Bandoneonin mekaniikka on niin yksinkertainen ja kompakti paketti, ettei siinä ole yhtään ylimääräistä osaa – tätä yksinkertaisemmaksi mekaanista kokonaisuutta on vaikea saada palkeilla toimivissa vapaalehdykkäsoittimissa. Tämän vuoksi on hyvin hankala lähteä käsittelemään soitinta osa kerrallaan toisin kuin harmonikoissa. Mekaniikka-sivu sisältää siis kokonaisuuden, johon liittyvät välipohja, kielipenkit, kielilaatat, kielet sekä näppäinkoneisto. Kuvan kielipenkit ovat diatonisen bandoneonin diskanttipuolelta.
Välipohja
Välipohja on levy, joka erottaa soittimen sisäpuolen ilmatiiviin osan muusta kokonaisuudesta. Kielipenkit kielineen ovat soittimen ilmatiiviissä osassa, kun puolestaan näppäimiin liittyvä mekaniikka on ilmatiiviin osan ulkopuolella. Yllä olevassa kuvassa välipohja on neliönmuotoinen levy. Mikäli välipohja vuotaa, soitin saattaa suhista ja ilmaa kuluu normaalia enemmän, eivätkä äänet syty niin pienellä ilmankulutuksella kuin normaalisti. Harmonikoissa välipohja on upotettu runkoon siten, että osaa ei voida irrottaa – toisin kuin bandoneoneissa. Toinen mahdollinen vuotokohta välipohjassa liittyy puolestaan kieliin meneviin ilmakanaviin (kielilaattojen kiinnitys sekä läppien tiiviys).
Välipohja kiinnitetään päätysuojuksen kanssa yhtaikaisesti kiinni runkoon. Kolmesta neljään pitkää ruuvia tulevat maskin läpi paljekarmeihin kiinni. Ruuvit puristavat välipohjan paljekarmien ja maskin väliin siten, että palkeenpuoleinen sauma on täysin ilmatiivis. Tiivisteenä käytetään nahkaa. Bandoneon on helppo avata, koska kiinnitysruuvit voidaan avata ilman työkaluja. Kun ruuvit ovat irti, irtoavat maski sekä välipohja rungosta nostamalla.
Kielipenkit ja -laatat
Bandoneonin kielipenkki.
Bandoneonin välipohjan palkeen puolelle kiinnittyvät kielipenkit kielilaattoineen. Kielipenkit on kiinnitetty välipohjaan liimalla. Diskantin välipohjassa on välipohjan suuntaisia makaavia kielipenkkejä. Bassopuolella sen sijaan kaikki kielipenkit ovat pystysuuntaisia. Makaavat kielipenkit ovat soittimissa oleva historiallinen jäänne. Esimerkiksi harmonikoissa on tehty pysyvärakenteisia makaavia kielipenkkejä vielä 1930-luvulla. Tästä tavasta ollaan kuitenkin luovuttu harmonikan rakenteesta johtuvan epäkäytännöllisyyden takia. Bandoneoneissa kielipenkkien liimaamiseen välipohjaan on perinteiden lisäksi käytännönläheinen syy: soittimen sisällä ei ole tilaa irrotettaville kielipenkeille.
Yksi mielenkiintoinen ja järkevä bandoneoneissa käytetty ratkaisu näkyy viereisissä kuvissa: kielet voidaan asettaa siten, että kielen kärki on lähinnä välipohjaa. Tällöin ollaan kyetty tekemään kielille kunnolliset ilmakanavasupistukset, jolloin kielen saama ilmavirta ohjataan ja maksimoidaan kullekin kielelle. Kielet syttyvät helpommin ja ilmaa kuluu vähemmän. Bassopuolen kieliä ei kuitenkaan ole käännetty väärin päin vaan kielilaatat ovat kiinni kielipenkeissä kuten harmonikoissakin. Ilmasupistukset liittyvät lähinnä pieniin kieliin.
Bandoneonin kielilaatta.
Kielilaatat ovat bandoneonissa isoja. Diskantissa kaksi kielilaattaa ovat pieniä kahden kieliparin kielilaattoja, mutta soittimen muut kielilaatat ovat isoja 11 kieliparin kielilaattoja. Ilman isoa kielilaattaa olisi bandoneoniin hankala saada toimivaa ja kompaktia ratkaisua kielille. Kielilaatta tiivistetään ohuella nahalla. Kielet ovat periaatteeltaan identtisiä muiden harmonikkasoittimien kielten kanssa, joskin bandoneoneissa käytetään kovempaa jousiterästä kielimateriaalina ja kielilaatat ovat alumiinin sijaan sinkkiä.
Näppäinkoneisto
Näppäinkoneisto on niin yksinkertainen, että pelkästään yhdestä kuvasta näkee koneiston toiminnan: näppäintä painaessa näppäinvarren toiseen päähän kiinnitetty läppä nousee välipohjasta, jolloin avautuu ilmakanava kyseisen äänen kohdalle. Kuvan mallissa soi kaksi ääntä samanaikaisesti yhden läpän ollessa ylhäällä (pysty- ja vaakakielipenkit) lukuun ottamatta korkeimpia ääniä, joissa soi vain yksi ääni (oikea alakulma).
Bandoneoneissa ei yleisesti ottaen ole käytössä rekisterikoneistoa. Bandoneonissa on aina yksi ääniväri, joka muodostuu 8′- ja 16′-äänikerroista. Myös kolmiäänikertaisia bandoneoneja on olemassa ja tällöin soittimeen on saatettu lisätä rekisterikoneisto.
Bandoneonin välipohja sivulta katsottuna.
Läpän laskee – eli näppäimen nostaa – jousi, joka on kiinnitetty kuvan osoittamalla tavalla painamaan läppää. Kolmannessa läppärivistössä vasemmalta lukien jousi ei paina läppää alaspäin vaan jousi nostaa näppäintä. Alemmasta kuvasta jousen näkee vasemmassa alakulmassa.
Näppäinmekaaniikan yksityiskohta.
Näppäinvarret on tehty erittäin tarkasti. Oikeastaan missään muussa harmonikkasoittimessa ei vaadita niin tarkkaa puuntyöstöä kuin bandoneoneissa. Näppäinvarsien akselointi näkyy kuvan puolessa välissä.
Uloimpien rivien näppäimet ovat jousitettuja. Mikäli näppäin olisi kiinnitetty suoraan näppäinvarteen, näppäin jumittaisi otelaudan näppäinaukon reunaan. Näppäinaukkoja lähinnä olevissa näppäinvarsissa ei ongelmaa ole, koska näppäin ei mene niin jyrkkään kulmaan näppäintä painettaessa, että se voisi jumittua näppäinaukkoon. Kuvissa esitetty bandoneonin rakenne on perinteinen. Valmistajasta riippuen mekaniikassa on eroja.