Garmoshkat eli venäläiset vähäriviset

[klezberg]

Aukaisit ilmeisesti vain ns. maskit. Elikkä hajota haitari kolmeen osaan. Ota ne pienet nupit irti. Kaksi etupuolelta ja kaksi takapuolelta, per diskantti/basso (varovasti ja samat nupit sitten takaisin samoihin reikiin). Palje varovasti irti - näin pääset tiirailemaan sisäkaluja (lehtiä, lehtipenkkejä, nahkoja ym. Onko ruostetta pölyä, kuolleita kärpäsiä ym. - ja paljetta.

Täytyy kokeilla jossain välissä. Siinä on sellaisia neulan tapaisia aina kolme rivissä, ne siitä kai sitten pitää jollain vetää ulos? Nyt olen kuumeessa, joten saa odottaa.

Löysinpäs siitä muuten sen fis-mollin f:n, siellä olikin alkupäässä peräti kolme näppäintä ylimääräisille äänille. Ihmettelinkin miten ilman sitä oikein soittaa mitään mollikappaletta.

[Armando Bugari]

Siinä on sellaisia neulan tapaisia aina kolme rivissä, ne siitä kai sitten pitää jollain vetää ulos? Nyt olen kuumeessa, joten saa odottaa.

Jos ei "neulan tapaiset" lähde ulos hyppysillä, niin jollain pihdeillä nyppäset. Haitarin sisäkalujen tarkkailu kuuluu itsehuoltoon, etkä voi rikkoa mitään, jos et riepottele sisäkaluja.
-Toivottavasti tarkoitamme molemmat "neulan tapaisilla" niitä nuppeja tai ruuveja, joilla diskanttiboxi ja bassoboxi on kiinni palkeessa. Nämät sijaitsevat koppien etu- ja takapuolella lähellä palje-elementtiä.

-Avaa vain rohkeasti ja ota kuvia, ne kertovat paljon garmoshkasi kunnosta.

Editz: Katsoin nyt kuvaa hanuristasi. Sinulla on todellakin kolme nuppia per/loota ainakin etupuolella. Yleisemmin noin pienellä hanurilla niitä on vain kaksi. Tongeilla ote - hiljaa hiipien ulos - talteen ja aikanaan takaisin työntämällä, naputtelemalla samaan reikään.

[olli]

Vaikka olenkin viisrivisten harrastaja, nämä sivut ovat erittäin mielenkiintoisia.  Luen yleensä kaikki sivuston viestit.  Tämä kaikki avartaa tietämystä!

[risto]

Vaikka olenkin viisrivisten harrastaja, nämä sivut ovat erittäin mielenkiintoisia.  Luen yleensä kaikki sivuston viestit.  Tämä kaikki avartaa tietämystä!

Luen myös kaikki viestit. Saisivatte kaikki kirjoittaa enemmänkin, ihan mukava lueskella kun tulee kotiin töistä ja kaikesta oppii.

[TAA]

Itse en soita vähärivisiä, mutta seurailen myös näitä juttuja.

Muuten – huomasin, että kirjahyllyssäni on jopa venäjänkielinen oppikirja aiheesta:

П. Лондонов
Самоучитель игры на двухрядной гармонике – хромке
Советский композитор (Москва 1976)

t. ТАА

[klezberg]

Olen tässä ollut sitkeämmän puoleisessa flunssassa, tai mikä lie, ei ollutkaan 15 vuoteen juuri kuumetta ollut. Ei ole garmoshkaa paljonkaan jaksanut harjoitella.

Mutta kyllä sen kanssa silti tuntuu jotain menneen eteenpäin. Sävelmiä löytyy takellellen ja välillä bassopuolikin soi kohdallaan. On hiukan sellainen tunne että käytön myötä soitin olisi alkanut soida hiukan herkemmin. Peliä en ole vielä ruvennut aukomaan.

