Viisirivinen

Harmonikan historiaa käsittelevä teksi on käännös osoitteesta http://www.albinhagstrom.se/history.htm Joitain oikaisuja on tehty. Kaupunkien nimille tai kaduille ei ole pääosin etsitty suomalaisia vastineita. Tekstin perässä on listaus Hagströmin Italiassa valmistuttamista soittimista. Tekstiin tehty asiavirhekorjauksia alkuperäisen lähteessä olevien virheiden tultua ilmi 24.3.2012. Lisää historiaa löytyy osoitteesta http://www.algonet.se/~barke/historie.htm

Albin Hagström syntyi 1905 Orsassa, Dalarnassa. 10-vuotiaana hän osti ensimmäisen harmonikkansa ja tämä oli hänen kasvavan mielenkiinnon kohde tulevina vuosina. Kiinnostus muuttui harmonikan rakenteen ymmärtämiseen, valmistukseen ja tämän jälkeen harmonikan myyntiin.

1921 Albin lainasi 5000 Saksan markkaa ja osti kaksi harmonikkaa Saksasta. Toisen harmonikoista hän myi 175 Ruotsin kruunulla ja toista hän vuokrasi tanssipaikoille ja muihin alueen yhteisötapahtumiin. Myöhemmin hän tilasi kaksi haitaria lisää, jotka hän myi nopeasti kotialueelleen.

1923 Albin toi Ruotsiin 25 harmonikkaa saksalaiselta alihankkijalta / valmistajalta ja myi nämä nopeasti lehtiin laittamiensa myynti-ilmoituksien kautta.

19.1.1925 Albin Hagström rekisteröitiin yritykseksi.

Liikevaihto ensimmäisen vuoden aikana oli 2 700 Ruotsin kruunua. Saman vuoden aikana Hagsröm tavoitti Italialaisen tehtailijan suunnittelemaan harmonikkamallin erityisesti Ruotsin markkinoille. Tämä osoittautui menestykseksi kasvavilla soitinmarkkinoilla.

1928 ensimmäinen sivuyritys avattiin Osloon, Norjaan nimellä A/S A Hagström. Yhtiöstä tuli Norjan jälleenmyyntikeskittymä. Samoihin aikoihin Hagström avasi useita jälleenmyyntipisteitä Ruotsiin. Vuoden 1928 aikana liikevaihto kasvoi 500 000 Ruotsin kruunuun – vertaa kolmen vuoden takaiseen 2 700 kruunuun.

1932 oli historiallinen vuosi yritykselle. Älvdalenin harmonikkatehdas oli valmistunut ja ensimmäiset 45 Hagström-harmonikkaa valmistettiin. Mallin nimi oli ”Excellent”.

Tehtailu oli Albin Hagsrömin yrityksen vastus alussa. Sopivien materiaalien, tietotaidon, koneistustuksen kuin myös taitavien käsityöläisien löytäminen osoittautui hankalaksi. Tästä huolimatta Albin kehitti jatkuvasti työn tuottavuutta, modernisointia, tehokkaampaa markkinointia, iskevämpää mainostusta, kustannussäästöjä ja niin edelleen. Tämä oli hänen syvintä olemustaan, mikä ei koskaan laantunut – Albin etsi koko ajan uusia päämääriä. Tämä oli oikea asenne aivan alusta asti, mikä asetti tavoitteet ja teki yrityksen edistyksellisyyden mahdolliseksi.

Uusi sisaryritys A/S A Hagström perustettiin Kööpenhaminaan, Tanskaan, 1934. Se toimi jälleenmyynti- ja valmistusyksikkönä eritoten Tanskan markkinoille.

1938 perustettiin O/Y Hagsrtöm AB Helsinkiin, Suomeen. Yritys aloitti jälleenmyyntiliikkeenä, mutta pian se laajeni valmistusyksiköksi. Samana vuonna Tukholmassa sijaitseva harmonikkatehdas ”Accordia” liitettiin Hagsrömiin.

1939 avautui haara Yhdysvaltoihin nimellä Hagsrtöm Music Company Inc., joka sijaitsi Time & Life -talossa Rockefeller-keskuksessa New Yorkissa (N.Y. 9 Rockefeller Plaza). Vuonna 1945 avattiin myös tehdas Jamestown 306 East 2nd Streetille New Yorkissa.

