Jos olet hankkimassa tai myymässä diatonista 2-rivistä - yleistä tietoutta

[Periskooppi]

Olen vuosien varrella saanut vastailla vähärivisistä esitettyihin kysymyksiin, joten ajattelin koota näistä kysymyksistä tietopakettia, jota muutkin voisivat paitsi kommentoida niin myös täydentää:

Tässä en käsittele merkkiä enkä mallia, vaan joitakin seikkoja, joita kannattaa ottaa huomioon. Täydennän jatkossa asiaa vielä, ja mielellään muutkin voisivat tehdä tähän keskusteluun lisäyksiä!

Ottakaa huomioon soitinta hankittaessa Suomesta ja/tai etenkin ulkomailta:

1.
Suomalaisessa 2-rivismallissa (vireisyydestä riippumatta) diskantissa yksi kieli on toisinpäin kuin yleisesti muualla maailmassa. (helppo ja aika edullinen muutostyö)

2.
Bassokoneiston kohdalla tilanne saattaa olla vieläkin kinkkisempi, koska täällä yleisimmissä malleissa bassosta pitäisi löytyä (Duuri-)sävellajin I - IV - ja V asteen soinnut ja samat rinnakkaisessa mollissa - ja sointujen pitäisi olla vielä veto-työntö-suunta huomioiden oikein päin. Tavallisesti tämä sointukaaviorakenne ei ole niin yleinen muissa maissa, joiden 2-rivisten hanurien bassorakenne on tehty sikäläistä musiikkiperinnettä tukevaksi. (kalliimpi, ja joskus jopa hyvinkin kallis muutostyö, jos edellyttää...)

Näistä em. asioista selviää kyllä käyttämällä soitin ammattitaitoisella virittäjä-korjaajalla, mutta se kyllä maksaa jonkin verran. Em. seikka ei hoidu kaikkien valmistajien peleissä, koska niiden bassokoneistorakenne voi olla niin "nykyaikainen", että sen muokkaaminen suomalaiseksi ei onnistukaan pelkällä virittämisellä, vaan vaatii lisäkoneiston rakentamista. Tavallisimmin tätä ei ryhdy kukaan tekemään suurten kustannusten vuoksi. Tavallisen tasabasson (= soittimen bassopuolen koskettimista, joita tavallisimmin on suorakaiteen muotoon aseteltuna 8 kpl, tulee vetämällä ja työntämällä eri ääni)  kohdalla pitäisi selvitä pahimmassakin tapauksessa pelkällä virittämisellä, mutta sitten olisi otettava huomioon, että kaikki virittäjät eivät tunnekaan näitä 2-rivisten basso- tai diskanttijärjestelmien saloja. Kannattaa kysellä virittäjältä ja ottaa apuun vaikka Kalevi Lindqvistin "Soitamme yksi- ja kaksirivistä" -kirja, johon on kuvailtu, mitä mistäkin napista tulisi tulla vedon ja työnnön aikana.

Ristibassoksi kutsutaan 2-rivistä, jonka bassokoskettimista tulee sama ääni riippumatta siitä, vetääkö vai työntääkö paljetta. Tällainen bassojärjestelmä muistuttaa kromaattisen harmonikan bassojärjestelmää myös asettelultaan, koska soinnut ja perusbassot on järjestetty kvinttiympyrän mukaiseen asetelmaan, joskin soinnuista on jäljellä vain perussävellajin sekä rinnakkaisen sävellajin I - IV ja V -asteen soinnut. Joissakin malleissa on enemmänkin, ja sitten joissakin ei ole molleja laisinkaan tai jotain muuta poikkeuksellista? Nämä viimeksi mainitut saattavat olla joko niin vanhoja, ettei tämä perussävellajin ja rinnakkaissävellajin mukainen asettelu ollut vielä vakiintunut maassamme tai sitten soitin on joko erikoistilauksesta teetetty tai tuotu maahamme ulkomailta, jossa esiintyy omaa musiikkikulttuuria tukevia rakenteita soittimissa. (Poikkeuksellisen järjestelmän muuttaminen voi olla työlästä ja kallista - joskus jopa aikalailla mahdotontakin).

