Rekisterimerkinnät

[olli]

Tuli tässä mieleen tällainenkin kysymys: Ovatko haitarin rekisterien nappulat ns. standardijärjestyksessä?  Merkistä riippumatta.  Omassa "uudessa"   Bugarissani diskanttirekistereihin on merkitty "pisteillä" mitkä kielipenkit ovat käytössä.  Bassosta merkinnät puuttuvat.  Bassossakin on seitsemän vaihtajaa.  Vain basson "master" on merkitty.  Muut vaihtajat täytyy arvata.

[Viljo]

Diskantissa rekisterit menevät yleensä siten, että matalat äänet ja matalien äänien rekisterit ovat lähellä leukaa, kun puolestaan piccolon äänikertajohdannaiset ovat yläpäässä. Tarkemmin en ole katsonut rekkareita. Bassossa taitaa olla juuri päin vastoin - matalat rekisterijohdannaiset alhaalla, korkeat ylhäällä. Korjatkaa, jos olen väärässä.

[olli]

Olen juuri lähdössä Kittilään harmonikkaleirille viikonlopuksi.  Kyselen siellä opettajilta.  Otan muutenkin rekisterien käytön opiskeluohjelmaani.  Olisihan niitä hyvä oppia käyttämään, kun diskantissa on 13 ja bassossa 7 koplaria.

[humppahanuristi]

Olen juuri lähdössä Kittilään harmonikkaleirille viikonlopuksi.  Kyselen siellä opettajilta.  Otan muutenkin rekisterien käytön opiskeluohjelmaani.  Olisihan niitä hyvä oppia käyttämään, kun diskantissa on 13 ja bassossa 7 koplaria.

Ne on niitä tyyli- ja makuasioita. Melko kapea-alaisestihan noita käytetään (kuten myös itse).
Noissahan ei periaatteessa ole mitään oikeaa vaan tiettyjä vakiintuneita käytäntöjä, joita ehkä voisi vähän tuulettaa, ainakin omalta osalta

[Johan]

Kopeloin päivittäin useita eri pelejä, ja kyllä nuo koplarien merkinnät ja järjestykset ovat hyvin merkkikohtaisia.
En ole kyllä havainnut, että niissä olisi mitään yleistä standardia laajemmin käyttössä.
Merkkikohtaisesti voi olla saman tehtaan eri peleisääs sentään joku tolkku.

[Viljo]

Tärkein asia on halu kokeilla uusia asioita, saada aikaan uusia soundeja. Itse en nyt kauheasti käytä perus valssiääntä. Toki se on minulla viritetty käytännössä huojumattomaksi, mutta kuitenkin.

[olli]

Joo, ei sieltä leiriltäkään löytynyt sen kummempia kommentteja.  Vaihtelevat merkeittäin.  Keskustelin asiasta mm. Tatu Kantomaan kanssa (soittelee kuulemma itse pääasiassa Giulietin Traviataa, jossa ei paljon koplareita olekaan).  Hänkin totesi, että ns. ammattisoittajatkin käyttävät vain muutamaa koplaria.  Tuli mieleen, että "puolet ovat turhia" .  No täytyy nyt selvitellä nuo bassopuolen koplarit (mitä käänikerrat soivat minkin koplarin alla).  Mulla on halu kokeilla eri koplarivaihtoehtoja eri kappaleissa.  Kuten jo sanottiinkin, makuasia.  Soitan kyllä tangot tangokoplarilla ja valssit valssikoplarilla (pääosin).  Eri osien välillä voi sitten kokeilla ja käyttää jotain vaihtoehtoistakin koplaria.  Samoin foxiin, humppaan ja jenkkaan olen kokeillut muitakin kuin "masteria".

[Dragspel]

Vaihtelee todellakin tuo koplareiden sijoittelu eri valmistajien ja merkkien välillä, melko äkkiä kuitenkin oppii löytämään ne pari - kolme, joita soittaessa tarvitaan.

