Sormet Diskantti puolella? Siellä vai täällä?

[htoyryla]

Tuossa ilmeisesti ainakin menetetään se mahdollisuus että äänen voimakkuuteen voisi vaikuttaa. Olin alkanut innostua siitä, erityisesti siinä mielessä että se mahdollistaisi soundin säätämisen niin että eri äänikerrat soisivat eri voimakkuuksilla.

Soundia ei kannata säätää venttiileillä. Mieluummin sitten läpän alla olevan aukon kanssa.

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Riston kanssa oli eilen paljonkin keskustelua tässä siitä pystyykö aukon koon avauksella vaikuttamaan äänen voimakkuuteen. Olin ensin skeptinen, kokeilinkin karmoskanromulla eikä toiminut, mutta Risto sai minut uskomaan että saattaisi hyvillä kielillä toimia.

Tässä on kuitenkin monia ongelmia.

1) Paine vaikuttaa huomattavasti viritykseen kunkin kielen kohdalla, joten läpän aukon muuttaminen vaikuttaa viritystasoon.
2) Viritystasoon vaikuttaa huomattavasti myös venttiilin aukeama ja äänensävyyn venttiilin laatu sekä liimausala. Ventiilin on parempi pysyä on-off-tyylisenä ratkaisuna, ei äänenväriin liittyvänä ratkaisuna.
3) Samalla kun muutetaan aukkoa tai venttiilin etäisyyttä kielilaatasta, vaikutetaan äänen väriin eikä vain äänenvoimakkuuteen

Lähtökohtaisesti äänien pitäisi pysyä mahdollisimman samanlaisina äänen väriltään koko skaalan läpi. Vrt. pianokoskettimisto.

Jos äänenvoimakkuutta voisi kielikohtaisesti säätää, niin miten se toimisi sitten käytännössä?

Ristolla oli kai ajatus, että näppäimen painamisen voimakkuus vaikuttaisi aukon kokoon.

Minulla taas, että voisi säätää millä voimakkuudella eri äänikerrat soivat, sähköurkujen tapaan.
Tässä ei välttämättä haittaa jos äänivärikin vaihtuu voimakkuden mukana, kun siinä ollaan hakemassakin sitä että äänenväriin voi vaikuttaa. Ehkä vireenmuutoskaan ei haittaa? Vasta kokeilemalla tietäisi.

[risto]

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Ei välttämättä, voisihan se sulkijamekanismi silti toimia proportionaalisesti.

Tässä keskustelussa on selvästi nyt kaksi eri haaraa, jotka poikkeavat suuresti toisistaan:

A) Nykyiset läpät korvataan sähkömekaanisella ratkaisulla. Haitarin ratkaisut melkein kuin nykyisessä.

B) Sähkömekaaniset sulkijat viedään nahkaventtiilien paikalle. Esim. sopivasta suunnasta toimiva pieni kela ja kara, paljon vaihtoehtoja, vaatii miettimistä, mutta voisi johtaa poistaa melkein kaiken raudan. Tai miten olisi sähköllä muuttuvat materian ominaisuudet, onko sellaista, muistimetalli ? Olisi tosin varmasti liian hidas... Myös kielen runko voisi olla sallittua muuttaa...

[htoyryla]

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Ei välttämättä, voisihan se sulkijamekanismi silti toimia proportionaalisesti.

Aika villi ajatus    Se nahkahan on siinä kielen päällä. Jos rajoitat nahan liikettä, niin kielihän ottaa värähdellessään siihen kiinni. Säröhaitarikos siitä tulee, saadaan myytyä näitä hevibändeille.

[risto]

Tätähän minäkin mielestäni sanoin. Eli että siirtyminen aukon ohjauksesta nahkojen ohjaukseen karsii pois tuon mahdollisuuden.

Ei välttämättä, voisihan se sulkijamekanismi silti toimia proportionaalisesti.

Aika villi ajatus    Se nahkahan on siinä kielen päällä. Jos rajoitat nahan liikettä, niin kielihän ottaa värähdellessään siihen kiinni. Säröhaitarikos siitä tulee, saadaan myytyä näitä hevibändeille.

Ei o, nahka on siellä laatan toisella puolella.

[htoyryla]

Ei o, nahka on siellä laatan toisella puolella.

Niinpä tietenkin, mielikuva teki taas tepposet 

[olli]

Ei linkki onnistunut.

[htoyryla]

Ei linkki onnistunut.

Mikä linkki?

[olli]

http://www.youtube.com/watch?v=Nestg0iAGNQ&feature=related

Tässä vaan toi "romopiano"-spesialisti soittelee virtuoosin kappaletta.  Pietro Frosinihan kehitteli tämän pelin amerikan markkinoita varten.  On siis näppäimiä ja pianokoskettimia.

Ajattelin tähän "filosofiseen keskusteluun" heittää tämänkin näkökohdan! 

[htoyryla]

http://www.youtube.com/watch?v=Nestg0iAGNQ&feature=related

Tässä vaan toi "romopiano"-spesialisti soittelee virtuoosin kappaletta.  Pietro Frosinihan kehitteli tämän pelin amerikan markkinoita varten.  On siis näppäimiä ja pianokoskettimia.

