Viisirivisissä harmonikoissa on kolme remmiä: bassoremmi ja kaksi olkaremmiä. Olkaremmien tehtävänä on pitää soitin soittajan sylissä siten, että soittaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Usein olkaremmien välissä on yksi poikkiremmi. Remmit kiinnittyvät harmonikan diskanttipuolen ylä- ja alaosaan lähelle palkeen takareunaa. Soittotuntuman tukevuuden lisäämiseksi suosittelen lantioremmiä, joka on kuin muut poikkiremmit, mutta lantion kohdalla. Lantioremmi siirtää harmonikan massaa olkapäiltä lantiolle, mikä tekee harmonikan soiton kevyemmäksi – lantioremmi toimii samalla tavalla kuin rinkoissa olevat lantioremmit. Lasten harmonikoissa käytetyissä pienissä remmeissä ei useinkaan ole poikittaistukia.
Vasen käsi tulee bassoremmin alle, jonka avulla soitinta voidaan liikuttaa soiton aikana. Remmi kiinnittyy basson seisontatassujen väliin ylähäältä ja alahaalta. Bassoremmin säätöruuvi on basson päälipuolella.
Remmeistä on kirjoitettu oma osio Harmonikan käyttö -otsikon alle.
Remmejä ostamassa
Soittajan tulee tunnistaa, milloin remmit ovat vaihtokunnossa, koska kyse on ensisijaisesti soittomukavuudesta. Vanhat remmit, jotka ovat hyvin ohuet, narumaiset, eivät ole hyviä remmejä soittamiseen. Myös erilaiset tekonahkaremmit ovat ongelmallisia, koska remmit kovettuvat ajan mittaan.
Käärmeen nahkasta tehdyt harmonikanremmit.
Remmejä on erilaisia: leveitä ja kunnolla pehmustettuja, pitkiä, lyhyitä, erilaisin leikkauksin valmistettuja ja niin edelleen. Tärkein asia remmejä hankittaessa on remmin istuvuus soittajalle. On turhauttavaa hankkia remmit, jotka eivät anna halutunlaista tukea soittamiseen. Tärkeimpänä vaikuttajana istuvuuteen on remmien pituus. Jotkin olkaremmit saattavat olla liian pitkät käyttäjälleen, ja remmien säätöjen ollessa pienimmillään soittaminen saattaa olla edelleen vaikeaa. Tukevan soittoasennon ohella toinen lähestymiskulma remmeille on soitossa käytettävän energian minimoiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että soittimen hallinta harjoitetaan niin korkealle tasolle, että soitinta ei voida sitoa kiinni kehoon, jolloin remmien funktio muuttuu.
Toissijaisesti on hyvä pohtia millaisen leikkauksen haluaa remmeihin: suoran vai taittoleikkauksen. Toisille taittoleikkaukselliset remmit istuvat paremmin kuin suorat. Oikean mittaiset ja hyvin istuvat remmit ovat parempi vaihtoehto kuin liian pitkät, mutta hyvin pehmustetut remmit – kokeile eri vaihtoehtoja. Remmit tarvitsevat käyttöä ennen kuin ne ovat asettuneet soittajalle sopiviksi, joten monia uusia jäykähköjä remmejä kokeiltaessa voi olla hankalaa valita paras vaihtoehto.
Viimeisenä tärkeysjärjestyksessä remmejä hankittaessa on ulkonäölliset seikat: erotu joukosta erikoiskuvioiduilla remmeillä. Hyvänä esimerkkinä erikoisremmeistä on oheisen kuvan pythonin nahasta tehdyt remmit, joita ei ihan jokaisella harrastelijalla ole. Tässä mallissa hintakin kipusi sangen korkeaksi normaaliin nahkaremmiin verrattuna.
Soljen tekemää pintanaarmua.
Kun remmit ovat kiinnitettyinä soittimeen, kannattaa remmien metallisoljet suojata solkisuojilla. Mikäli näin ei tehdä, soljet suurella todennäköisyydellä hankaavat soittimen runkoon naarmuja, kuten oheinen kuva todistaa. Mikäli soitin olisi puuta, olisi jälki huomattavasti pahemman näköinen. Markkinoilla on myös muovisoljellisia remmimalleja, joissa ei ole teräviä kulmia ja tällaisia kulumia ei pääse muodostumaan. Kaikkiaan solkien hankaama kuluma on ulkonäöllinen seikka, joka ei vaikuta sointiin, mutta erittäin naarmuinen soitin vaikuttaa jälleenmyyntihintaan. Ammattilainen pystyy korjaamaan kulumat.