Soittovinkkejä aloittelijoille

[risto]

Suuri harmonikkakirja

Tätä kirjaa ei näy missään myynnissä. Taitaa olla ihan loppu. Kirjastosta ehkä löytyisi, mutta pitäisi olla oma kpl (jota saa sotkea).

[TAA]

Jos on aikaa abaut kahdeksan viikkoa ja pitäisi saada kolme kappaletta esityskuntoon (estradilla), niin mikä oisi tehokkain tapa alkaa harjoittelemaan,
ettei tekisi turhaa duunia ja harjoittelu olisi mahdollisimman tehokasta 

Tartutaanpa tähän aiheeseen eli miten harjoitella tehokkaasti. No – harjoittelu on varmastikin hyvin henkilökohtainen asia, mutta tässä on yksi harjoitteluprosessin kuvaus, johon olen törmännyt.

Harjoittelu tapahtuu:
– nuoteista soittimen kanssa
– ilman nuotteja soittimen kanssa, siis ulkoa
– nuoteista ilman soitinta
– mielikuvissa ilman soitinta ja nuotteja.

Usein ajattelemme, että harjoitteleminen  on puurtamista otsa hiessä soittimen kanssa, mutta hyvä harjoittelu on jotakin muuta (ja pitää olla), jotta se antaisi parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Jo ennen kuin otetaan yhtäkään äänen pihausta, pitäisi tutustua kappaleeseen nuottitasolla, kaivella se läpikotaisin läpi, tutkia teoria-asioita, pohtia musiikillisia kysymyksiä, pohtia sormituksia jne. eli keskittyä siihen täysillä. – Keskittymistä ja sitoutumista kappaleeseen lisäisi kovastikin, jos  sen kirjoittaisi lyijykynää käyttäen "puhtaaksi" nuottipaperille, ja tähän työkappaleeseen sitten kirjoittaisi nuo pohdintansa tulokset.

Vasta tämän jälkeen soitin syliin ja harjoittelemaan...
Tähän jo  olli yllä antoikin  hyviä ohjeita

Toinen vaihe olisi sitten kappaleen ulkoa opiskelua mahdollisimman hyväksi. Yksi tapa oppia kappale ulkoa voisi olla lopusta alkuun päin harjoittelu tahti tahdilta, ks. Hanuristit.net -foorumi http://www.hanuristit.net/keskustelu/viewtopic.php?f=27&t=58&p=389#p389

Kolmas vaihe käsittää kappaleen opiskelua pelkästään nuotteja tutkien. Ja tätähän voi tehdä missä vaan: sohvalla,  junassa, bussissa jne.

Neljäs vaihe – ehkä vaikein – tapahtuu mielikuvia käyttäen (mentaalinen harjoittelu). Siinä kappale käydään  läpi mielessä kohta kohdalta: kuvitellaan  sävelkulut näppäimistöllä, harjoitellaan vaikeat kuviot ja koko kappalekin eri tempoissa, kokeillaan eri tulkintatapoja jne. Kaikki tämä mielikuvina ilman soitinta ja nuotteja. Tässä harjoittelutavassa on sananmukaisesti vain mielikuvitus rajana

Jos pystyy soittamaan kappaleen mielessään alusta loppuun oikeissa tempoissa ja loistavasti tulkiten, voi olla varma, että pystyy esittämään sen tilanteessa kuin tilanteessa suurellekin yleisölle.

[olli]

Tuohon nuottien kirjoittamiseen uudelleen.  Olen opetellut käyttämään Capella-nuotinnusohjelmaa (vain demoversio, en ole ostanut, ei voi tallentaa; tulostaa voi).  Kun olen kirjoitellut kappaletta, olen samalla tullut tutustuneeksi aika syvällisestikin nuotteihin.  Jos kappaleessa on pelkkä melodia, niin sointujen ja bassojen rakentelu syventää kappaleeseen tutustumista.  Kun nuotti on valmis, kone soittaa sen (tosin vain pianoäänillä).  Siitä saa kuvan miten kappale soi.  On ollut hyvää harjoitusta mm. nuottien lukuun, varsinkin yläapuviivoilla (ja miksei ala-apuviivoillakin) olevien nuottien omaksumiseen.

[Viljo]

Suuri harmonikkakirja

Tätä kirjaa ei näy missään myynnissä. Taitaa olla ihan loppu. Kirjastosta ehkä löytyisi, mutta pitäisi olla oma kpl (jota saa sotkea).

Painas on kuulemma loppunut myynnistä, eikä sitä olla tekemässä toistaa painosta lähiaikoina. Näin olen kuullut juttua... Eli jos saat, niin osta heti pois kuleksimasta!