Ajattelin tähän "filosofiseen keskusteluun" heittää tämänkin näkökohdan!  

Joo, onhan se romopianokin mielenkiintoinen peli. Mutta taisi siinä olla pääideana että kaukaa katsoen näyttää kuin pianopelillä soittaisi. En minä ainakaan semmoista kaipaa

Viisirivisen sormituksia olen vieläkin pähkäillyt. Tuntuu että varsinkin kromaattisissa kuvioissa, esim.  a - bb - a - gis - a  tai e - f - e - es - e (ja sama muilta sävelkorkeuksilta, ja muita vastaavia kuvioita) käy helposti niin että tuo gis tai es viimeistään on kämmenen kohdalla jos yrittää mennä rivikolmosella. Riippuu tietysti miten muuten sormittaa. Mutta jos sen sormituksen katsoo muuten sopivaksi melodiakulun kannalta, niin sitten noissa kromaattisissa kuvioissa voi vapaita sormia ollakin paremmin rivikolmosen ulkopuolella.  

LISÄYS: Mutta käykös tuo ollenkaan sen "pianon" puolella, vai soittaako pelkästään kolmelta riviltä?

[Johan]

LISÄYS: Mutta käykös tuo ollenkaan sen "pianon" puolella, vai soittaako pelkästään kolmelta riviltä?

Katselin useamman "Affen" videon, ja minusta siinä pelataan kolmella näppäirivillä ja tyylikkäästi näkyy homma käyvän. "Pianokoskettimet mielestäni liikkuvat, kuten apurivelllä viisirivisessä, mutta
en havainnut niitä varsinaisesti käytettävän soittamisessa.
Katselin noita hänen pelejäänkin ja tein sellaisen havainnon, että kun romopianosta löytyy sieltä mustien "pianokoskettimen" välistä aina se yksi valkoinen niin näissä pelisssä sitä välissä olevaa valkoista ei mielestäni ole.
Ei siis ihan normaali romopiano, jos olen tehnyt oikeanlaisia havaintoja.
Tyylikkäitä pelejä ja tyylikästä pelinkäsittelyä!

[htoyryla]

Katselin useamman "Affen" videon, ja minusta siinä pelataan kolmella näppäirivillä ja tyylikkäästi näkyy homma käyvän. "Pianokoskettimet mielestäni liikkuvat, kuten apurivelllä viisirivisessä, mutta
en havainnut niitä varsinaisesti käytettävän soittamisessa.
Katselin noita hänen pelejäänkin ja tein sellaisen havainnon, että kun romopianosta löytyy sieltä mustien "pianokoskettimen" välistä aina se yksi valkoinen niin näissä pelisssä sitä välissä olevaa valkoista ei mielestäni ole.
Ei siis ihan normaali romopiano, jos olen tehnyt oikeanlaisia havaintoja.
Tyylikkäitä pelejä ja tyylikästä pelinkäsittelyä!

Mulla kävi jo tuota katsoessa mielessä, että olisiko semmoinen peli missä on kolmirivinen ja normaali pianokoskettimisto samassa? Sehän olisi eri peli kuin romopiano.

[Johan]

Mulla kävi jo tuota katsoessa mielessä, että olisiko semmoinen peli missä on kolmirivinen ja normaali pianokoskettimisto samassa? Sehän olisi eri peli kuin romopiano.

[/quote]

Olen kiinnittänyt huomiota noihin kolmeriviä/pianokoskettimet noiden Afffen videoiden katselun jälkeen ja niitä näkyy liikkuvan silloin täällöin ruotsin käytettyjen listoilla ja sikäläisten virtualimuseoiden sivustoilla ja saattaa olla, että "jenkkilässäkin" päin on joku vastaava tullut esille noilla museosivustoilla.
Olis mielenkiintoista tietää, että onko todella kyseessä nääppäin/piano yhdistelmä, vai onko se jonkinlainen romopianon muunnos.

Koitan lisätä tähän vielä linkin, jossa kanattaa käydä katsomassa, varsinkin jos vanhat pelit kiinnostavat.
Samalla täytyy todeta, että kyllä ennen tehtiin tyylikkäitä pelejä ja käsityötaito oli korkealla.
Tuossa kohteessa on useita aikaisemmin mainittunkaltaisa pelejä, mm. Hagström, Excelsior ja Ragie Spesial merkeiltä, joten mistään satttumasta tai yksittäisetä pelistä ei ole kysymys.
Nyt pitää ruveta selvittämään itselleen "romopiano" teknologiaa, eli tehtiinkö niitäkin eri tavalla, suomalaisissahan romoissa näkyisi olevan tuo "valeviisirivisyys" vallalla hämäämällä lähes pianokoskettimiston mukaisilla koskettimilla, mutta näissä peleissä niitä mustien väleissä olevia "pikkuvalkoisa" ei ole lainkaan.
Lisäksi muistelen nähneeni jossakin kuvan pelistä, jossa luki "Frosini" ja koskettimet olivat kuten näissä linkissäkin esiintyvissä peleissä, ja koitan vielä etsiä sen mikäli onnistun löytämään vielä oikean linkin.

