Vähärivisten basson soitto

[mahu]

Näyttäis muidenki foorumilaisten soittoja olla youtubessa niin lisätään nyt minunki soittoa.
Videon otosta (7.2011) soittoakokemusta takana reipas vuosi.
http://www.youtube.com/watch?v=yvZQGT0o8_8
http://www.youtube.com/watch?v=wJfOUeAvtzc&feature=related

Aihe muuten käsittelee basson soittoa... Jalasjärven polkassa soitan 2-rivisen vaihtobassoa, sitä käytetään jonkuverran myös

[Armando Bugari]

2-riviselle on olemassa numeronuotteja. Moni, kuten esim. Hautamäen Airi opettaa 2-rivisen soittoa näistä numeronuoteista, eli haitarin napit numeroidaan ja nuotissa on numeroina mitä painetaan missäkin järjestyksessä ja miten menee tahdit bassojen kanssa jne. Nämä numeronuotit nimenomaan kertoo soittajalle mitä pitää painaa missäkin järjestyksessä, mutta ei sitä miten kappale soitetaan. Tämä ylläpitää 2-rivisen soittajan laajaa kappalevarastoa mutta pakottaa soittajan tekemään oma "tulkinta" kappaleelle.

Ymmärrän idean ja siinä on tolkkua --numeroista löytää tarvittaessa oikeat sävelet mutta kappale on oltava valmiina päässä myös. Mutta itseäni ei huvita alkaa numeroiden perusteella soittamaan. Nuotit on sen verran hyvin päässä --myös jo lapsena opittu taito jotenkuten transponoida omalle soittimelle helpoimpaan sävellajiin. En soita nuoteista konemaisesti, vaan katson niistä suuntaa. Klarinettiopettajalta sain moitettakin siitä että miksen soittanut niinkuin nuoteissa luki.

Armandosta en tiedä kun en ole hänen soittoaan koskaan kuullut.

Minähän mikään taituri olen. Hauskuutan itseäni ja toivottavasti joskus muitakin ihmisiä:-D

[htoyryla]

ja miten menee tahdit bassojen kanssa jne.

Olen muuten huomannut, että sittenkin kun kappaleen diskanttipuoli alkaa jo olla hallinnassa ja muistissa, niin jos nuotit laittaa pois niin jossain kohtaa sekoaa sointujen kanssa. Taitaa olla vähän samanlainen juttu kuin että laulua äänittäessä sanat yhtäkkiä unohtuvat vaikka olisivat kuinka tutut.

Omiakin kappaleita äänitellessä pidän yleensä sointulappua esillä ---nuotteja mulla ei niistä yleensä olekaan. Sointulappu auttaa soittamaan koko kappaleen alusta loppuun oikein, ettei jää vahingossa mitään pois.

[htoyryla]

Jos joku ihmettelee miksi näin reagoin noihin Armandon saarnoihin korvakuulosoitosta... varsinkin kun ovat jo keränneet pölyä täällä pitkään.

Pidän Armandon näennäisesti kaunista ja mielekästä ajatusta kansanmusiikin rajaamista korvakuulosoittoon pohjimmiltaan elitistisenä. Elitistisenä siinä mielessä että se rajaa soittamisen sellaisille jotka osaavat sen jotenkin luonnostaan. Elitistisenä siinä mielessä että se kieltää soittamisen arvon sellaisilta kuin itse olen. Kasvanut perheessä, jossa ei harrastettu musiikkia ja jossa kiinnostustani musiikkiin ei ymmärretty ja jota pidettiin pikaisesti ohimenevänä hairahduksena. Musiikkiharrastukseen sain tukea kansakoulunopettajalta ja myöhemmin naapurilta joka oli myös opettaja, muusikko ja kansanmuusikko. Mutta soittokavereita tai bändiä minulla ei ole koskaan ollut. Nuottien avulla olen pystynyt kehittämään osaamistani ja sitä kautta myös sävelkorva ja laulutaito ovat kehittyneet. Tie on ollut h-tin pitkä. Mutta alan myös tajuta että Armandolle on turha yrittää selittää että soittamiseen on monta tietä. Mutta niitä on monta, jokainen kulkee oman tiensä. Toisille musiikki aukeaa kuin itsestään, toisille se vaatii työtä ja kunkin työ ja tie on erilainen. Ja jokainen, kun heitetään yhtäkkiä uuteen musiikkikulttuuriin, on yhtä sormi suussa. H-ti, olen loppujen lopuksi aivan tyytyväinen omaan tieheni. Armandolla on omansa, mutta ei se ole mitään musiikkijumalansanaa.