---

Yksi tyyppivika edullisimmissa vähärivisissä  on se, että palkeiden ns. suojanauhat (jos ne ovat paperia!?) kuluvat palkeen ala- ja taka-osista helposti. Vähärivisten paljetta liikutellaan paljon tiheämpään kuin samaäänisten kromaattisten harmonikkojen, ja sitäpaitsi vähän soittajastakin riippuen, kevyen soittimen paljetta saatetaan retuuttaa vähän rajumminkin. Paljetta tarkistelemalla (ja koneiston mekaniikkaa) voikin helposti määritellä, onko peli uudenkarhea vai vähintään palkeiden suojanauharemontin tarpeessa vai jo ihan "keuhkovikainen".

---

JOS OLET MYYMÄSSÄ:

Lähtisin selvittämään soittimen arvoa siten, että ottaisin yhteyttä esim. paikallisen 2-rivispiirin vetäjään (tai muuhun sellaiseen hlöön, joka tietää 2-rivisistä [keräilijä, korjaaja, historioitsija tai muu asiantuntija]) ja pyytäisin häntä kertomaan soittimen ominaisuuksista: vire (G-vireinen lienee tätänykyä yleisin), bassojärjestelmä jne. Kun em-asioista on selvyys, muotoutuu hintahaarukkakin kohdalleen. Mikään "Stradivariuksia" nuo vanhat harmonikat eivät yleisestiottaenkaan ole mallista, rivisyydestä tms. riippumatta (joitakin harvinaisia poikkeuksia toki on, mutta...?).

Ostajakin saattaa helposti löytyä noista 2-rivispiireistä  . Jostakin nämä kerhojen vetäjien yhteystiedot lienevät saatavissa (Harmonikkaliitto, -instituutti, tämä palsta, hanuristit.net)?

---

Jatkan vielä jossakin vaiheessa soittimien vireisyyden merkityksestä soitinvalintaan  . Mikään vireisyys (paitsi epävireisyys  ) tai edes viritystaso ei nimittäin ole ongelma, jos...

[Armando Bugari]

Olen vuosien varrella saanut vastailla vähärivisistä esitettyihin kysymyksiin, joten ajattelin koota näistä kysymyksistä tietopakettia, jota muutkin voisivat paitsi kommentoida niin myös täydentää:

Tässä en käsittele merkkiä enkä mallia, vaan joitakin seikkoja, joita kannattaa ottaa huomioon. Täydennän jatkossa asiaa vielä, ja mielellään muutkin voisivat tehdä tähän keskusteluun lisäyksiä!

Tämän kaltainen "haitarin osto-opas" voisi toimia omana osionaankin - ainakin palvelisi "alkukäyttäjää" jos sitä puffattaisiin riittävästi. Viisrivis -valtaisella amatöörisoittajasivustolla kuitenkin täytyisi ylläpidon olla vähän tarkkana, kun merkkiuskovaiset lähtee ristiretkelle.
- Luulisin kuitenkin, että yksityisyrittäjän (joka ei itse edusta mitään merkkiä) ylläpitämälle sivustolle ei tee mitään haittaa, että sivustolla olisi myös kaupallista viestintää.
- Yleensä ihmiset mielellään lukevat harrastamiensa vempaimien kaupallisia viestejäkin.
- Joten Viljo: tee pieni ylimääräinen tili ja anna mainoshalukkaille firmoille mahdollisuus pieniin laatikoihin mariginaalissa

[Viljo]

Nyt on vähän liian hektistä ajatella asioita. Ensi viikolla pitäisi olla vapaita iltojakin tiedossa.. palataan siis miettimistä vaativiin aiheisiin.

[Periskooppi]

Ajattelin pitää tämän kyllä poissa kaupalliselta sektorilta, mutta sivuston ylläpitäjä päättäköön. Seuraukset voivat olla monensuuntaisia: paitsioon joutuneen merkin edustajat pesiytyvät tai jopa perustavat omat sivustonsa, ja näin tämän sivuston kokoava voima vaarantuu  .

Sen sijaan, jos kaupallisen sektorin edustajien mukaantuloa ehdottava tarkoittikin sitä, että merkkikohtaiset edustajat voisivat tällä palstalla muita merkkejä mollaamatta esim. antaa trimmausohjeita edustamiinsa tuotteisiin tms., niin voisi kuvitella, että pidemmällä tähtäimellä se palvelisikin sitten koko harmonikkakansaa  .

