Linkki USA:n Kongressin kirjaston harmonikkalevyihin

Viljo · 11-05-2011, 23:23:43

http://www.loc.gov/jukebox/search/results?q=Accordion

Tällainen tuli tänään :-)

Viljo · 11-05-2011, 23:24:51

Oppia saa paljon!! Tässä esimerkiksi Herra Frosini itse soittaa Raggia

http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/1952

olli · 12-05-2011, 20:11:05

http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/9944
Selasin luettelon, josta löytyi kuin löytyikin yks suomalainen eli "Jannen hanuripolkka"

htoyryla · 12-05-2011, 21:01:16

Lainaus käyttäjältä: olli - 12-05-2011, 20:11:05
http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/9944
Selasin luettelon, josta löytyi kuin löytyikin yks suomalainen eli "Jannen hanuripolkka"

Muistakin voi löytyä jotakin tuttua, kuten tämä ruotsalainen http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/7054

Tässä taas on mainittu nimeksi Kesäilta ja säveltäjäksi Oskar Merikanto, mutta en tunne sävelmää http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/5788

Mutta nimellä Finnjorka löytyy tämmöinen, tutumpi sävelmä http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/5789

ftamt · 13-05-2011, 12:53:57

Minulla on nuo kaikki savikiekkoina itsellä. On tullut hankittua niitä USA:sta parinkymmenen vuoden aikana. Tuo Kesäilta (Kesäillan valssi) ja Finjorka ovat sekä ruotsalaisena että suomalaisena
Victor-levynä. Se on ensimmäinen suomalaisille tehty haitarilevy, jonka äänitykset on tehty
New Yorkissa 13.6.1917.
Ensimmäinen varmuudella suomalainen haitarilla levyttäjä oli Helsingistä siirtolaiseksi lähtenyt
Matti Söderlund. Hän levytti kolme harmonikkaduettoa Hugo Johnsonin kanssa, joka ilmeisesti
oli Ruotsin suomalaisia, New Yorkissa 28.11.1917 Victor-levyille. Nämä levytykset oli suunnattu
pelkästään ruotsalaisille. Tunnetuin niistä oli Bakaleinikovin Ole Armollinen. Nämäkin levyt ovat
kokoelmassani. Matti soitti jo tuohon aikaan 5-rivistä rappukahvaa, joka oli tehty Iorion tehtaal-
la New Yorkissa. Söderlund soitti myöhemmin myös duettoja levyille kotkalaisten Willy Larsenin ja Johan
Homanin kanssa, sekä teki soololevytyksiä kitaran säestyksellä.
Johan Homan kertoo eräässä haastattelussa näistä levytyksistä. Mikrofoneja ei vielä ollut
olemassakaan, vaan levytykset soitettiin valtavaan torven muotoiseen suppiloon, josta
ääni siirtyi suoraan kaivertavaan neulaan. Torvi oli niin iso, että soittajille oli tehty korkeat
jakkarat ,jotta Matti ja Johan olisivat torven suulla. Tällä tekniikalla saatiin kuitenkin hämmästyttävän selkeitä äänityksiä.
Toivo

htoyryla · 13-05-2011, 13:39:38

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 13-05-2011, 12:53:57
Minulla on nuo kaikki savikiekkoina itsellä. On tullut hankittua niitä USA:sta parinkymmenen vuoden aikana. Tuo Kesäilta (Kesäillan valssi) ja Finjorka ovat sekä ruotsalaisena että suomalaisena
Victor-levynä.

Mietin että onkohan tuolla kongressin kirjastossa levyssä merkinnät väärillä puolilla, vai ovatko itse sotkeneet? Asiasta varmaan voisi heille huomauttaa.

Lainaa
Mikrofoneja ei vielä ollut
olemassakaan, vaan levytykset soitettiin valtavaan torven muotoiseen suppiloon, josta
ääni siirtyi suoraan kaivertavaan neulaan.