[htoyryla]

Pieni huomio vielä, nyt kun olen päässyt käytännössä kokeilemaan kaksirivistä. Tässä on sanottu kaksirivisellä ei voikaan soittaa vaikeita kappaleita, ja että siksikin kaksirivisellä voi hyvin soittaa pelkästään korvakuulolta.

Tässä menee sekaisin kaksi asiaa. Kaksirivisellä on rajoituksensa, mutta sillä pystyy aika kätevästi soittamaan kansantansseja joissa mennään tilitalitittan kuudestoistaosanuotteja. Soittaminen ei ole vaikeata, mutta ei se välttämättä tarkoita että kappale olisi oudokseltaan helppo hahmottaa kuultuna. Tai edes että se olisi helppo soittaa jollain muulla soittimella.

Oma korvani on alkujaan parhaiten tottunut hahmottamaan kansanlaulunomaisia lauluja. Nopeita sävelkulkuja on vaikea hahmottaa, muistiin tarttumisesta ja korvakuulolta soittamisesta puhumattakaan. Nuoteista pystyn niitä hahmottamaan, soitan nuoteista ja huomaan että tämähän kuulostaa tämmöiseltä. Siitä se oppiminen sitten voi lähteä.  

[mahu]

Tässä on sanottu kaksirivisellä ei voikaan soittaa vaikeita kappaleita, ja että siksikin kaksirivisellä voi hyvin soittaa pelkästään korvakuulolta.

Niin, on vaikea määritellä vaikea kappale.
Tässä Usko Välimäki soittaa Väärän vitosen 2-rivisellä ristibassolla, jota käytännössä ei voi soittaa tasabassolla (voi soittaa mutta menee aika paljo paljeistukseen, eikä kaikkia ääniä tasabassossa saa kaikille bassoille). Näkemättä videota, ei voisi äkkiä päätellä että kyseessä on 2-rivinen, tietysti syynä on myös M.Luukisen haitarin mahtavat äänet.
http://www.youtube.com/watch?v=yUEfI3PP7GE

[htoyryla]

Tässä on sanottu kaksirivisellä ei voikaan soittaa vaikeita kappaleita, ja että siksikin kaksirivisellä voi hyvin soittaa pelkästään korvakuulolta.

Niin, on vaikea määritellä vaikea kappale.
Tässä Usko Välimäki soittaa Väärän vitosen 2-rivisellä ristibassolla, jota käytännössä ei voi soittaa tasabassolla (voi soittaa mutta menee aika paljo paljeistukseen, eikä kaikkia ääniä tasabassossa saa kaikille bassoille). Näkemättä videota, ei voisi äkkiä päätellä että kyseessä on 2-rivinen, tietysti syynä on myös M.Luukisen haitarin mahtavat äänet.
http://www.youtube.com/watch?v=yUEfI3PP7GE

Olipas menoa! Olisihan tuommoinen ristibassokin voinut olla poikaa. Mutta kun mulla on nuo viisiriviset ja karmoskat, niin taisin nyt olla hakemassakin sekä soittamisen että soundin kannalta niille vaihtelua. Ja mun pienempi viisirivinen ei taida olla paljon tuon videon kaksirivistä isompi?

Ja kyllä oma viehätyksensä on siinä että sointu vaihtuu palkeella. On siinä jotain hienoa.

[mahu]

Joo en tiedä varmaksi mutta luulen että videon haitarissa on 5-äänikertainen basso ja 3- tai 4-äänikertainen diskantti. Mahtava ääni. Viritykseksi epäilen jotain E/A koska mielestäni C/F tai G/C tuo ei ole.