---

Tässä yksi tällainen niksi, joka voi auttaa jotakuta 2- tai 1-rivisensoittajaa, jota oudoksuttaa se seikka, että soittimensa diskanttipuolen napit painuvat kannen alle syvälle:

Rakenne näissä soittimissa on sellainen, ettei diskanttikahvan kansi (olisikohan ammattikorjaajilla joku muu termi tälle?) pysäytäkään näppäimen liikettä, vaan se jatkaa matkaansa tarpeettoman syvään. Rakennetta voi joku soittaja käyttää hyödyksikin, kun läppä poistuu ääniaukon edestä kokonaan eikä näin estä tai muokkaa ulostulevaa ääntä. Vastaavasti kääntäen jos ääniaukko ei aukeakaan tarpeeksi, ääni saattaa jäädä tukkoisen kuuloiseksi, ja se vaikuttaa jopa vireeseen niin, että monen musiikin (mm. jazz, moderni[klassinenharmonikkamusiikki], viihde jne.) kohdalla tällainen äänen taivuttaminen kuuluukin jo yleisesti käytettyhin tekniikoihin. Joka tapauksessa tuo ääniaukon turha liiallinen avautuminen siitä syystä, että nappi painuu tarpeettoman syvään, ei juurikaan ole hyödyksi laskettavissa tai kuultavissa. Jotkut soittajat ovatkin kehittäneet itselleen sellaisen soittotekniikan, jossa sormi osuu samanaikaisesti puoliksi näppäimelle ja puoliksi näppäintä ympäröivään diskanttikahvan etulevyyn, jolloin sormi ei painakaan kosketinta ihan pohjaan, vaan se jää ns. normaalisyvyyteen.

Itselläni oli vuosia sitten muutamia tällaisia "syvyyssukeltajia", joiden soittamiseen sovelsin mm. tuota em. "reunatekniikkaa", kunnes keksin, että diskanttikahvan pohjaan voisi liimata pienen palan kokolattiamattoa tai huopaa, jolloin stoppari muodostuikin "epäperinteiseen" paikkaan. Tämän stopparin paksuuden kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei se ala vaikuttaa ääneen (vireeseen ja soundiin), kuten yllä mainitsin. Eli kannattaa kokeilla ilman liimaa tai ruuveja ennen, kuin...! Em. stopparirakennetta itseasiassa käytetään yleisesti mm. concertina- ja bandoneon-harmonikoissa, mutta niissähän ei ole diskanttikahvaa, joten tämä mekanismi on niissä toteutettu näppäinvarren alapuolelle ns. välipohjaan.

Ja nyt sitten se, miten ajattelin, että soitinmerkki voisi näkyä (poistetaan, jos joku pahastuu):

Hohnerin kaikkein edullisimmissa malleissa (muistaakseni Erika ja se kulta-mustakuvioinen [sekä 1- että 2-rivisenä] ovat ilman?) ei ole tätä stopparirakennetta, mutta kalleimmissa vähärivisissä tai diatonisissa se löytyy (ainakin Corona II ja siitä ylöspäin). Corsosta en tiedä? Joka tapauksessa valmistaja itsekin käyttää em. rakennetta, ja minäkin olen sitä menestyksekkäästi toteuttanut, joten kokeilkoon se omalla vastuullaan, ken uskaltaa ja tarvitsee  .

[Armando Bugari]

.....Sen sijaan, jos kaupallisen sektorin edustajien mukaantuloa ehdottava tarkoittikin sitä, että merkkikohtaiset edustajat voisivat tällä palstalla muita merkkejä mollaamatta esim. antaa trimmausohjeita edustamiinsa tuotteisiin tms., niin voisi kuvitella, että pidemmällä tähtäimellä se palvelisikin sitten koko harmonikkakansaa .....

Tarkoitin sitä ehdotuksessani, että sivuston "startissa" voisi olla alan yrittäjien kaupallisia bannereita, joissa olisi linkit maahantuojien ja muiden "maksuhalukkaiden" omille sivustoille.
- Tämä ehdotus vain siitä syystä, että tämänkin sivuston ylläpitäjälle voi ajanmittaan tulla rasitteeksi ylläpitää aktiivista toimintaa omalla panoksellaan jos sivusto ei tuota mitään inputtia, vaan tuottaa pelkkää autputtia esim. "nettihotellin" vuokrakuluina. Tuo ilmiö on nähty moniailla harrastesivustoilla - valitettavasti.