Täällä on sen verran tullut juttua päivän aikana, että laitan oheiseksi omasta biisistäni skannaamat parit bassorivit tekemilläni sormituksilla. Muutamassa kohdassa on vaihtoehtoinen sormitus, ja näitä tehdessäni huomasin, että 1) kauhean vaikeaa soittaa, kun joutuu miettimään sormituksia ja 2) soitannassa menee, ainakin minulla, useat sormituskuviot sekaisin vuoron perää. Itse käytän aika paljon laajoja otteita käyttämättä monessa kohtaa eturiviä. Kirjoitin tuonne, että b-äänen voisi ottaa 5-sormella. Jättäisin tämän kuitenkin nyt jälkeen päin miettien tekemättä.

ps. Tein tuohon Hymy-nimiseen kappaleeseen muuten sanat eilen. Hymy on hidas samba, josta ko. esimerkki on otettu. Olisiko joku kiinnostunut kokeilemaan kolmen stemman toimivuutta joskus? Ja sitten pitäisi kirjoittaa puhtaaksi, kun linuxilla ei ole oikein hyvää nuotinnosohjelmaa saatavana.

[Markku]

Hei, Könösen Esko neuvoi mulle jo 60- luvulla duurikomppaamisen niin että esim. C- duurissa nimetön soittaa sen C: n perusbassoäänen, keskisormi duurisoinnun ja etusormi sen G- vaihtobasson.

Paavo Tiusasen oppikirjassa opetetaan basso tuolla tavalla. Diskantti opetetaan soittamaan kolmella sisärivillä.

[KurttuPaavo]

"Diskantti opetetaan soittamaan kolmella sisärivillä."
Sorry, tätä en tajunnut.

[Markku]

Paavo Tiusasen Harmonikan ABC alkeisoppikirjassa basso opetetaan juuri noin ja diskanttipuoli kolmelta sisäriviltä, (lähinnä koneistoa) kuten asia onn kirjassa ilmaistu.

[KurttuPaavo]

Hmm, mitähän niillä kahdella ulkorivillä sitten on virkaa? Oudolta tuntuu edelleen. No, teesejä ja oppeja täällä riittää, jokainen tulee uskollaan autuaaksi.

[Seppo]

Kiitos TAA:lle harjoitteluneuvoista , joita olen nyt yrittänyt käyttää hyväkseni !
Tuota mentaaliharjoittelua en vaan oikein saa onnistumaan sikäli , että en saa bassoa mukaan.
Onkohan minulta kurkiainen poikki , vai onko se vaan yrityksen ja harjoittelun puute ? 
Neuvoissasi onkin kyllä mainittu , että se on vaikein vaihe .

[TAA]

Kiitos TAA:lle harjoitteluneuvoista, joita olen nyt yrittänyt käyttää hyväkseni!
Tuota mentaaliharjoittelua en vaan oikein saa onnistumaan sikäli , että en saa bassoa mukaan.

Hienoa! – Yksi asia tuossa mentaaliharjoittelussa on huomattava: kohdat, joita mielikuvissa harjoittelee, on ensin osattava  soittaa ulkoa, vasta sitten harjoittelu onnistuu.

Toisekseen kannattaa varmaan aluksi keskittyä bassojen ja diskantin "soittamiseen" erikseen pieninä palasina...

Onkohan minulta kurkiainen poikki , vai onko se vaan yrityksen ja harjoittelun puute ? 

Mielestäni tämä harjoittelutapa on niin keskittymistä vaativa, että se jo sinänsä vaatii paljon aikaa ja harjoittelua. Aluksi kannattaakin  keskittyä pienempiin kokonaisuuksiin ja kappaleen vaikeimpiin kohtiin. Ja siitä sitten pikkuhiljaa laajempiin kokonaisuuksiin

[klezberg]

Rupesin tässä, päivän verran viisirivistä soittaneena, harjoittelemaan vaihtobassoa. Mollisoinnuilla se lähtee, mutta duurisoinnuilla sormet (3, 2) ovat toistensa tiellä. Minulla tulee sormet ilmeisesti liian loivasti näppäimiin. Taitaa olla koko bassokäden asento mitä sattuu. Mitenkähän sen peukalon pitäisi olla.

edit: Tuo sormien asennon muuttaminen tuntui jo auttavan paljon. Kun ne tulevat ylhäältä kohtisuoraan näppäimiin, ne mahtuvat siihen paremmin.

[KurttuPaavo]

Aiemmin mainitsinkin että Könösen Esko neuvoi mulle jo 1960- luvulla että duurissa perusbassot soitetaan etu- ja nimettömällä sormella , sointu keskisormella. Siis se kvintti etusormella.

[humppahanuristi]

Aiemmin mainitsinkin että Könösen Esko neuvoi mulle jo 1960- luvulla että duurissa perusbassot soitetaan etu- ja nimettömällä sormella , sointu keskisormella. Siis se kvintti etusormella.

Minulle ei kyllä kukaan ole tuollalailla neuvonut mutta mikäs siinä, kyllähän Könönen kova soittaja oli ei varmaan ihan läpiä päähänsä puhunut.

[klezberg]

Aiemmin mainitsinkin että Könösen Esko neuvoi mulle jo 1960- luvulla että duurissa perusbassot soitetaan etu- ja nimettömällä sormella , sointu keskisormella. Siis se kvintti etusormella.

