Ei ehkä liene yllätys, että korona vaikutti myös harmonikkojen korjaamiseen. Alkuvuodesta 2020 oli työkirja aivan täynnä, eikä isossa koronarutistuksessa kevättalvella tullut isoa pudotusta. Kaikki aika meni työjonoa tyhjentäessä. Oli ehkä viikon tai kaksi hiljaista, mutta kutakuinkin normaali arki jatkui tämän jälkeen. Isona erona oli, että ammattisoittajat putosivat asiakkaista isolla kädellä, koska heiltä meni ansaintamahdollisuudet koronasulkujen takia. Ammattilaisilla ei tämän vuoksi ollut intoa korjauttaa soittimiaan.
Kerään asiakasvirrasta, liikevaihdosta ja tuloksesta kuukausittaista numeraalista tietoa. Koronan vaikutus on ilmeinen. Karkeasti ottaen asiakasmäärissä vuodesta 2019 vuoteen 2020 verrattuna oli viidenneksen pudotus. Vaikka liikevaihto näyttäisi pysyneen kutakuinkin samana, huomaa eron siinä, että likviditeetti on tiukemmalla. Toisin sanoen korjausprojektit ovat olleet isoja ja tämän vuoksi rahavirta ei ole ollut tasaista vaan voisi sanoa jopa kausiluonteista. Nyt vuoden 2022 koko tulosta ei ole vielä laskettu, mutta aika samoihin mennään kuin vuosina 2020–2021. Ei voi muuta kuin tehdä työt hyvin, olla näkyvillä eri tapahtumissa ja niin edelleen. Negatiivista tässä on se, että asiakasmäärät eivät ole kohonneet vuoden 2019 tasolle.
Valtio jakoi koronatukia hyvin avokätisesti. Sain haettua ensimmäistä koronatukea ja sen sain. Siitä olen erittäin kiitollinen. Sen sijaan valtion tuki olisi tullut myöhemminkin tarpeeseen, mutta 2021 haettavissa ollut tuki jäi hakematta, koska laskin, että vertailukausi ei ollut riittävähän huono, jotta tukia olisi saanut. Jälkikäteen, kun muistelen, niin olisikohan ollut niin, että liikevaihdon piti olla vuoden takaiseen vertailukauteen verrattuna -20 %, kun se minulla oli -18 %. Tätä luokkaa. Eli maksimaallinen tappio piti sietää.
2020 perustin osakeyhtiön itselleni. Päädyin tähän ratkaisuun, koska olin aloittanut 2017 käsityömestaritutkinnon tekemisen, tavoitteena kehittyä ja kehittää omaa yritystoimintaa. Uusi yritys oli järkevä riskienhallinnan takia, koska tarvitsin pankilta pääomaa toiminnan kehittämiseen, jota en halunnut ottaa toiminimelle. Harmonikankorjaus jatkuu edelleen toiminimellä.
Valmistuin käsityömestariksi joulukuussa 2021. Eihän se tutkinto nyt ihan täydellisesti mennyt, koska lopputyönä piti olla toimiva tuote. Kävi nimittäin niin, että tutkinnon perusteet muuttuivat opiskelun aikana ja olin syksyllä 2021 pakotettu valitsemaan joko siirtymään uuden tutkinnon tekemiseen (= lisää koulun penkillä istumista) tai sitten tekisin tutkinnon vanhan koulutuspohjan perusteella. Päädyimme opettajan kanssa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, jolloin aikaa kahden näytön tekemiseen jäi noin kuukausi. Siinä ajassa ei harmonikkoja tehdä, vaikka piirustukset olivat hyvällä mallilla ja osia tilattu. Sen sijaan toin esiin oppimistani harmonikan akustiikassa ja varsinaisena työnä tein Aimé Millet (1819–1891) härkäpatsaita asiakkaille. En tietenkään alkuperäisessä koossa, vaan noin 20 cm mittaisia puuhärkiä. Tämä työ ei itsessään olisi riittänyt tutkinnon läpipääsemiseen, vaan teoreettista puolta painotettiin enemmän.