[htoyryla]

Parikin kansiollista nuotteja löytyy (n. 200-300) Eli näin on saatu vanhaa ja nimenomaan eteläpohjalaista kansanmusiikkia tallelle.

Oli jäänyt tämä huomaamatta, tässä on hyvä pointti myös. Itse olen huvikseni yrittänyt opetella kappaleita joita en ole koskaan kuullutkaan eikä välttämättä ole mitenkään selvää mistä niitä saisi kuunnella. Tietysti on hyvä myös kerätä äänitallenteita. Kummasta sitten kappaleen opettelee on aika pitkälle kiinni sekä siitä kumpi on saatavilla, nuotti vai äänite, ja sitten siitä että kummasta se on helpompi opetella. Sanoisin että helpoin on jos molemmat on käytettävissä.

[htoyryla]

Jos jotenkin pitäisi kiteyttää oma kanta nuotteihin, niin se on se että nuoteista "lunttaamisessa" ei ole mitään hävettävää, se ei ole tippaakaan sen kummempaa eikä akateemisempaa kuin että kaveri vieressä neuvoisi tai näyttäisi. Pääasia on että soitto kehittyy eikä vain jää jauhamaan samoja juttuja jotka jo osaa.

[usko]

Onko diatonisen harmonikan numeronuotit samat kuin huuliharppu tabsit? Siis ne mitä netistä löytyy pilivin pimein, esim harmonica tabs.

[mahu]

Joo ja ei. Diatonisen 1-rivisen diskanttipuoli on lähes identtinen huuliharpun kanssa. 2 rivinen taas kahden eriviritteisen huuliharpun kanssa. Joissain äänissä voi olla poikkeuksia.

Jos tabseista haluaa opetella diatonisen soittoa, kannattaa hommata Airi Hautamäen kirja jossa on tabseja ja ohjeet.

[htoyryla]

Semmoinen lisäys tuohon kaksiriviseen, noin huuliharppuun verraten, mikä mulle on ollut keskeinen oivallus joka sai minut hankkimaan länsimaisen kaksirivisen. Yksirivisellä pitää koko ajan vaihtaa palkeen suuntaa että saa tarvittavat sävelet. Kaksirivisessä, esim. G/C, molemmilta riveiltä löytyy melkein samat sävelet, erona vain että G-rivillä on fis ja C-rivillä f. Näinpä vetopalkeella löytyy melkein koko asteikko vuoronperään eri riveiltä, samaten työntöpalkeella mutta vähän eri paikasta. Paljetta täytyy pakosta kääntää vain noiden f/fis kohdalla. Eli soitto on aivan erilaista kuin yksirivisellä.

Irkkukäyttöön tehdyt kaksiriviset ovat sitten ihan eri juttu. Niissä rivien sävellajit on valittu niin että ne ovat puolisävelaskelen päässä toisistaan, jolloin diskantista löytyy kaikki kromaattiset sävelet, mutta palkeen suuntaa pitää kääntää koko ajan. Eli soittoteknisesti oikeastaan ihan eri soitin, vaikkei päältäpäin eroa näekään.

[Periskooppi]

Kokeilkaapas tällaista bassoäänten pituuksien varioimista jenkka ja/tai polkkaa soitettaessa: ||: _ . . _ :|| eli ensiksi pitkä perusbasso (tai perusbasso + sointubasso yhtaikaa), sitten lyhyt sointubasso, sitten lyhyt perusbasso ja lopuksi pitkä sointubasso. Paras lopputulos tulee, jos bassoja ei ollenkaan sidota toisiinsa, jolloin jokainen yksittäinen elementti saa oman atakkinsa.

-> Biisi alkaa automaattisesti svengata, vaikkei tuossa olisi ainuttakaan aksenttia.

Pitää vielä lisätä, että samanaikaisesti diskanttipuolella soitetaan, "niin kuin naapurin laron seinästä irrotettaas lautoja" eli aikalailla staccatossa.

Toimii kaikilla kurtuilla!