Juu, huomasinkin sitten tuon ja kokeilin. Jostain näin toisen vinkin, jossa soitettiin perusbassot keskisormella ja soinnut etusormella, ja etusormeakin siirrettiin kvintin soittamisen ajaksi. Kokeilin molempia, täytyy tunnustella kuinka tuota treenaisi. Toistaiseksi, vasta muutaman päivän soittaneena, tyydyn ihmettelemään miten peli soi ja totuttelemaan hyppyjä muihinkin kuin niihin vierekkäisiin sointuihin. Jo hyppy mollista rinnakkaiseen duuriin ja takaisin tuntuu olevan tarkkaa puuhaa, verrattuna garmoshkaan.

[KurttuPaavo]

Mollit , septimit ja dimit meneekin perusbassot nimettömällä ja keskarilla , soinnut etusormella.
Yllättävästi ne nappulat lähenee treenien jatkuessa.

[risto]

Kletzberg (Saa kai sinutella, eli mikä etunimesi olikaan?) Voi kannattaa vilkaista Vesterisen jokamiehen haitarikoulua, jonka kirjan skannasin kokonaisuudessaan. Linkki on jossain täällä.

[klezberg]

Kletzberg (Saa kai sinutella, eli mikä etunimesi olikaan?) Voi kannattaa vilkaista Vesterisen jokamiehen haitarikoulua, jonka kirjan skannasin kokonaisuudessaan. Linkki on jossain täällä.

Juu, sopii, Hannu on nimeni. Täytyypäs etsiä tuo linkki. Itse muuten hankin taannoin ohjelman, jolla sai skannattua suoraan monisivuiseksi pdf-tiedostoksi.

[risto]

[tse muuten hankin taannoin ohjelman, jolla sai skannattua suoraan monisivuiseksi pdf-tiedostoksi.

Se olisi aika jees kirjoihin etc., mikähän softa?

[klezberg]

Kirjaanpa tänne aloittelijan kokemuksia, nyt kun tuo viisirivinen on ollut muutaman viikon. Alkuun soitto tuntui lähtevän liikkeelle yllättävänkin hyvin, kun pysyttelin yhdessä sävellajissa (c-molli), kolmessa perussoinnussa ja yksinkertaisisssa kappaleissa malliin Suhmuran Santra. Kun tuosta alkoi laajentamaan, alkoi takkuilla, varsinkin pitemmät hypyt niin basso- kuin diskanttipuolella joko pysäyttävät soiton tai sitten osuvat harhaan.

Tällä hetkellä harjoittelussa on Vilnan getossa 1943 sävelletty tango Friling (Kevät) f-mollissa, paikoitellen sujuu aika kivasti mutta pitkät hypyt keskeyttävät (bassossa Fm -> Db, diskantissa myös tuommoiset vajaan oktaavin hypyt osuvat harhaan). Ja ne kohdat jotka sujuvat, tuntuvat kyllä hyviltä -siis soittaessa tulee hyvä fiilis, kuulijoista en tiedä.

Vaihtobassoa olen harjoitellut kokeeksi, mutten juurikaan käytä soittaessa vielä. Bassokulkua g-a-h-c olen kokeillut, ja yllätyin siitä miten lähellä nuo napit olivatkaan.

Diskantin sormituksista. Eri oppaissa näyttää olevan erilaisia malleja. En ole alkanut niistä mitään opettelemaan. Pihlajamaan kirjassa ihmettelin c-duuria joka alkoi 1 - 2 -, minulla kyllä käsi menee outoon asentoon jos sen peukalolla aloitan. Muuten peukalo on kyllä jo täysin mukana kuvioissa. Sormituksissa huomaan kyllä, jos aloitus johtaa hankaluuksiin ja otan sitten takapakkia. Ei tämä ole ensimmäinen soitin jonka kanssa totuttelen sormittamaan.

Olen myöskin lueskellut täältä eri näkökulmia siitä opetellako yksi kaavio jota siirtää sävellajin mukaan, vai opetellako useampi ja käyttää sitten apurivejä vapaammin. Olen taipuvainen tuohon jälkimmäiseen. Minun sormeni tuntuvat löytävän tietynlaisia lurituksia (etuheleitä tai niiden sarjoja?) aika helposti ja siinä auttaa kun on se apurivi siinä vapaana. Eri sävellajien kaavat tuntuvat kyllä sieltä löytyvän. Ovathan ne löytyneet kitaralla, pianolla ja puhaltimillakin. Tuntuisi että sormet alkavat kyllä tajuta mistä suunnasta löytyy mikäkin sävelaskelsiirtymä. Pitemmissä hypyissä on enemmän totuttelemista.

Rekisterejä olen myös ihmetellyt. Mukavimmin tuntuu soivan se valssi/viulu-rekisteri. Rekisterit, joissa soi vain yksi kieli, tuntuvat vaativan paljon tarkempaa palkeen käyttöä että ääni soisi tasaisesti. Kiva ja käyttökelpoinen ääni on kyllä niissäkin.

EDIT: Noista hypyistä vielä. Näyttää auttavan, kun malttaa pudottaa tempon puoleen. Sitten hyppy F:stä desiin tuntuu jo helpommalta ja sitä voi oikeasti harjoitella.

[Viljo]

Hienoa!

Sitten, kun soitat luritukset hyvin ja nopeasti, olet Tilu-tilu-mies