Yhteissoitto isossa porukassa on mielestäni laji, jossa koplareiden käytöllä on merkitystä melkein enemmän kuin yksin soitettaessa. Varsinkin silloin, kun monella harmonikalla soitetaan samaa ääntä, tulee koplarivalinta olla sellainen, että kenenkään soitin ei kuulu ns. yli muiden. Useammalle harmonikalle tehtyjä sovituksia tai teoksia esitettäessä tulisi äänikertoja valita kunkin stemman perussävelkorkeuden ja myöskin sen mukaan, kuinka monella instrumentilla ko. ääntä soitetaan.

Tällaisia mietteitä hienon instrumenttimme käyttömahdollisuuksista ja ominaisuuksista tällä kertaa.

[Johan]

Yhteissoitto saadaan tosiaan kuulostamaan paljon paremmalta, kun vetäjä pitää huolen siitä, että samoja stemmoja soittelevat soittavat mahdollisimman lähellä toisiaan olevilla koplareilla.
Siinä tulevat sitten esille myös soitinkohtaiset eroavaisuudet virityksen ja kielisarjoejen laadun suhteen.
Porukassa löytyy aina pelejä, jotka on viritetty hyvin suoraksi, vaikka aika yleisiä ovat pelit, joissa sointia on väritetty vahvalla tremololla, jolloin samankin merkin ja saman tyypin peleissä samoilla koplareilla saattaa sointi olla näin aikalailalkin eri sävyinen.
Siinä on vain sitten itse kunkin haettava se kokonaisuuden kannalta parhaalta kuulostava koplari ja pysyttävä ruodussa.
Olen usein johonkin tiettyyn tilanteeseen valmistautuessani hakemalla hakenut joihinkin kappaleisiin koplariyhdistelmää dikantti /bassopuoleta, jolla kyseiseen esitykseen saisi esim. herkyyttä yksin tai pienellä porukalla soittessaan, ja kun diskantissa on käytössä joku pillimäinen yksinäinen äänikerta haen sitä sopivasti korostavan ohuemman soinnin myös bassosta.
Silloin kun käytössä on vähällä ilmalla soiva peli, koplareita runsaasti ja viiteliäisyyttä tutustua pelin mahdollisuuksiin löytyy tavallisesti mukavasti esitettävää kappaletta korostavia saundeja, eikä tarvitse aina revittää "mastereilla" sillä harmonikassa on laajasti mahdollisuuksia.
Vintagepelien ominaisuudet eivät noissa tunnelmissa aina ole parhaimmillaan, niillekin löytyy kyllä genrensä, joten silloin on käytettävä tuoreempaa kaulustoa.
Pelistä löytyykyllä  ylättävän hienoja saundeja noiden käytetyinpien koplariyhdistelmien lisäksi, kun asiaan hieman paneutuu.
Kokeilkaapa eri mahdollisuuksia soittessanne esim. hengellistä musiikkia tai kansanlauluja yms.

[olli]

Mielenkiintoinen keskustelu sinänsä, hyviä kommentteja.  Bugarin basson rekisterimerkintöjä ei vain näytä saavan selville mistään.  No opettajallani on isompi Bugari, jossa on merkinnät.  Soittotunnilla ei vaan tahdo olla aikaa perehtyä tähän.  No täytyy nyt ottaa asia tapetille ja yrittää selvittää.  Olihan tuolla Viljon varsinaisilla sivuilla kohtuullisen selkeä esitys basson äänikerroista ja rekistereistä.  Saman löysin amerikanmurteisena googlettamalla (en tuota englantia taida), mutta en siitä päässyt sen paremmin selville.  Perusasiat on siis hallussa, mutta ne rekisterimerkinnät omassa pelissäni?