[htoyryla]

Tarkoitin sitä ehdotuksessani, että sivuston "startissa" voisi olla alan yrittäjien kaupallisia bannereita, joissa olisi linkit maahantuojien ja muiden "maksuhalukkaiden" omille sivustoille.
- Tämä ehdotus vain siitä syystä, että tämänkin sivuston ylläpitäjälle voi ajanmittaan tulla rasitteeksi ylläpitää aktiivista toimintaa omalla panoksellaan jos sivusto ei tuota mitään inputtia, vaan tuottaa pelkkää autputtia esim. "nettihotellin" vuokrakuluina. Tuo ilmiö on nähty moniailla harrastesivustoilla - valitettavasti.

Muusikoiden.netille tuli verottajan kanssa ongelmia noiden mainosbannerien kanssa. Vaikka luulisi että homman pitäisi olla pelkkää plussaa, niin kannattaa olla varovainen, tai ainakin varautua niihin veroseuraamuksiin.

[Armando Bugari]

Tarkoitin sitä ehdotuksessani, että sivuston "startissa" voisi olla alan yrittäjien kaupallisia bannereita, joissa olisi linkit maahantuojien ja muiden "maksuhalukkaiden" omille sivustoille.
- Tämä ehdotus vain siitä syystä, että tämänkin sivuston ylläpitäjälle voi ajanmittaan tulla rasitteeksi ylläpitää aktiivista toimintaa omalla panoksellaan jos sivusto ei tuota mitään inputtia, vaan tuottaa pelkkää autputtia esim. "nettihotellin" vuokrakuluina. Tuo ilmiö on nähty moniailla harrastesivustoilla - valitettavasti.

Muusikoiden.netille tuli verottajan kanssa ongelmia noiden mainosbannerien kanssa. Vaikka luulisi että homman pitäisi olla pelkkää plussaa, niin kannattaa olla varovainen, tai ainakin varautua niihin veroseuraamuksiin.

Tämänkin sivuston ylläpitäjällä on varmaankin Y-tunnus, eli on kirjanpitovelvollinen ja omasta työstäänkin maksaa alvia, eli samaan pakettiinhan se silloin menee. Kirjanpitäjä hoitaa muodollisuudet- syytä on alusta pitäin oppia liike-elämän lait.

PS. Tänäpänä yksinkertaisesti pienyrittäjänkin pitää ottaa "kirjanpitäjä" yhteistyökumppaniksi. Vaikka maksaakin maltaita - se täytyy vaan huomioida hinnoittelussa! Kirjoitan nyt tietoa, enkä "mutua".

PS 2. Paras tapa aloittelevalla yrittäjällä hankkiutua kuseen on yrittää itse hoitaa veroasiansa. Tästäkin kokemuksia vuosien takaa!!!!

[htoyryla]

Tämänkin sivuston ylläpitäjällä on varmaankin Y-tunnus, eli on kirjanpitovelvollinen ja omasta työstäänkin maksaa alvia, eli samaan pakettiinhan se silloin menee. Kirjanpitäjä hoitaa muodollisuudet- syytä on alusta pitäin oppia liike-elämän lait.

Totta, tuo varmaankin selkeyttää asiaa. Muusikoiden.net kun taas on yhdistyksen pyörittämä ja siitä se ongelma syntyikin. Urheiluseurat voivat rahoittaa toimintaa mainoksin kilpailujen yhteydessä mutta sama malli ei toiminutkaan netissä.

[olli]

10 vuotta yrittäjänä ja tulevien yrittäjien kouluttajana voinen kommentoida.  Yhdistysten kanssa on hankalaa.  Yritysten, kuten Viljokin on, on helpompaa.  Aina kannattaa "palkata" kirjanpitäjä eli tilitoimisto, silloin voi keskittyä olennaiseen eli siihen yrittämiseen.  Toisaalta, toiminimiyrityksen kirjanpito ei ole kovin hankalaa.  Täytyy kuitenkin hallita kirjanpito- ja verolait.

[Viljo]

Vastauksia tulossa. Tuli nukuttua 10,5 h tuntia viime yönä, niin katsotaan, onko aivot jo vähän normalisoituneet viikonlopun telttailusta (partioleiri).