Nykyään osaan käyttää 5-akselista jyrsintä, jonka hankin uudelle yritykselleni. Se on mahdollistanut aivan älyttömän paljon asioita! Harmonikan osalta olen päässyt kehittämään kielipenkkejä, mikä onkin sangen mielenkiintoinen maailma. Olen jo aikaisemmin tehnyt ilmavirtaustestejä, jossa olen saanut käsityksen ilma-aukon ja ilmakanavan koon vaikutuksesta ääneen ja vasteaikaan. Nyt jyrsimellä pääsin paremmin testaamaan kielipenkin ilmakanavan muotoa, jolla silläkin on erittäin iso merkitys äänen kirkkauteen ja vasteeseen. Sen voin sanoa, että italiassa tehtyjen kielipenkkien ongelma on siinä, että ne tehdään tietynlaisilla työvälineillä tehdasmaisesti ja nopeasti. Akustisesti parempaan lopputulokseen päästään, kun ymmärretään miten kielipenkin voi optimoida. Erityisesti Bernoullin yhtälön vaikutus on tärkeää huomata ilmavirran osalta samalla tavalla kuin ääniaallon eteneminen ja sen ohjaaminen. Onneksi nämä asiat tukevat toisiaan! Kun kokonaisuuden ymmärtää päästään optimoituun lopputulokseen. Ei kielipenkkien nopea valmistaminen ole järkevää, jos halutaan täydellistä, vaan työvälineet ja -vaiheet valitaan tavoitteen mukaisesti. Kalliimpaahan se on, mutta samalla kielipenkit ovat optimoidut. Fis 5 -äänen kohdalla tehtyjen mittauksien mukaan kielen vasteajaksi (”nollasta sataan”) sain omalla suunnittelulla keskimäärin 0,065 sekuntia, kun puolestaan italialaistyylisen kielipenkin muotoilulla vastaava tulos oli 0,080 sekuntia. Tekemälläni suunnittelulla saadaan siis peräti -18,75 % nopeuserohyöty. Tämä voi kuulostaa vähältä, mutta kyse on aika merkittävästä asiasta ja kertoo, että asiat on tehty oikein varsinkin, kun äänenlaatu pysyi korkeana!
Muodon lisäksi myös kielipenkin heijastepinnalla on merkitystä. Mikäli kielipenkki on puuta, saadaan tietynlainen ääni. Mikäli puu pinnoitetaan, saadaan äänestä kirkkaampi. Olen kokeillut kielipenkkien pinnoituksessa kaksikomponenttista polyuretaanilakkaa, luuliimaa (Italiassa käytetään tätä), sellakkaa ja alkydilakkaa. Jokaisessa on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi luuliima ja sellakka ovat luonnonmukaisia aineita, joten ne eivät ole myrkkyjä siinä missä lakat. Luuliima puolestaan halkeilee ajan kanssa toisin kuin lakat. Halkeilu on huonoa, kun ajatellaan, että mitä sileämpi pinta on, sitä paremmin se heijastaa ääntä. Sellakka sen sijaan imeytyy syvälle huokosiin ja pinta jää ehkä hieman epätasaiseksi. Mitä tahansa lakkaa ei voi käyttää, sillä pinnan pitää olla kova ja joustava. PU-lakka sopii tähän hyvin. Lakka on myös sangen kallista, vaikka sillä saadaan kovin mahdollinen pinta näistä verrokeista. Harmonikan äänen osalta kyse on heijastuspinnan ja ilman välisestä tiheyserosta. Mitä tiheämpään aineeseen ääniaalto tulee, sitä paremmin se heijastaa. Tämän takia muovikielipenkit voivatkin olla akustisesti jopa parempia kuin puukielipenkit, koska osataan tehdä kovempipintaisia muoveja kuin lakkoja. On sitten toinen asia, että mitä mieltä soittajat ovat muovikielipenkeistä…
Accordion Artisans
Syksyllä 2021 heitin Facebookissa Accordion Repair -ryhmään idean, että mitä jos olisi jokin webinaari, missä ammattilaiset kertoisivat harmonikasta erityisesti teknisestä näkökulmasta. Innostusta oli ja tämän perusteella sain kasaan kolmen henkiön tiimin. Itseni lisäksi tiimiin kuuluu jäsenet Sveitsistä ja Ranskasta. Toimintatapa on neljännen sektorille tyypillistä: asiasta innostuneet tekevät asioita yhdessä. Päätimme tehdä kesällä 2022 yhteisen matkan Castelfidardoon ja tällä matkalla – kiitos Voci Armonichen Lorenzo Antonellin – tutustuimme uuteen Argentiinassa asuvaan tekijään, joka hyväksyttiin Accordion Artisansien jäseneksi automatkalla Castelfidardosta Numanaan. Nyt meitä on neljä ja pidettyjä webinaareja kolme.