Ennemmin sanoisin, ettei mikrofoneja vielä käytetty äänityksissä. Mikrofoni sinänsä oli keksitty viimeistään samassa yhteydessä kuin puhelin. Sähkömekaaninen kaiverrus tuli sitten käyttöön 1920-luvun aikana, erityisesti siksi että elektroniputket yleistyivät. Niillä siis vahvistettiin mikrofonin antama signaali riittävän voimakkaaksi ohjaamaan kaiverruspäätä.

Muistelen lukeneeni, että nuo suoraan torvesta kaiverretut äänitykset kuulostavat paremmalta kun niitä myös kuunnellaan sen aikaisella kalustolla eikä modernilla levysoittimella.

ftamt · 13-05-2011, 20:47:41

Toki tiesin puhelimissa jo käytetyn mikrofoneja, kuten myös varhaisissa radiokokeiluissa. Äänitearkiston jäsenenä olen tietoinen tästä kuuntelupuolesta. Levyjen äänittäminen ja kaivertaminen on ollut alkuaikoina monenkirjavaa. Levyjen nopeudetkin ovat vaihdelleet
yhtiöstä riippuen 74-80 kierroksen välillä. Suomen Äänitearkistolla on jo melko hyvä tietämys asioista ja savikiekkoneulojakin on hankittu kolmisenkymmentä erilaisille urille. Näin saadaan
kaikki mahdollinen levystä talteen ja vältytään ylimääräisiltä rahinoilta. Suomi alkaa olla johtava maa historiallisten äänitteiden restauroinnissa. Tämän olemme todenneet vertailemalla viime vuosina mm. Saksassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa tehtyihin historiallisiin äänitteisiin.
Toivo

htoyryla · 13-05-2011, 21:08:47

Enpä epäillytkään ettet Toivo olisi noistakin selvillä, kunhan täydensin että mikrofoneja oli olemassa, kun samalla liippaa elektroniikan historiaa joka jonkun verran kiinnostaa itseäni.

htoyryla · 13-05-2011, 23:47:43

Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 12-05-2011, 21:01:16

Tässä taas on mainittu nimeksi Kesäilta ja säveltäjäksi Oskar Merikanto, mutta en tunne sävelmää http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/5788

Mutta nimellä Finnjorka löytyy tämmöinen, tutumpi sävelmä http://www.loc.gov/jukebox/recordings/detail/id/5789

Mahtoikohan tuosta minun postauksesta kukaan edes ymmärtää, että tuo Finnjorka kuulostaa kovin Merikannon Kesäillan valssilta, kun taas tuo Kesäilta ei oikein tunne edes valssilta.

ftamt · 14-05-2011, 09:35:05

Kongressin levyt ovat menneet väärinpäin. Finjorka tunnetaan myös nimellä Vintelska ja sävelmä lienee unkarilaista alkuperää. Sattuu sitä virheitä näköjään paremmissakin piireissä.
Joskus levyissäkin on etiketit väärillä puolilla.
Toivo

htoyryla · 14-05-2011, 10:18:14

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 14-05-2011, 09:35:05
Finjorka tunnetaan myös nimellä Vintelska ja sävelmä lienee unkarilaista alkuperää.

Ihmettelinkin tuota Finjorkaa, mutta tuo nimi voisi selittyä venäjän sanasta Vingerka/vingjorka? (unkarilainen). Hasse Alatalon kirjassa Nurmen lintu, jossa on hänen pohjois-Ruotsin suomalaisalueilta keräämäänsä musiikkia, on myös kappale nimeltä Vindeliska. Alatalo kertoo että kun oli nuorena miehenä kiertämässä Romanian unkarilaisalueita kaksirivisen kanssa, olivat paikalliset innostuneet tuosta kappaleesta ja alkaneet tanssia. Pitääpäs kuunnella tuo Finjorka uudelleen. Mutta kun itse opettelin sen (nuoteista) ja soitin sitä (http://htoyryla.dyndns.org/music/vindeliska.mp3 ) niin eipä se romanianunkarilaisesta tutustani kuulostanut chardakselta.