Tässä linkki em. peleihin:

http://www.boresund.com/finadragspel.html

[Johan]

http://www.frosinisociety.org/new/en/newscontent.asp?dbNewsID=154

Tässä linkki jossa esiintty tuo mainitsemani Frosinin peli, muistin väärin, siinä ei ole romoteknologiaa käytössä, mutta mielenkiintoinen peli ja juttu. Sivuilta löytyy muutakin kiinnostavaa.

Asiaa on siis edelleen pengottava!

[Johan]

Katselin vielä laajemmin noita Allfin videoita ja minusta tuntuu siltä, että pianokoskettimen "liikeet"
soitettessa ei vät ole liikkietä vaan heijastumia pelin liikkuessa siihen osuvaan valoon nähden, eivät siis liikkeitä kuten apuriveillä 5-rivisessä.
Herää siis epäilys, että ovatko pianokoskettimet pelkkä kulissi, jolloin peli olisi kolmirivinen, eikä romopiano?

[ftamt]

Tuo Frosinin peli on kromaattinen 3-rivinen. Itselläni on kaksi kromopianoa. Kouvolassa tehdyssä
on 3 riviä näppäimiä ja apurivit pianokoskettimia, joten sitä voi soittaa kuin 5-rivistä, koska "mustien puoliäänienkin" väleissä on "valkoiset puoliäänikoskettimet" . Sitten minulla on Amerikasta tuotu puukuorinen 1920-luvun puolivälistä oleva italialainen Paolo Soprani. Se on itseasiassa vain 3-rivinen, sillä siinä on 2 riviä näppäimiä ja pianokoskettimet. Tässä vanhassa mallissa pianokoskettimien valkoiset päät toimivat kolmantena rivinä. Mustat puoliäänet ovat koristeena ja ne eivät liiku lainkaan. Romopianojakin on siis erilaisia, iästä ja valmistajasta riippuen. Uskoisin, että yhdistettyä näppäin- ja pianoharmonikkaa on kyllä mietitty, mutta se on ollut ilmeisesti mahdoton toteuttaa. Kielien ja varsistojen paikkoja molempiin järjestelmiin ei kunnolla saa. Siitä syntyisi sellainen risukko, että se ei kunnolla toimi. Sellainen olisi jo tehty, jos se olisi mahdollista, koska kaikkia harmonikkaan liittyviä kokeiluja on tehty jo 1900-luvun alussa. Silloin keksityt melodiabassot, kasottokammiot, leukakoplarit ynnä muut tulivat vuosikymmeniä myöhemmin parannettuina versioina käyttöön.
Toivo

[Johan]

Kiitos Toivo kommenteista, odotinkin, että Sinulla on romoihin liittyvvä tietoa siten että nuo aprikointini alkavat selvitä, vaikka päädyin kyllä tämänpäiväisten tutkiskelujeni peruseella melko pitkälti samanlaiseen johtopäätöseen, että erilaisia romopianoja on rakenenttu.

Tuo Frosinin peli on todella hienosti tehty ja näkyy olevan Excelsiorin tuotantoa.

Tässä olisi Viljollekin pikku vinkki laajentaa hieman tuolla toisaalla harmonikasta kertovassa osiossa kohdassa "Diskatti" olevaa romopianon määritelmää siten, että siinä huomiotaisiin nänä erilaiset romo kehitelmät, koska näyttää siltä, että niitä on ollut kuitenkin melko runsaasti eri merkeillä aikoinaan.
Minusta on myös aika kiinnostavaa, että suomalasissa peleissä näkyy esiintyvän selkesti tuo "viisirivismahdollisuus", joka näkyy puuttuvan noista päivällä penkomani linkin listalla olevista peleistä.

[Viljo]

Tässä olisi Viljollekin pikku vinkki laajentaa hieman tuolla toisaalla harmonikasta kertovassa osiossa kohdassa "Diskatti" olevaa romopianon määritelmää siten, että siinä huomiotaisiin nänä erilaiset romo kehitelmät, koska näyttää siltä, että niitä on ollut kuitenkin melko runsaasti eri merkeillä aikoinaan.

On toki. On siellä paljon muutakin, mitä pitää parannella. Hitsi vaan kun tietäisi, milloin tulee inspis taas tehdä tuota sivustoa. Historiatutkimukset nyt pitää saada paremmalle mallille.

[Hannu S]

Tuo Frosinin Excelsior olisi muuten myynnissä. Valmistusvuosi 1927. Vuonna 1932 Frosini antoi soittimen Erik Bergille, joka vaihdatti stradella Basson ja ruotsalaisen järjestelmän ja toi sen Ruotsiin 1939. Alkujaan ollut mediabasso ja norjalainen järjestelmä. Niin ja hintapyynti on vaatimattomat 40 000 euroa.