1930- ja 1940-lukujen aikana musiikkikappoja avattiin Tukholmaan, Gothenburgiin, Malmöseen, Växjöön, Karlstadtiin ja Örebrohon. Kysynnän kasvaessa avattiin lisää valmistustilaa Orsassa, Våmhusissa ja Falunissa. Akustisia kitaroita tehtiin myös Oslossa. 1946 uusi harmonikkatehdas avattiin Hagsrtöm LTD-nimen alle, joka sijaitsi Avenue C, Darlingtonssa, Durhamissa, Englannissa. 1952 Yritys tavoitti huipun harmonikanvalmistuksessa valmistaen 15 000 soitinta vuodessa.

Hagström-yritys koki raskaan tappion, kun yrityksen perustaja Albin Hagström menehtyi 47-vuotiaana 3.4.1952

1950-luvun aikana Hagström Musik oli isoin kauppaketju ja se laajeni paikallisilla toimipisteillä ympäri Skandinaviaa. Paikallisia toimistoja ja kauppoja avattiin seuraavissa kaupungeissa ja kunnissa: Tukholma, Malmö, Gothenburg, Norrköping, Örebro, Sundsvall, Skellefteå, Arvika, Edsbyn, Eskilstuna, Falun, Gällivare, Gävle, Halmstad, Helsingborg, Jönköping, Karlstad, Kristianstad, Landskrona, Ludvika, Luleå, Oskarshamn, Piteå, Skövde, Sollefteå, Umeå, Uppsala, Visby, Örnsköldsvik ja Östersund. Huippuvuoden aikana Pohjoismaissa oli yli 48 Hagströmin musiikkikauppaa.

1950-luvulla harmonikkamarkkinat alkoivat supistua. Ruotsissa soittimia oli yhä hankalampi myydä. Yhdysvalloissa myynti oli mahdotonta, koska harmonikoille ei ollut enää markkinoita. Yritys oli pakotettu etsimään uusia tuotteita tehtaiden tuotantolinjoille kompensoimaan harmonikan kysynnän hiipumista.

Albin Hagströmin poika Karl Erik Hagström otti haltuunsa viennin 1961. Karl Erikin teki useita matkoja Yhdysvaltoihin viimeisien vuosien aikana saadakseen kokemusta ja antaakseen Hagströmille vahvan jalansijan paikallisille markkinoille. Karl Erikin aikana yritys sai konsultointia muun muassa yrityksiltä kuten Fender, KORG, Pearl, Aulos ja Guild.

Viimeiset harmonikat valmistettiin Älvdalenissa vuoden 1970 aikana.


Harmonikkojen muotoilu teki Hagströmin kitaroihinkin oman erikoisuuden kitaratuotannon alkupäässä. Lakkauksen sijasta loimullista selluloidia laitettiin kitaroihin sillä se muistutti helmiäiskoristeluja. Amerikkalaisissa harrastepiireissä tälle tuli nimeksi ”mother of pearl”. Kotipiireissä (Ruotsissa?) sitä kutsuttiin ”The glitter guitar”.


Listaus Italiassa Hagströmin valmistuttamista harmonikoista:

  • Hagström Minor
  • Hagström Accordia I
  • Hagström Accordia II
  • Hagström Excellent
  • Hagström Victory I Cassotto *
  • Hagström Victory II Cassotto *
  • Hagström Carina II
  • Hagström Carina II
  • Hagström Castello *
  • Hagström Ambassador *
  • Hagström Victory Cassotto *

Soittimet ovat kaikki Hagströmin loppupään tuotantoa. Osa, ellei kaikki, Italiassa tuotetut harmonikat on valmistanut Pigini eli Suomessa tuttu Lasse Pihlajamaa special. Listassa *-merkillä merkityt ovat ulkoiselta olemukseltaan sekä maskiltaan samanlaisia kuin Piginin tuottamat Universal-merkkiset harmonikat. Universal-malleissa saattaa olla yrityksen logo kiinnitettynä maskiin. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten paikallisille markkinoille tuotetaan tunnesiteisiin perustuvilla syillä ”omaa” harmonikkaa ja saadaan näin myyntiä parannettua.