[olli]

Ei vaan päästä rauhaan tuo bassopuolen rekisteröinti.  Nyt näiden Viljon sivujen ja tuon englanninkielisen sapluunan perusteella aloin kokeilla Bugarini rekistereitä.  Ylimmäinen on varmasti 4' siis 2-viivaisen oktaavin C soi perusbasson C-nappulalla.  Muita ei kuulu.  Sitä seuraava on sitten 4' + 32'.  Eli korkein ja matalin mahdollinen soivat yhtä aikaa. Kolmannesta puuttuu tuo 32' eli muut kolme soivat.  Sitten onkin master, jossa soivat kaikki viisi äänikertaa.  Masterin alapuolisilla koplareilla ei kuulu lainkaan tuo 4', muut kylläkin.  Oma korva on sen verran epätarkka, etten päässyt selvyyteen.  Epäselväksi jäi sointujen soiminen, oli jollakin koplarilla kirkkaat soinnut (ei varmaankaan ollut matalia äänikertoja lainkaan pelissä mukana).  Viljon merkinnöissä kysymyksen herätti masterissa kaksi merkintää rinnakkain 8' äänikerrassa.  Onko toinen viritetty hiukan poikkeavasti vai soivatko kaksi äänikertaa yhtäaikaa (jälleen tuon oman korvan epätarkkuus)?

[olli]

Palaan edelliseen.  Kuuntelin tänään tarkemmalla korvalla ja tulokseksi sain seuraavaa; ylimmäisestä koplarista alaspäin.  1. soi mielestäni 4' ja 8' eli siinä on kaksi äänikertaa, 2. soi 4' ja 32' eli korkein ja matalin äänikerta (soinnuissa soivat vain ylimmät, varmaankin 4' ja 8', ei siis lainkaan matalia sointuja). 3. soi 8' ja 16'. 4. on masteri eli kaikki viisi soivat. 5. soi 8' ,8', 16' ja 32'. 6. soi 8', 16' ja 32'. 7. soi 8', 16, ja 32'.  Nuo masterin alapuoliset eivät paljon eroa toisistaan (mun korvallani).  Se uteluni kahdesta 8' äänikerrasta odottaa vielä kolleegoilta vastausta.

[Johan]

Tässä liitteenä Ollille merkinnät parista pelistä, jotka poikkeavat toisistaan melkoisesti.

Ensimmäinen on Fantini CP11 HIGHLINE casotto (unik) 2009 ja toinen Piginin valmistama Lasse Pihljamaa Spesial Super King casotto -90 luku.

Makuasia mitä sitten arvostaakin, mutta vain kolme koplaria on samanlaisin äänmikertayhdistelmin
varustettu ja basson kielipenkkien rakennekin poikkeaa toisistaan.

Molemmat käteen sopivia pelejä, Super King ehkä tarjoaa tarvittessa leveämmän saundimaailman noilla "ohuemmilla" bassosaundeillaan, se on kyllä loppujenlopuksi pitkälti makuasia.

[olli]

Tässä liitteenä Ollille merkinnät parista pelistä, jotka poikkeavat toisistaan melkoisesti.

Kiitän kuvasta.  Tuli mieleen tuo merkintäjuttukin; se lienee ammattilaisille täysin tuttu asia.  Kun äänikerrat merkitään 4' 8' 16' 32' eli tuumina, sillä ei ole haitarin kanssa mitään tekemistä.  Merkinnät tulevat urkupillien mitoista, jotka ilmoitetaan tuumamitoin.

[Dragspel]

Tai olisikohan mittayksikkö kuitenkin "jalka"?

[olli]

Tai olisikohan mittayksikkö kuitenkin "jalka"?

Joo on vara antaa periksi.  Muisti teki tepposet noiden yläpilkkujen suhteen.  Katsoo nyt vaikka kirkkourkuja, niin isoja ovat pillit!

[olli]

No nyt on Bugari Silver Plus Cassoton basson rekisterit selvitetty! Liitteenä kuva.  Nuotinnus ei ole ihan kohdallaan, kun tuolla Capellalla en saanut tehtyä lopullista versiota, mutta itse tiedän mitä ääniä bassosta soi milläkin koplarilla.