Tulee myös sellainen ajatus, että tämmöinen voisi olla oikein hauska peli minulle hyvin ja tasapainossa soivilla lehdillä, g-mollissa ja nuo pari aksidentaalinäppäintä ehkä eri sävelillä. (edit: siinä on kolme näppäintä "ylimääräisiä" säveliä, joista yksi on näppäin aivan paikallaan, kahdelle muulle en ole vielä keksinyt käyttöä ja niihin voisin kaivata eri säveliä. Ne eivät myöskään ole vaihtoäänisiä kuten joissakin kaavioissa)

Tuo oppikirja voisi kyllä myös kiinnostaa nähdä. Tai voisin sen ostaakin jos olisi kaupan.

EDIT: Taitaakin olla niin, että lisäsävelnäppäimet olisivat juuri kohdallaan, jos toimisivat vaihtoäänisesti kuten tuolla sivuston puolellakin kuvataan. Nyt jää pari ääntä puuttumaan jotka auttaisivat toisinaan.

[klezberg]

Ostin sitten toisenkin garmoshkan, kaipasin vähän vertailupohjaa. Tämä on uudempi, 1993 valmistettu Vjatskaja. Löytyy tehtaan leimalla ja päiväyksellä varustettu huoltokirja meinaan.

Oli hyvä että hankin. Tämä on ihan eri peli soittaa enkä olisi asiaa tajunnut kokeilematta. Soi tasaisesti ja kauniisti jo pienelläkin palkeen liikkeellä. Näppäinten tuntuma on hyvä ja tasainen, soitto tuntuu niidenkin suhteen paljon vaivattomammalta kuin tuolla 70-luvun Trojandalla. Trojandassa ylöspäin mentäessä vire-ero kasvoi sietämättömäksi, tällä voi huoleti soittaa ylemmäs. Kummasti tuntuu ihan kuin olisi hetkessä oppinut soittamaan paremmin.

Tätä en viitsi edes alkaa avaamaan, mutta nyt voisi tuon Trojandan jo avata kun on toinen jota soittaa.

EDIT: Tässä ääninäytettä, jos tänne sopii semmoista linkittää: http://htoyryla.dyndns.org/music/vyatskaja.mp3 Ei pitäisi olla tekijänoikeuden alaista, pari venäläisen kansanlaulun pätkää ja omaa satunnaista näpelöintiä. Soitto takeltelee, kun on vielä niin uutta tämä.

[Armando Bugari]

Ostin sitten toisenkin garmoshkan, kaipasin vähän vertailupohjaa. Tämä on uudempi, 1993 valmistettu Vjatskaja. Löytyy tehtaan leimalla ja päiväyksellä varustettu huoltokirja meinaan.

Oli hyvä että hankin. Tämä on ihan eri peli soittaa enkä olisi asiaa tajunnut kokeilematta. Soi tasaisesti ja kauniisti jo pienelläkin palkeen liikkeellä. Näppäinten tuntuma on hyvä ja tasainen, soitto tuntuu niidenkin suhteen paljon vaivattomammalta kuin tuolla 70-luvun Trojandalla. Trojandassa ylöspäin mentäessä vire-ero kasvoi sietämättömäksi, tällä voi huoleti soittaa ylemmäs. Kummasti tuntuu ihan kuin olisi hetkessä oppinut soittamaan paremmin.

Tätä en viitsi edes alkaa avaamaan, mutta nyt voisi tuon Trojandan jo avata kun on toinen jota soittaa.

EDIT: Tässä ääninäytettä, jos tänne sopii semmoista linkittää: http://htoyryla.dyndns.org/music/vyatskaja.mp3 Ei pitäisi olla tekijänoikeuden alaista, pari venäläisen kansanlaulun pätkää ja omaa satunnaista näpelöintiä. Soitto takeltelee, kun on vielä niin uutta tämä.

Ei toimi linkkisi minulla?

[klezberg]

Ei toimi linkkisi minulla?

Enpäs keksi mistä voi johtua, pääsen itse ulkokautta siihen kyllä käsiksi tuolla osoitteella. Siis http://htoyryla.dyndns.org/music/vyatskaja.mp3 . Olisiko ollut tilapäinen häiriö?