- En ole nyt varma, mutta muistaakseni selvästi äänen väriin ja korkeuteen vaikuttava läpän korkeus ääniaukosta on jossain 7-10 mm tienoilla. Tämä tieto saattaisi löytyä jostain kirjasta, mutta mistä niistä 

- "diskanttikahvan kansi (olisikohan ammattikorjaajilla joku muu termi tälle?)" -> Ehkäpä diskanttikahvan takakansi  Sivustolta löytyy vastaavuussanasto saksa-italia-suomi-englanti-venäjä. Sitä tutkailemalla löytyy erilaisia sanoja, mille ei ole suomalaista vastinetta. En nyt muista, oliko tässä termissä sellaista.

Huomasin muuten, että sivustoa on käytetty kevään graduissa tietolähteenä, joten tyytyväisin mielin saan olla sivustoni vaikutuksista. Olen jo ollut huomaavinani sivuston vaikutuksen harmonikkaslangiin / -termistöön...

Sitten aiheista mielenkiintoisimpaan - mainontaan.

• Tuo mainostus täytyisi osata hinnoitella järkevästi. Minulla ei ole nettimainnonan hinnoista mitään tietoa, joten apu olisi paikallaan.
  

• Koko sivuston kävijämäärät ovat nousseet koko ajan ja selvästikin sivusto on / olen saanut aikaiseksi toiminnallani selvästi vakiintuneen aseman. Tämä puoltaa sitä, että mainostajat saattaisivat olla kiinnostuneita mainostamaan jopa "kilpailevan" firman sivustolla - ja hintaakin voisi pyytää sopivan riittävästi.
  
  Viime kuussa uniikkeja kävijöitä koko sivustlla oli noin 3500 kpl ja sivulatauksia 50 000 - 75 000 joka kuukausi. Pekan ehdottama etusivu, "indexi", front page, on latauskerroiltaan viime kuussa hieman vaaja 19 000 ja foorumin puoli noin 30 000. Oman firmankin nettisivujen kävijämäärät 2-3 kertaistuivat, kun laitoin ilmoitukset välityksessä olevista harmonikoista. Jos haluaa näkyvyyttä, niin voin tarjota sitä tällä sivustolla enemmän kuin esim Hanuri-lehti, jonka levikki on noin 5 000 kpl neljästi vuodessa.
  

• Haluan pitää sivuston puolueettomana pelikenttänä oman itseni ja suunnitelmieni tähden. Tämän vuoksi vähän skeptisesti suhtaudun siihen, että jokin firma lähtisi antamaan tuunausvinkkejä edustamalleen soittimelleen - olisikohan parempi, että tuunausvinkit olisivat yleisiä (vrt. tv:ssä olleisiin tuunausohjelmiin, joissa tuunataan mitä milloinkin merkkiin katsomatta).
  
  Itse haluaisin, että sivustolla olisi selvästi TM-lehden kaltainen harmonikkojen testiajot. Soittimet arvosteltaisiin tietyin kriteerein uusina ja esim. 10 vuoden ikäisinä. Tällainen testitieto on paljon ajattomampaa hanurimaailmassa kuin automaailmassa, joten tästä olisi paljon hyötyä! Sitten toki pitäisi ehkäpä käyttää jopa niinkin tarkkoja mittavälineitä, että saataisiin luotettavia tuloksia. Esim. auton kiihtyvyys 0-100 km / h on eräs mittari, jota voisi verrata kielien syttyvyyteen tai yleiseen dynamiikkaan... En edes tiedä kaikkia tällaisia laitteita, mitä saattaisi tarvita, mutta sanomattakin lienee aika selvää, että hintaa niillä on reippaanlaisesti.
  
  Tähän tarvittaisiin oma testihenkilö tai 2-3 hlö ryhmä tekemään testejä. Näissähän toimisi hyvin se, että soittimen maahantuoja maksaisi testin tekemistä x-määrän rahaa, jonka jälkeen tuotetaan testi, joka jää nettiin ikuisiksi ajoiksi. Ehkäpä tähän yhden kuukauden tehomainontapaketti päälle. Tehtaat voisivat Italiassa ja Saksassa ehkäpä jopa maksaa tällaisista testeistä...
  
  Olen joskus aikaisemmin ehdottanut tällaista haitaritestiryhmää, muta se torpattiin ja unohtui hyvin nopeasti.
  