Edit. Kuuntelin Finjorkan alkua, sehän mokoma on tuo sama sävelmä. Menipäs mielenkiintoiseksi.

Pohdin vielä tuota Finjorka -nimeä. Tuo j voisi tulla siihen myös ruotsin vaikutuksesta, kun ruotsalainen ääntää vingerkan vinjerkaksi, mutta tuo oo selittyisi paremmin venäjällä.

Hasse kertoo kirjassaan vielä, että kun hän oli sävelmiä keräämässä, niin moni muisti Vindeliskan muttei miten se menee. Jostain sitten löytyi osaaja.

Viljo · 14-05-2011, 10:20:10

Tämä levyjen remasterointi ja muut äänitetallenteisiin liittyvät asiat ovat pitkälti hiljaista puurtamista. Ulkopuoliset eivät ehkä edes tajua, että kaikki pelastettu data on kulttuurihistoriallisesti merkittävää. Itsekin omia projektejani tehdessä otan paljon valokuvia. Joku voi hyötyä niistä joskus paljon minun jälkeeni kehitellässään soitinta tai sitten kirjoittaessa omista tekemisistäni historiaa... Mutta propsit taas Toivolle tietämyksestä. Tuosta torveen soittamisesta saisi muuten aika hyvän ja hauskan piirroksen aikaiseksi

htoyryla · 14-05-2011, 10:33:41

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 14-05-2011, 10:20:10
Ulkopuoliset eivät ehkä edes tajua, että kaikki pelastettu data on kulttuurihistoriallisesti merkittävää.

No, siksipä minusta olisi tärkeää että myös kappaleiden nimet ja tekijät tallentuvat oikein

Virheelliset tiedot kun saattavat sitten levitä eikä niitä sitten enää kitke pois millään.

Pitänee laittaa sinne kommentti. Olisin jo laittanutkin, mutta itselleni ei ollut selvää että olivat vaihtuneet päikseen. Nyt tunnistin tuon Finjorkankin.

htoyryla · 06-12-2015, 11:32:10

Lainaus käyttäjältä: ftamt - 14-05-2011, 09:35:05
Kongressin levyt ovat menneet väärinpäin. Finjorka tunnetaan myös nimellä Vintelska ja sävelmä lienee unkarilaista alkuperää. Sattuu sitä virheitä näköjään paremmissakin piireissä.
Joskus levyissäkin on etiketit väärillä puolilla.
Toivo

Palaan tähän vanhaan juttuun kun törmäsin samaan sävelmään kun kuuntelin Mishka Ziganoffin äänitteitä 1920-luvulta: https://www.youtube.com/watch?v=uRVQL5_aEjQ

ftamt · 06-12-2015, 14:21:46

Minulle nämä menneiden aikojen äänitteet ovat kiehtovia, jotka laittavat mielikuvituksen paremmin liikkeelle, kuin nykyiset steriilit äänitykset. Välillä niistä voi tehdä löytöjä, kuten Hannukin on nyt tehnyt. Monesti suomalaiseksi kansanmusiikiksi luultu kappale onkin osoittautunut aivan muualta tulleeksi ja joskus samalla tekijäkin selviää. Entisajan pelimannit oppivat kappaleita suomalaisilta tai täällä kiertäviltä ulkomaalaisilta pelimanneilta ja posetiivinsoittajilta. Musiikkia opittiin myös ennen radiota gramofonilevyiltä. 1900-luvun alun musiikkikauppojen levynmyyntiluetteloissa oli runsaasti tarjontaa ulkomaisista levyistä, koska suomalaisten levyjen tuotanto aluksi oli vähäistä. Asiaa ei ole sen tarkemmin tutkittu, mutta ulkomaisia levyjä on aina myyty paljon enemmän. Siltä ainakin näyttää, kun katselee levydivareiden ja kirpputorien levyvalikoimia. Äänilevyjen välityksellä uudet ja vanhat kappaleet levisivät nopeasti ja tehokkaasti maasta toiseen.
Toivo