Pitää vielä lisätä että tuon kanssa huomaan että nopeastikin voi soittaa. Tai hiljaa, siis pienellä volyymillä. Aikamoinen ero noissa peleissä.

Edit: katselin lokeista että useampikin oli jo onnistunut tuon lataamaan, mutta olisiko sitten itse failissa jotain että se ei aukea jollain softalla.

[Armando Bugari]

Ei toimi linkkisi minulla?

Enpäs keksi mistä voi johtua, pääsen itse ulkokautta siihen kyllä käsiksi tuolla osoitteella. Siis http://htoyryla.dyndns.org/music/vyatskaja.mp3 . Olisiko ollut tilapäinen häiriö?

Pitää vielä lisätä että tuon kanssa huomaan että nopeastikin voi soittaa. Tai hiljaa, siis pienellä volyymillä. Aikamoinen ero noissa peleissä.

Edit: katselin lokeista että useampikin oli jo onnistunut tuon lataamaan, mutta olisiko sitten itse failissa jotain että se ei aukea jollain softalla.

Nyt toimii, olikohan serverillä jotain hässäkkää? Prekraasna!

[klezberg]

Surffailin tässä ruoan kypsyessä garmoshka-aiheesta. 

Löytyi mm. tämmöinen esite http://images3.wikia.nocookie.net/squeezebox/images/b/be/Shuya-inside.jpg , mielenkiintoisen näköisiä pelejä, olisi isompiakin kuin 25+25 -näppäimisiä. 2.5-rivinenkin, täyskromaattinen. Tshaika-merkkisiä on useita, onkohan sama malli ja tehdas kuin niillä Tshaikoilla joista Viljolla oli täällä kuvia?

Tämän Shuiskaja-tehtaan peleistä löytyykin sitten googlella paljonkin venäjänkielisiä linkkejä. Mutta noista isommista 29+31 ja 31+31 -näppäimisistä ei tunnu löytyvän näppäinkaavioita, olisi kiinnostavaa tietää miten tuo kromaattisuus on hoidettu.

Wikipediassa on siistit näppäinkaaviot 25+25-näppäimiselle: http://en.wikipedia.org/wiki/Garmon

Huom. Venäläiset tuntuvat merkitsevän nuo näppäinmäärät tyyliin 25x25. Ajattelin tuossa, että tuo plus-merkin käyttö olisi täällä selkeämpi.

[humppahanuristi]

Minulla on tuossa seinän vieressä tuollainen venäläinen kaksirivinen, jossa samat äänet vetää tai työntää.
Merkki on mukaellen Becha 2 eli suomeksi kuulemma Vesna 2.
Kukaan ei tunnustanut mutta silti oli jostain syystä 4 bassopuolen nappulaa painunut sisään, varmaan ihan itsekseen. Pikakorjauksen tein. Tuokin on jo jonkun aikaa maannut meillä varastossa, vaatekaapissa tms. mutta eipä ole tullut innostuttua sen sielunelämästä.
Sanooko kellekään mitään, onko ns. turistimalli vai jopa ihan oikea soitin? Soittimen historiasta ei suurempaa tietoa ole, eräs tuttu sen kerran löi mukaan.

[klezberg]

Minulla on tuossa seinän vieressä tuollainen venäläinen kaksirivinen, jossa samat äänet vetää tai työntää.
Merkki on mukaellen Becha 2 eli suomeksi kuulemma Vesna 2.
...
Sanooko kellekään mitään, onko ns. turistimalli vai jopa ihan oikea soitin? Soittimen historiasta ei suurempaa tietoa ole, eräs tuttu sen kerran löi mukaan.

Tuolla http://www.muz-instrument.ru/?page=garmon on ainakin jokin весна, näyttäisi olevan ukrainalainen, ja näöltään samanlainen, ehkä vähän isompi kuin tuo minun Trojanda (mikä on noista minun kahdesta huonompi, tosin vanhakin). Enempää ei oikein googlettamalla tunnu tuosta löytyvän.

