantantaisin tulee vain kommentteja: ”…maanantai…”.
Yhteiskuntaa ei voi syyttää ihmisten tylsistyttämisessä, koska yksilöt luovat yhteiskunnan. Jos syytän yhteiskuntaa, syytän jokaista ihmistä. Tylsistyminen alkaa siitä, ettei ole päämäärää. Päämäärän saaminen elämälleen on iso työ, jota ei saa kaihtaa. Ihminen, jolla on elämässään päämäärä, tekee enemmän kuin pyydetään, tekee paremmin kuin pyydetään ja kaiken toiminnan ohessa hän kannustaa muita.
—-
Ihmiset ovat tyhmiä. Antiikin ajoista lähtien ihmiset ovat sotineet, juhlineet ja saattaneet lapsia maailmaan. Kansakunnat ovat sokeutuneet toimimaan tietynlaisissa olosuhteissa, mikä pahimmillaan tarkoittaa sitä, että ihminen toimii vain itsensä ja yhteiskuntansa puolesta, ei ihmisten hyväksi. Näin laaja sokeus tarkoittaa sitä, että maailmassa voi tapahtua uusi, entistä kauheampi, maailmansota heti, kun viimeisen sodan kauheudet ovat unohdettu.
Vaikkei tällä sarkaa ole havaittavissa Euroopassa uutta Hilteriä, niin ainoa asia, mikä voi loppupeleissä estää mahdolliset aseelliset konfliktit ovat asenteet. Asenteisiin puolestaan vaikuttaa koulutus, perhe ja niin edelleen. Arvoihin on hankala vaikuttaa, mutta se on välttämätöntä. Positiivinen arvovaikuttaminen eroaa tylystä propagandasta monella kohtaa.
Propagandassa halutaan ohjata ihmisiä häikäilemättä masinoidun koneiston kautta. Tavoitteena valtaapitävien vallassapysyminen toisten kustannuksella. Tämä on riistopolitiikan yksi ilmentymä. Moskovan Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin väliohjelma täytti propagandan tunnusmerkit: sotilaallisen mahdin esitteleminen (uniformut), positiivisien mielikuvien luominen aseista (pinkki panssarivaunu, sininen hävittäjä), venäläläismäisen perinteen yhdistäminen sotilaalliseen mahtiin (tanssiryhmä). TaTu-yhtyeen mukanaolo sinetöi ajatuksen voimakkaasta, hyvinvoivasta ja onnistuneesta valtiosta. Sokeat silmät eivät näe propagandaa, kun viestit ovat piiloitettu liian selvästi yleisön eteen.
Positiivisessa arvovaikuttamisessa valta ei ole mukana missään. Se, joka haluaa kehitää yhteiskuntaa (=ihmisiä) ei halua valtaa, vaan hän haluaa mahdollisimman monelle mahdollisimman paljon hyvää. Ei ole väliä, mistä yhteiskuntaluokasta arvovaikuttaja tulee – arvovaikuttaja voi olla mies tai nainen, köyhä tai rikas. Tämä luo sen tilanteen, että ihmiset toimivat yksilöinä ja he vaikuttavat lähimmäisiinsä. Heitä ei voi määrätä, koska heillä ei ole johtajaa. He toimivat kuitenkin joukossa silloin, kun heiltä pyytää palvelusta.
Yksi tärkeimmistä ideologisista opeista, jonka olen saanut enoltani, on se, että jos jokainen pitäisi huolta kolmesta lähimmästä ihmisestä, niin ei olisi sotia. Itse olen jatkanut tätä ajattelua siten, että ensin jokaisen tulee mennä itseensä ja oppia tuntemaan itsensä. Tämän jälkeen yksilö on riittävän vahva toimimaan muiden hyväksi: huolehdi muutamasta lähimmäisestäsi. Tee heistä parhaat ystäväsi heti itsesi jälkeen. Tämä riittää monelle koko elämäntehtäväksi. Vahvimmat sen sijaan haluavat pyyteettömästi auttaa myös muita.
—-
Minä muutun tulevina vuosina hyvin paljon. Kun mietin omaa kehityskaartani, niin olen saanut matkan varrella hienoja vihjeitä, joista olen löytänyt itselleni tarkoituksen ja energiaa elämään. Olen asettanut itselleni uuden tavoitteen. Tarvoite on paljon korkea-arvoisempi kuin harmonikkojen rakentaminen.
Tein eilen päätöksen, joka vaikuttaa loppuelämääni erittäin paljon. Tein oikein; en löytänyt sisältäni ristiriitoja. Haluan muuttua. Haluan auttaa.
Mahtava teksti! Ei ole vähään aikaan tullut selailtua tätä blogiasi mutta onneksi päätin tänään sen tehdä.
Minullakin on vähän maailmanfilosofia muuttunut tämän vaihtarivuoteni aikana.. Jotenkin on ollut avartavaa tavata lukuisia eri kulttuuri- ja ikätaustan ihimisiä, ja uskon nyt pysyvästi että yksikin hyvä sydän voi tehdä valtavia parannuksia tässä kohtuu korruptoituneessa maailmassa.