Sormet Diskantti puolella? Siellä vai täällä?

[htoyryla]

Uruissa näytetään nykyään käyttävän tuontyyppistä ratkaisua, puhutaan direct electric actionista. Tosin niissä on solenoidit eikä servoja, mutta kuitenkin.

[risto]

Kaikkihan pitäisi kokeilemalla selvittää, ei näitä tosiaan osaa sanoa tai tietää kokeilematta.  Lineaarisuus - tai siis sellainen järjestely - jolla nuotin volyymi olisi sopivasti riippuvainen matkasta olisi minusta parempi ominaisuus kuin pelkkä on/off.

[htoyryla]

Kaikkihan pitäisi kokeilemalla selvittää, ei näitä tosiaan osaa sanoa tai tietää kokeilematta.  Lineaarisuus - tai siis sellainen järjestely - jolla nuotin volyymi olisi sopivasti riippuvainen matkasta olisi minusta parempi ominaisuus kuin pelkkä on/off.

Sulla on tuossa se oletus että volyymi on riippuvainen aukon koosta. Vähän epäilen sitä, varsinkin juuri siinä vaiheessa kun ääni on syttymässä.

Toinen juttu on, että kapea rako tarkoittaa todennäköisesti nopeampaa virtausta. Mikähän vaikutus sillä on kielen sointiin. Puhaltimissa kapea rako ja nopeampi virtaus johtaa yleensä värähtelyyn perusäänen monikerroilla. Eri soundiin tai peräti soimiseen ylemmässä oktaavissa. (HUOM. ei kyllä päde haitariin, puhaltimissa kun ääni syntyy ilman värähtelynä putkessa, vaikka äänen synnyttäisikin lehdykkä).

Sitten on vielä se mitenkä vaikuttaa se että rako on auki vain reunasta, sen suhteen miten ilma virtaa sinne kielelle. Tuotahan voisi kokeilla kai peittämällä haitarissa aukkoa jotenkin.

Nyt hahmotin, että saatoitkin tarkoittaa että rako seuraa näppäimen painamista. Niinhän se tekee tavallaan tavallisessakin haitarissa, mutta eri suunnassa.

[htoyryla]

Kokeilin karmoskanromulla, laitoin käyntikortin diskanttiläppien alle niin että kiinniolevat läpät pitivät sen paikoillaan. Yhden läpän kohdalla sitten säätelin rakoa. Hyvin kapealla raolla ei kieli tahtonut lähteä soimaan. Vähän leveämpi rako ja kieli soi mutta epävakaasti (väpättää). Vähän isompi rako ja soi kunnolla, siitä eteenpäin ei juuri vaikutusta mihinkään. Ja vaikuttaisi, että raon kriittinen koko pienenee sävelkorkeuden mukana.

Mutta tuo romu ei ole kovin hyvä tarkempiin kokeiluihin. Ja pitäisi kokeilla yksittäisellä äänikerralla. Lisäys: Ainakin tuossa pikku-Bugarissa yksiäänikertaiset rekisterit ovat plajon herkempiä ilman saannille kuin huojuvat. Kun vain yksi kieli soi, palkeen liikkeen epätasaisuudet kuuluvat äänessä heti. Siksi pitäisi kuulla tuon raon vaikutusta yhdellä kielellä.

[risto]

...Sulla on tuossa se oletus että volyymi on riippuvainen aukon koosta. Vähän epäilen sitä, varsinkin juuri siinä vaiheessa kun ääni on syttymässä.

Kyllä joo, niinhän se on ihmisen äänihuulissakin. Äänihuulten ja tuollaisen haitarin kielen pakkovärähtelyn amplitudi on riippuvainen ilmavirran kielen pinta-alaan kohdistavasta voimasta. Suurempi voima edellyttää suurempaa virtausnopeutta ja se puolestaan edellyttää suurempaa  paine-eroa eli enemmän soittajan puristusvoimaa palkeeseen.