En tiedä onko noita mitään ihan pelkästään turisteille tehty, vai onko ollut ylipäänsä halvempaa ja parempaa tuotantoa. Mitenkäs se Vesna soi? Mulla Vjatsakaja soi herkästi ja tasapainossa, soundi on tukeva ja vireessä, näppäimet toimivat hyvin mitä nyt yksi basso tahtoo juuttua. Trojandassa pitää paljetta käyttää reilusti että soi, jotkut äänet ei oikein tahdo syttyä. Vire vaihtelee ja "vibraatoa" on vähän liikaa.

En ole muita haitareita kokeillut, mutta äkkiä tuon systeemin tuntui tajuavan. Diskanttipuolella mennään suurinpiirtein siksakkia rivien välillä. Leuan puolella on kolme näppäintä lisä-äänille. Bassossa on yksi rivi duuria varten, yksi mollia varten ja yhdessä diatoninen skaala. Duuri- ja molliriveissä perussävel on kolmas alhaalta, perussointu siinä vieressä. Ja aina kahden näppäimen pareina kvinttiympyrän mukaan siitä.

[Armando Bugari]

Meillä tuo kultturiraja itäänpäin on ollut suljettuna melkein sata vuotta. Sieltäpäin ei intrumenttejakaan ole virrannut Suomeen muuta kuin turistien kautta (halpoja matkamuistobalalaikkoja ja -haitareita). Toisinpäin se kulki mm. niin, että vein Leningradiin v. 1979-1980 käytetyn Selmer MarkkuKutosen osina kahdella eri matkalla paikalliselle tutulle fonistille. Kokonaisena olisi juuttunut Vaalimaalla "työlupaan" ym. mahdolliseen hapatussyytteeseen.

Valtamusiikki meillä on lännestäpäin tullutta. Oma mollipitoinen 2-rivismusiikkikin on länsirannikon svedupohjaista. 5-rivisbuumi lähti liikkeelle kunnolla vasta ed. sodan jälkeen tanssien vapauduttua - koska ko. instrumentti oli yhden miehen orkesteri. Haitarimiehet keskustelevatkin erilaisista "griffeistä", - eli kun ryhtyy treenaamaan skaaloja, niin mistä paikasta aloittaa;-).

Luultavasti näitä garmoshkia valmistettiin Neuvostoliitossa teollisesti moniaita miljoonia muutaman kymmenen vuoden aikana - joista osa on meni turisteille, mutta valtaosa armeijalle, kouluille, kolhooseille jne. Samoin Afrikkaan ym. kulttuurivientinä, koska kulttuuripalvelut - mm. kirjat, äänilevyt ja instrumentit olivat valjastettu.

Valitettavasti itse luovuin aikoinani kohta ostosteni jälkeen edullisesti Huutonetistä ostamistani venäläisistä. Koin ne itselleni liian vaikeiksi verrattuna G/C - viritteiseen virsihaitariin. Ehkä täytyisi vaihteeksi laajentaa - ei hakea vaan yhtä ikkunaa, vaan löytää monta miljoonaa?

Editz: typoa

[klezberg]

Tuosta kulttuurirajasta voi olla eri mieltä. Raja sinänsä on ollut kiinni ja tiukka, eikä täällä ole venäläisiä tuotteita arvostettu. Ja tuo mitä sanot täkäläisestä musiikista pätee varmaan kansanmusiikkiin, mutta kyllähän 1900-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa, varsinkin sellaisessa jota nimenomaan haitarilla soitetaan, on melkoisesti itäisiäkin piirteitä. Ja vaikkei olisikaan, niin kummasti garmoshkalla tuntuu irtoavan suomalaiset tai Suomessa tunnetut mollisävelmät. Systeeminä se sopii niihin varsin hyvin. Ajoittain törmää yksittäisiin kromaattisiin säveliin joita saa soittimesta turhaan etsiä. Metsäkukista taisi yksi sävel jäädä puuttumaan.