• Vaikka sanoin, että haluan pitää sivuston puolueettomana, niin toki yrityksien mainontaa voisi vakavasti harkita esim. etusivulle tai tähän foorumin etusivuille (kävijämäärien takia). Haluan kuitenkin tietää vähän enemmän mielipiteitä, jotta mainostus ei menisi ihan överiksi, mikä vaikuttaisi negatiivisesti kävijämäärään.

• Itse käytän mainoksien esto-ohjelmia selaimessani. Suorastaan ketuttaa yleinen nettimarkkinointi. Mainokset täysyisi sommittaa sivustoon niin, että ne eivät olisi luotaan työntäviä.

- Verotusjutut eivät ole ongelma. Kirjanpitäjäni on tuttu ihan lapsuudesta asti. Olin hänen poikansa kanssa parhaat ystävykset ala-asteikäisenä ja olen monasti käynyt yökylässäkin siellä heidän kotonaan 

[Periskooppi]

Nyt, kun kaupalliset tiedotteet (mainoskatko) on päättynyt, palaan lupaamallani vireisyys-asialla foorumille.

Tavallista harmonikkaa hankittaessa vire on yksi tärkeistä soittimen kuntoa ja käyttökelpoisuutta määrittävä tekijä. Samoin tilanne on osittain 2- ja 1-rivistä hankittaessa, joskin näistä puhuttaessa yleensä vireellä tai oikeammin sanottuna vireisyydellä tarkoitetaan sitä, missä sävellajissa soittimella voi soittaa. Siihen, onko soitin sisäisesti hyvässä vireessä (vireessä itsensä kanssa) tai viritystasoltaan muiden soittimien kanssa samalla tasolla, en ota tässä suuremmin kantaa, mutta näiden vähärivisten kohdalla voisi yleisesti todeta, että hajonta viritystasojen ja sisäisen vireen kanssa on huomattavasti suurempi kuin kromaattisten harmonikkojen kohdalla, johtuen soittimien kirjavasta alkuperästä: joukossa on todella vanhoja instrumentteja, joukossa on lukuisampien valmistajien tuotteita kuin kromaattisista harmonikoista puhuttaessa, joukossa on myös uusia soittimia, joukossa on poikkeuksellista viritysjärjestelmää (ei tasavireistä) käyttävien valmistajien tekemiä instrumentteja jne. Em. seikasta johtuen vähärivisryhmissä usein soi kaikenlaisia "viritelmiä" ja se monesti katsotaan kuuluvan porukan soundiin.


Vireisyys

Vähärivisellä voi soittaa vain rajoitetuissa sävellajeissa riippuen soittimen perussävellajista. Tämä tarkoittaa sitä, että 1-rivisellä voi soittaa kunnolla yhdessä sävellajissa, 2-rivisellä kahdessa tai kolmessa sävellajissa - riippuu vähän laskentatavasta, mutta pääsääntöisesti sillä soitetaan perussävellajissa ja rinnakkaisessa mollissa. Hankittavan soittimen vireisyyden valintaan vaikuttaa siis se, kenen tai minkälaisten instrumenttien kanssa soitinta on tarkoitus käyttää. Tätänykyä yleisin vire uusissa 2-rivisissä lienee G-duuri, mutta varhaisimpina aikoina yleisin vire lienee ollut myös C ja A, joten ainakin näitä pelejä on vielä runsaasti liikkeellä. Enemmän soittelevilla yleensä on joku peli aina jotakin virettä varten, koska kuuntelijalle voi olla haastavaa esim. kuunnella koko konserttia samasa sävellajissa (ja samalla soundilla). Jos soittaja soittelee vain itsekseen, voi hän periaatteessa hankkia soittimen, jonka viritystaso ja vireisyys saa olla mitä tahansa, koska hänelle ei tule ristiriitaa minkään muun soittajan vireisyyden tai viritystason kanssa. Mainittakoon tässä vielä se, että vaikka meillä täällä Suomessa tavallinen yleinen viritystaso onkin a1 = 442 Hz, niin USAssa valmistetuissa harmonikoissa, maailmalla valmistetuissa sähkösoittimissa ja yleisenä käytäntönä monessakin paikassa se usein on a1 = 440 Hz. Jopa Tampere-talosta löytyy yksi flyygeli (yksi kolmesta talossaolevista), jota pidetään a1 = 440 Hz -vireessä mahdollisia virehässäkkätilanteita varten. Lisäksi maailmalla on yleistynyt se, että vanhaa musiikkia soitetaan siinä viritystasossa (ja myös vireessä), jota musiikin syntyessä on yleisesti käytetty, mikä lähes poikkeuksetta tarkoittaa nykyistä Suomessa käytössä olevaa 442 Hz virettä alempaa viritystasoa. Korkeuttakin jotkut tahot koettavat tavoitella (mm. Sibelius-talo / Lahti a1 = 443 Hz), mutta ihan vanhimmat instrumentit olivatpa sitten viuluja, puhaltimia tai harmonikkoja, eivät sitten aina pysty seuraamaan kitkatta näitä vireenkorotuksia.