Toinen juttu on, että kapea rako tarkoittaa todennäköisesti nopeampaa virtausta. Mikähän vaikutus sillä on kielen sointiin.

Pienempi aukko tarkoittaa suurempaa painehäviötä pinta-alan muutoskohdassa eli raossa.  Samalla palkeen voimalla pienestä raosta menee vähemmän ilmaa läpi kuin isosta. Venttiilin jälkeen ilmakanava varmasti laajenee ja ilman virtausnopeus pienenee vastaamaan kanavan poikkileikkauksen pinta-alaa. Luulen, että kiinnostavaa on vain ilman virtausnopeus kielen aukon läpi. Bernoullin yhtälön juttuja jos vielä muistat.

[risto]

Se millä paineella kieli syttyy on aika paljon kielten laatukysymys. Tuosta syystä vaihdatin Viljolla Hohneriin italiaanokielet, ero syttymisessä oli huomattava Hohnerin halpojen kielten syttymiseen  verrattuna.

[htoyryla]

Kyllä joo, niinhän se on ihmisen äänihuulissakin. Äänihuulten ja tuollaisen haitarin kielen pakkovärähtelyn amplitudi on riippuvainen ilmavirran kielen pinta-alaan kohdistavasta voimasta. Suurempi voima edellyttää suurempaa virtausnopeutta ja se puolestaan edellyttää suurempaa  paine-eroa eli enemmän soittajan puristusvoimaa palkeeseen.

Menee vaikeaksi hahmottaa yleisessä tapauksessa, kun useampi sävel soi, niin basso kuin diskanttipuolella, eri suuruisella aukolla mutta kaikki samasta palkeesta

Pienempi aukko tarkoittaa suurempaa painehäviötä pinta-alan muutoskohdassa eli raossa.  Samalla palkeen voimalla pienestä raosta menee vähemmän ilmaa läpi kuin isosta. Venttiilin jälkeen ilmakanava varmasti laajenee ja ilman virtausnopeus pienenee vastaamaan kanavan poikkileikkauksen pinta-alaa. Luulen, että kiinnostavaa on vain ilman virtausnopeus kielen aukon läpi. Bernoullin yhtälön juttuja jos vielä muistat.

Joo, no, nuo mun tämänpäiväiset kokeiluthan myös viittasi siihen että pienellä aukolla ei soi mikään, joten uskon kyllä että nopeus ei kasva. Mua hämäsi varmaan se, että juuri oli ollut toisessa yhteydessä juttua poikkihuilun soinnista, siinähän suun rakoa kavennetaan jotta saadaan korkeampi oktaavi, mutta ilmeisesti samalla nostetaan painetta. Itse asiassa mun tänään siitä kuvaama video http://www.youtube.com/watch?v=pSwa_5tjvzY viittaakin siihen, kun katsoo poskia.

Mutta en noissa kokeiluissa myöskään havainnut että pienellä raolla saisi hiljaisemman äänen. Sitten kun se alkoi soida luotettavasti, volyymi pysyi korvin kuultuna riippumattomana raon koosta. Kriittinen raja oli luokkaa 1/4 aukon leveydestä. Mutta toisaalta, tuota pitäisi kokeilla kunnon haitarilla, semmoisella jolla pystyy soittamaan hiljaa palkeella.

[htoyryla]

Se millä paineella kieli syttyy on aika paljon kielten laatukysymys. Tuosta syystä vaihdatin Viljolla Hohneriin italiaanokielet, ero syttymisessä oli huomattava Hohnerin halpojen kielten syttymiseen  verrattuna.

Onko tämä tulkittava niin, että on kielistä kiinni pystyykö raon suuruudella vaikuttamaan voimakkuuteen? Tämä ei ole vinoilua vaan rupesin tätä miettimään jo tuota edellistä kirjoittaessa.

Mutta taitaa olla turhaa tämäkin keskustelu. Parempi keskittyä muihin hommiin.