Ihmettelen myös garmoshkan kokemisen vaikeaksi. Diskanttipuolen systeemi ei paljon helpompi voisi olla. Asteikko kulkee enimmäkseen siksakkia riviltä toiselle. Hämmentävää voi olla, jos yrittää aloittaa soiton ihan laidasta, siellä on kolme näppäintä lisäsäveliä, joista onkin sitten kyllä apua monessa mollipiisissä. Bassopuoli on hieman hankalampi, varsinkin jos yrittää liian hienoja.

Tosin, Armando, olikos se sinun garmoshka kaksirivinen? Sinulla oli jossain kuva yksirivisestä, niistä en tiedä mitään.

Joo, ja kyllä tuolla virretkin soivat.

EDIT: Ettei jäisi väärää käsitystä, kyllä garmoshkan systeemi toimii duurissa yhtälailla. Tosin minun Trojandassa vire- ja vibraatoräikeydet kasvoivat ylös mentäessä, ja se haittasi duurissa enemmän. Vjatskaja soi ihan hyvin duurissa myös.

[Armando Bugari]

Tuosta kulttuurirajasta voi olla eri mieltä. Raja sinänsä on ollut kiinni ja tiukka, eikä täällä ole venäläisiä tuotteita arvostettu. Ja tuo mitä sanot täkäläisestä musiikista pätee varmaan kansanmusiikkiin, mutta kyllähän 1900-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa, varsinkin sellaisessa jota nimenomaan haitarilla soitetaan, on melkoisesti itäisiäkin piirteitä. Ja vaikkei olisikaan, niin kummasti garmoshkalla tuntuu irtoavan suomalaiset tai Suomessa tunnetut mollisävelmät. Systeeminä se sopii niihin varsin hyvin. Ajoittain törmää yksittäisiin kromaattisiin säveliin joita saa soittimesta turhaan etsiä. Metsäkukista taisi yksi sävel jäädä puuttumaan.

Ihmettelen myös garmoshkan kokemisen vaikeaksi. Diskanttipuolen systeemi ei paljon helpompi voisi olla. Asteikko kulkee enimmäkseen siksakkia riviltä toiselle. Hämmentävää voi olla, jos yrittää aloittaa soiton ihan laidasta, siellä on kolme näppäintä lisäsäveliä, joista onkin sitten kyllä apua monessa mollipiisissä. Bassopuoli on hieman hankalampi, varsinkin jos yrittää liian hienoja.

Tosin, Armando, olikos se sinun garmoshka kaksirivinen? Sinulla oli jossain kuva yksirivisestä, niistä en tiedä mitään.

Joo, ja kyllä tuolla virretkin soivat.

Kirjoitellaan nyt ehkä hieman asioiden vierestä - mutta detaljiikkaan:

Garmoska on vaikeampi, verrattuna esim. kaksiriviseen diatoniseen 8 - bassoiseen kansanmusiikkihaitariin, joka ON yksi maailman helpoimmmista soittopeleistä - diatoniset huuliharput ja tinapillit poislukien. G/C - viritteisellä diatonisella kun vaan ei voi soittaa mitään vaikeaa. Virret käy hyvin - mutta pääseekö haitarin kanssa kirkkoon;-)


Minulla oli 2-rivinen garmoska, siitä luovuin - vähän harmittaa, toki uusiahan saa. Näytin kuvan  1-rivisestä - se toki tallella, koska on niin hauska vempain. Simppeli kuin mikä, koska pianokoskettimet - pianoa lapsena rimputellut.

Oma varsinainen musiikkikiinnostukseni on aivan muualla kuin harmonikkapuolella (varsinkaan tekniikka), mutta koska  vähäriviset ovat viimeisin "seikkailukohde" - seikkailu alkoi kolmisen vuotta sitten ja jatkuu toistaiseksi - niin kirjoittelen näille palstoille huvikseni ja keräilen tietoa, joka tuskin tallentuu kenenkään iloksi. Hyvät yöt!