Nyt, kun konseptia on testattu, on aika pohtia jatkoa. Itse olen valmis menemään vauhdilla eteenpäin. Kyse on tiedon jakamisen lisäksi myös ansaintamallista. Kuten aikaisemmin sanoin, koronan takia asiakamäärä supistui ja tarvitaan lisää tulonlähteitä. Accordion Artisans tuottaisi muun muassa YouTube-videoita. Tällä tietotaitotasolla, joka tässä porukassa on, uskon, että saamme riittävästi seuraajia ja katselutunteja, jotta YouTubetulot ovat mahdollisia. Asiat täytyy vain tehdä paljon ammattimaisemmin kuin tähän asti. Tarkoitan tällä lähinnä kuvan- ja äänenlaatua sekä videoformaattien kehittämistä.
Accordion Artisansien työn seurauksena olen myös aloittamassa omaa suomenkielistä YouTube-sisältöä. Todennäköisesti teen tätä omalla YouTube-tililläni ja keskityn enemmän harmonikansoittajiin. Haastateltavia riittää nimittäin myös Suomessa. Toivottavasti nämä lähestymistavat tuovat hieman elantoa pöytään ehkä vuoden päästä. Suomenkielistä spinoffia voisi sanoa myös kulttuurihistorian säästämiseksi, koska sitähän se on, kun haastatellaan tämän hetken harmonikkakentän työmyyriä ja heidän ajatuksiaan musiikista.
Hanurikenttä
Olin ehdolla marraskuussa 2022 Suomen harmonikkaliiton puheenjohtajaksi. Vuoden viimeisestä harmonikkalehdestä voi lukea tunnelmakuvauksia, miten kyseinen viikonloppu meni. Minua ei valittu pj:ksi, mikä luonnollisesti hieman harmitti kokouksen jälkeisinä päivinä. Tästä huolimatta valittuksi tullut Reijo Ahonen on loistotyyppi ja uskon, että asiat etenee harmonikkakentällä joutuisasti eteenpäin. Jatkan harmonikkaliiton hallituksessa seuraavat kolme vuotta, jossa itse tunnen hyväksi aihealueeksi pitkän aikavälin strategian tekemisen. Se on niin tärkeää, koska tämä vaikuttaa liiton toimintaan vielä 10 vuoden päästä. Itse kokouksesta en kommentoi julkisesti sen enempää. Koska näin ison mittaluokan kokouksia on harvoin, on hyvä kehittää kokouskäytänteitä seuraavaan kokoukseen mennessä.
Koronan takia vuosien 2020 ja 2021 harmonikkatapahtumat olivat kortilla. Nyt 2022 aikana saatiin harmonikkaristeily järjestettyä nippa-nappa (siirto tammikuulta keväälle) ja Sata-Häme Soikin järjestettiin hieman pienimuotoisempana kuin aikaisemmin. Koettujen vastoinkäymisien takia vuosi 2023 vaikuttaa lupaavalta. Tapahtumista voi tulla erittäinkin onnistuneita, kun ihmiset uskaltavat taas liikkua. Suurin huoleni on lähinnä ikäjakaumassa, jota pitää saada petrattua erityisesti nuorten päädystä. Tarvitaan lisää aktiivisia nuoria.
Lopuksi
Omalla tavallaan tuntuu, että olen uran lakipisteessä. Ei niinkään asiakasmäärällisesti tai tulojen perusteella vaan siksi, että olen onnistunut kehittämään itseäni jatkuvasti. Myös harmonikankorjaajat ottavat toisinaan yhteyttä ja ohjaa asiakkaita minulla tai kysyvät neuvoja. Hyvä niin.
Kunhan nyt saataisiin tuo Venäjän aloittama sota päättymään. Voi kyllä sanoa, että tämä 2020-luvun taite ja alku on ollut erittäin dramaattisia maailmassa. 2018 oli Suomessa superhelle. Se kesti muistaakseni neljä vai viisi viikkoa putkeen. Ei ollut sadetta eikä pakopaikkaa, ja tämän vuoksi siitä jäi kyllä tietynlaiset traumat. 2020 tuli korona ja 2022 Ukrainan sota. Jos hopeareunusta näitä kaikista etsii, vihreä siirtymä nopeutuu.