[risto]

Onko tämä tulkittava niin, että on kielistä kiinni pystyykö raon suuruudella vaikuttamaan voimakkuuteen? Tämä ei ole vinoilua vaan rupesin tätä miettimään jo tuota edellistä kirjoittaessa.

Kyllä varmasti on tulkittavissa niin. Paska kieli vaatii valtavasti palkeen rutistamista ennen kuin mitään tapahtuu, näin se oli mun hoonerissa, todella inhottava soitettava, kun hiljaa ei osannut/voinut soittaa ollenkaan. Voit kysellä Viljolta hän varmasti osaa kertoa lisää.  

Kun virittelin B/C:n nappuloiden liikematkaa pienemmäksi, selvästi oli olemassa kohta, jossa ääni vaimeni. Tuollainen haitarin nykyinen läppä on kuitenkin aika huono voluumin säätöön, kun yksinkertaistettuna raon pinta-ala kasvaa raon piirin pituudella kerrottuna. Eli nosta läppää yksi milli, niin pinta-ala kasvaa piirin pituus kertaa se milli.

[htoyryla]

Kun virittelin B/C:n nappuloiden liikematkaa pienemmäksi, selvästi oli olemassa kohta, jossa ääni vaimeni. Tuollainen haitarin nykyinen läppä on kuitenkin aika huono voluumin säätöön, kun yksinkertaistettuna raon pinta-ala kasvaa raon piirin pituudella kerrottuna. Eli nosta läppää yksi milli, niin pinta-ala kasvaa piirin pituus kertaa se milli.

Joo, mä siis testailin nimenomaan aukon koolla. Ensin ei kuulunut mitään, sitten väpätti, sitten soi. Mutta oikeasti se tosiaan pitäisi tehdä hyvällä kielellä ja kokonaan ilman nousevaa läppää, pelkästään sillä sivuun kääntyvällä systeemillä.

Silti mä hiukan pohdiskelen mitä oikeasti tapahtuu jos ilman tiellä on kapea rako. Missä tilanteissa voi esimerkiksi syntyä pyörteitä.

Mutta joo, oikeasti mun pitäisi miettiä mun väitöskirjaa. Siitä vain kun ei saa mitään palautetta ollenkaan

[risto]

Kun lähtis oikeasti vakavissaan työkseen protoilemaan kunnon koejärjestelyillä silloin vasta voisi sanoa jotakin varmaa. Varmasti voisi löytyä parempiakin ideoita. kun usein se ensimmäinen idea ei ole se viimeinen ja paras, niin kuin varmaan olet ehkä itsekin huomannut.

[htoyryla]

Kun lähtis oikeasti vakavissaan työkseen protoilemaan kunnon koejärjestelyillä silloin vasta voisi sanoa jotakin varmaa. Varmasti voisi löytyä parempiakin ideoita. kun usein se ensimmäinen idea ei ole se viimeinen ja paras, niin kuin varmaan olet ehkä itsekin huomannut.

Ja perusajatushan tuossa kuitenkin oli se että saa soivien kielten ohjauksen erotettua mekaanisesti näppäimistä, siinä on jo jujua sinänsä. Ja siinä sitten haasteet painon kanssa, ja aika paljon asioita jos haluaa pitää soittimen pienenä. Nyt meni aika pitkälle tuon yhden yksityiskohdan jauhamiseksi.

[risto]

Olisi mielenkiintoinen projekti, mutta jäädä kyllä haaveeksi ellei tule lottovoittoa tai löydy asiasta kiinnostuvaa lottovoittajaa.

[olli]

Mielenkiintoinen keskustelun polveilu alkuperäisestä "sormet diskanttipuolelle? Siellä vai täällä?"  No ei siinä mitään, mutta näyttää menevän mun ymmärrykseni yli.