[klezberg]

Garmoska on vaikeampi, verrattuna esim. kaksiriviseen diatoniseen 8 - bassoiseen kansanmusiikkihaitariin, joka ON yksi maailman helpoimmmista soittopeleistä - diatoniset huuliharput ja tinapillit poislukien. G/C - viritteisellä diatonisella kun vaan ei voi soittaa mitään vaikeaa. Virret käy hyvin - mutta pääseekö haitarin kanssa kirkkoon;-)

En edelleenkään näe tässä oleellisen isoa eroa, ainakaan jos hetkeksi unohtaa bassopuolen. Ero on siinä että kun täkäläisellä kaksirivisellä, tai yksiriviselläkin, vaihdat palkeen suuntaa, niin garmoshkassa vaihdat riviä. Tuntuu makuasialta kumpi on vaikeampaa 

Mutta myönnetään että kun ottaa bassot käyttöön ja diskantissa ne kolme lisänäppäintä, niin kyllähän se mutkistuu. Mutta kyllä se silti pysyy diatonisena eikä garmoshkallakaan voi kovin vaikeita soittaa.

EDIT: Tuli virsistä mieleen että niiden sovituksissa tuntuu soinnut vaihtuvan joka iskulla, työlästä soitettavaa kotisoittajalle jonka vasen käsi on tottunut hitaampaan tahtiin. Auttaakos se basson vaihtoäänisyys tuossa ---soinnunvaihtoautomatiikka? Ei, kyllä länsimaistakin kaksirivistä pitäisi päästä kokeilemaan.

[klezberg]

Valtamusiikki meillä on lännestäpäin tullutta. Oma mollipitoinen 2-rivismusiikkikin on länsirannikon svedupohjaista.

Enpäs kyllä tiedä mitä kaksirivisillä oikeasti pitää soittaa. Kokeilin tämmöistä Lapväärtissä tallennettua balladia tuolla garmoshkalla : http://htoyryla.dyndns.org/music/bortsalda.mp3

[Armando Bugari]

Valtamusiikki meillä on lännestäpäin tullutta. Oma mollipitoinen 2-rivismusiikkikin on länsirannikon svedupohjaista.

Enpäs kyllä tiedä mitä kaksirivisillä oikeasti pitää soittaa. Kokeilin tämmöistä Lapväärtissä tallennettua balladia tuolla garmoshkalla : http://htoyryla.dyndns.org/music/bortsalda.mp3

Sinä olet nyt selvästi nalkissa. Ei auta muu, kuin että hankit kaksirivisen diatoonisen push/pullin  (näin aluksi).  Nämät kun eivät ole "akateemisia juttuja", vaan persnahalle tulee töitä. Olet nyt samassa tutkintavankeudessa, jossa minä olin kolme vuotta sitten. Polun pää löytyy sitten itsekseen - ei kirjoista, eikä netistä - vaan siitä mikä mätsää.

[klezberg]

Sinä olet nyt selvästi nalkissa. Ei auta muu, kuin että hankit kaksirivisen diatoonisen push/pullin  (näin aluksi).  Nämät kun eivät ole "akateemisia juttuja", vaan persnahalle tulee töitä. Olet nyt samassa tutkintavankeudessa, jossa minä olin kolme vuotta sitten. Polun pää löytyy sitten itsekseen - ei kirjoista, eikä netistä - vaan siitä mikä mätsää.

Soittimien kokeilijana olen jo pitkään ollut auttamattomasti koukussa. Samalla pitäisi vielä pitää yllä edes jonkinlaista soittotaitoa edes jollain soittimella. Kromaattinen näppäinhaitari ehkä kuitenkin tuntuisi seuraavalta askeleelta, niitä vain on niin hämmentävän paljon ja hinnatkin sitä tasoa ettei ihan kokeilumielessä ehkä tule hankittua.

Tein garmoshkasta sivun soitinwikiini: http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Garmoshka . Laitan sinne aikanaan lisää kunhan olen availlut Trojandan.