JATKAN VIELÄ ARTIKKELIA MYÖHEMMIN.....

[Armando Bugari]

.........Viime kuussa uniikkeja kävijöitä koko sivustlla oli noin 3500 kpl ja sivulatauksia 50 000 - 75 000 joka kuukausi. Pekan ehdottama etusivu, "indexi", front page, on latauskerroiltaan viime kuussa hieman vaaja 19 000 ja foorumin puoli noin 30 000. Oman firmankin nettisivujen kävijämäärät 2-3 kertaistuivat, kun laitoin ilmoitukset välityksessä olevista harmonikoista. Jos haluaa näkyvyyttä, niin voin tarjota sitä tällä sivustolla enemmän kuin esim Hanuri-lehti, jonka levikki on noin 5 000 kpl neljästi vuodessa.....

Puuttumatta enempää (ainakaan vielä) koko aiheeseen, niin tuonkaltainen vertailu esim. Hanuri-lehden levikkiin (maksetut tilaukset, irtonumeromyynti ja kohtuulliset vapaakappaleet) ei ole myyntiargumentti nettisivuston ilmoitusmyynnissä.
- Sivuston markkinoinnin "USP" voisi olla "oikea ympäristö saada yhteys yrityksesi kaupalliseen viestiin".
"USP":
http://thinktraffic.net/10-examples-of-killer-unique-selling-propositions-on-the-web

[Viljo]

Tuossa joku minulta kysyi joskus noista vanhoista Kaiuttarista yms. En osannut vastata. Kysymys kuului, että onko näissä vanhoissa soittimissa käytetty tasavireisyyttä pohjana vai jotain muuta viritysjakoa.

[Periskooppi]

Kaiuttarien virityksistä:

Tietääkseni ainakin nämä uudemmat 2-riviset (Kaiuttaret, Lumikit, Hohnerin tuotanto 1930-l jälkeen [todennäköisesti aiemminkin] jne.) ovat tasavireisiä.

Ainoa, tosin vahvistamaton tieto, ei-tasavireisestä järjestelmästä vähärivisissä harmonikoissa olisi joissakin uusissa Cajun-1-rivisissä (valmistaja ainakin Marc Sawoy [Mark Savoy en muista tarkkaa kirjoitusasua]) esiintyvä sävellajisidonnainen viritysjärjestelmä (en tiedä mikä?), ja koska 1-rivistä voi soittaa vähän samalla tavalla kuin huuliharppua eli G-duurissa menevässä biisissä voisikin soittaa C-vireistä G-vireisen tilalla (ainakin Cajunista kehittyneessä Zydecossa tämä on aika yleistäkin), niin kumman sävellajin mukaiset skaalat siellä sitten on käytössä, ei ole minun tiedossani.

Toinen, ja vahvistettukin, tieto on se, että English Concertina -harmonikoissa kokeiltiin viritysjärjestelmää, jossa esim. Gb on matalampi ääni kuin F# (tasavireisessähän nämä ovat Gb = F#), mutta siitä luovuttiin kokonaan (muistaakseni jo 1800-luvulla), koska järjestelmässä kaikille mustille koskettimille ei löytynyt kaksoiskappaletta, joten soittimesta yllättäen olikin tulossa sävellajiriippuvainen, mitä soittajat ja valmistajat eivät (onneksi) halunneet.

Ainakin minä virityttäisin 1- ja 2- riviset Suomessa tasavireisiksi. Tasavireisyys toimii periaatteessa yhtä hyvin joka paikassa, joskin joissakin speciaalitapauksissa (esim. juuri tuo Cajun) voidaan toisella viritysjärjestelmällä saada aikaan jotain värisävyjä, mutta joka tapauksessa tasavireinen toimii sielläkin.