[Kaifun]

LÖYLYÄ LISSÄÄ

Nin mäkin oon puonnu tuan rojektin asetelmavilosofiasta. Ku oon ymmärtäny, että vääntävät 4-rivistä. Jumankuta, ku sillohan multa mennee pohjat paasata rivikolmosen vaihtosapluunasta. Ja miten ne kaikki keskikolmoselta tuuttaajat sitte suunsa pannee, ku ei oo kahtapualta apuja. Mutta innovaatijon vuaks kannattaa suunnitella vaikka kartijoläppäventtiileillä toimivaa välipohjaa. Siinnä ois vallan dynaaminen äänen toimintakäyrä.

[htoyryla]

Tämä sähköhaitari-idea oli vielä eri juttu kuin se Riston nelirivinen. Tässä ei päästy niin pitkälle että olisi rivien määrästä väännetty kättä. Mutta tällä tekniikalla saataisiin transponointi, soitat g-mollissa mutta logiikka aukoo venttiileitä fis-mollissa. Ei enää väliä soitatko rivikolmosella vai viidellä.

[htoyryla]

Jäin vielä miettimään millainen se olisi se pyöreällä levyllä avattava venttiili. Tulee mieleen että josko se veisi nykyistä enemmän tilaa välipohjan tasossa (mihin ei ole varaa) tai sitten se avaisi vain nykyistä selvästi pienemmän reiän ilman kulkea. Onkohan fysikaalista syytä sille että läppä ja sen alla oleva aukko ovat nykyään niinkin isot, vai onko aukosta vain tullut sen kokoinen mitä kielipenkin takia tilaa on ollut?

[Viljo]

Onkohan fysikaalista syytä sille että läppä ja sen alla oleva aukko ovat nykyään niinkin isot, vai onko aukosta vain tullut sen kokoinen mitä kielipenkin takia tilaa on ollut?

Kääntäisin asian juuri päin vastoin: aukot ovat nykyään niinkin pienet.. ja se syy oikeastaan tulee rekisterikoneiston mitoista.

[htoyryla]

Onkohan fysikaalista syytä sille että läppä ja sen alla oleva aukko ovat nykyään niinkin isot, vai onko aukosta vain tullut sen kokoinen mitä kielipenkin takia tilaa on ollut?

Kääntäisin asian juuri päin vastoin: aukot ovat nykyään niinkin pienet.. ja se syy oikeastaan tulee rekisterikoneiston mitoista.

No just, mulla oli taas väärä malli mielessä, tuon rekisterittömän karmoskanromun takia. Jos siellä diskanttiläpän alla onkin yhden ison aukon sijaan monta pientä, yksi per äänikerta, niin sen vaikeammaksi mulle menee hahmottaa miten tuo sähköventtiili toimisi. Olisiko sitten yhden läpän paikalla 3 - 4 sähköventtiiliä. Tuntuu vähän turhalta, vaikka niin toki saisi uusia vaihtoehtoja kun rekisterivalinta olisi sävelkohtaisesti ohjattavissa.

[Viljo]

Mietin tuota, että jos olisi useita ei-huojuvia äänikertoja käytössä, niin tuolla mekaanisella läppämekaniikallahan saataisiin erittäin paljon kieliä pois soittimesta. Jos vaikka painaa näppäintä X rekisterillä x, niin läppä y avautuu äänikerrassa x. Kun vaihtaa rekisterin vaikka matalammaksi ja painaa samaa näppäintä X, niin avautuu äänikerrassa x läppä z. Eli läppä voisi avata ilma-aukon ihan missä vaan näppäimen sijainnista riippumatta. Pikaisesti ajateltuna saataisiin reippaasti kieliä pois, mutta huojuva äänikerta pitäisi olla soittimessa kokonaisuudessaan. Niin ikään tulee sellainen ongelma, että jos soittaa yhtaikaisesti oktaavin usealla yhtaikaisella äänikerralla, niin tällaisen mekaniikan takia osa äänistä jää tulematta, koska niitä ei olisi koneistossa.