Virtuaaliset haitarisimulaattorit

[klezberg]

Jotain tämmöistä palkeen täristämistä ajattelin http://htoyryla.dyndns.org/music/garm2.wmv
Kokeilin myös sormien heiluttamista ja toimiihan se, mutta on kyllä eri efekti.

Eikös Riston digipeli ollut se halvin malli? Voi olla ettei siinä ole tuettuna vaikka kalliimmissa olisikin.

[Viljo]

Halvinmalli juu. FR 1. Itse tarkoitan tätä paljetremoloa  http://www.youtube.com/watch?v=UPK0ktdSxvg.

Aloin ihmetellä, miksi ihmeessä Suomessa edes käytetään termiä paljetremolo. Englanniksi bellows shake, eli palkeen ravistaminen...

[KurttuPaavo]

Kyllä mä ihan h-tin vahvasti uskon että sen voi , siis " bellows shake"n , tehdä kaikilla digimalleilla. You Tubessa ei löydy vaan , tai esim . sen Ludovic Beyerin jutuissa vois olla mutta en ole kaikkia jaksanut kuikkia.

[klezberg]

Itse tarkoitan tätä paljetremoloa  http://www.youtube.com/watch?v=UPK0ktdSxvg.

Aloin ihmetellä, miksi ihmeessä Suomessa edes käytetään termiä paljetremolo. Englanniksi bellows shake, eli palkeen ravistaminen...

Tuommoista arvelinkin kuvauksesi perusteella. Mun garmoshka vaan ei noin pienellä liikkeellä (kuin tuon videon alussa) juurikaan inahda vielä.

Edit: Joo, ravistaminen antaa selkeämmin oikean mielikuvan. Ainakin nyt kun tuon on nähnyt.

[risto]

Risto - osaatko jo pyöräiytellä Rollolla paljetremoloa?

(Kappas, mulla oli Mekaniikkahuone minimoituna niin, että viestit sinne ovat jääneet huomaamatta.)

En, kun en ole edes yrittänyt, mutta kyllä sen pitäisi digipeleillä onnistua. Luulen kuitenkin, että digipeli on erilainen kuin akustinen, joten se vaatii tottumista ja siksi esim. Viljo ei ole siinä heti onnistunut?

Klezberille digeistä: Tätä pientä Rollea soittaessa on vain vahvistunut käsitys, että hankin heti kuin mahdollista akustisen. Tällä voi kyllä opetella soittamaan ja muutenkin pääsee alkuun ketään häiritsemättä, mutta ainoaksi moniriviseksi se ei käy ainakaan minulle. En kuitenkaan halua isoa viisirivistä, vaan mielessä on esimerkiksi tuollainen pienikokoinen puinen Saltarelle johon linkki toisessa ketjussa.

[mklahti]

Uutena henkilönä olen lueskellut tämän foorumin kirjoituksia.  Täällä digitaalipöydän puolella kiinnitin huomiota Roland FR digiharmonikoita koskeviin mielipiteisiin ja kenties tiedon vajaukseen.
Itse olen soitellut harmonikkaa lähinnä omaksi ilokseni 40 vuotta, välillä aktiivisemmin ja välillä muut soittimet ovat olleet enemmän kiinnostukseni kohteena (mm. sähköurut, digipiano, syntetisaattorit ja tietokoneiden ohjelmalliset syntetisaattorit).
Viime vuoden lopulla ostin Rolandin FR3:sen.  Kyseisen soittimen hyviin ja huonoihin puoliin en halua tässä mennä kovin syvällisesti.  Kuitenkin paria asia tässä voisin kommentoida.
Melodiabasson näppäinjärjestelmä oli jonkun kysymyksen aiheena.  Melodiabassossa (Free bass mode, FBM) on valittavissa viisi eri näppäinjärjestystä FBM-parametriä muuttamalla. 1=molliterssi, 2=bajan, 3=kvintti, 4=skandinaavinen ja 5=suomalainen.
Laajempi mielipiteiden vaihto koskee paljetremolon soittamisen mahdollisuutta.  Soittimessa on mahdollisuus muuttaa parametrejä, jotka vaikuttavat palkeen liikuttelun tunnistamisen   herkkyyteen (Bellows curve, BLC).  Vaihtoehdot parametreille ovat 1-8.  6=standar on oletuksena, joka on mielestäni raskas soittaa.  Arvo 5=light ja arvo 4=X-light.  Arvo 4 tuntuu minulle lähinnä sopivalta (kevyimmältä soittaa).  Jos BLC:lle antaa arvon 2, harmonikalla voi soittaa ilman palkeiden liikuttamista.  Luulisin, että jos kappaleessa tarvitaan paljetremoloa, kannattaisi BLC:n arvoksi antaa 4 (tai 5 ?).Lisäksi palkeelle on 4-asentoinen ilmavastuksen säätö, jolla tuskin on merkitystä tässä asiassa.
Akustisessa harmonikassa ääni syntyy (syttyy) herkemmin (vähemmällä palkeen repimisellä) kuin digiharmonikassa esim. BLC:n asetuksella 4.  Akustisen harmonikan ääni syttyy jo sillä, kun painaa diskattikoskettimia ja päästää bassopään valumaan sylissä omalla painollaan.   Mielestäni tässä on digiharmonikassa vielä kehittämisen paikka.  Jos soitin on kevyt, ja sen takia helppo käyttää, raskas palkeen käyttö vie soittamiselta mielekkyyden, varsinkin, kun sitä ei tarvita äänen synnyttämiseen.
Pianokoskettimiston ja bassonäppäimistön tuntuma on soitettaessa mielestäni kohtuullisen hyvä, kun siihen tottuu. Näppäinharmonikan diskanttipuolen näppäimet ovatkin sitten mielestäni eri juttu.  Äänen laatuun ja muihin ominaisuuksiin olen suht. tyytyväinen.

[KurttuPaavo]

Kiitos mklahti, täällä on ilmeisesti ollut kuitenkin vallalla semmoinen käsitys että tuo paljetremolo ei onnistuis ko vehkeellä laisinkaan. Nythän tuo on sitten ilm. kumottu , palstalla tuntuu vaan olevan semmoisiakin joilla ei ole kyseisestä soittotyylistä mitään käsitystä.
Jotain ääninäytettä himoitsisin kuulla digipelin paljetremolosta.

[klezberg]

mklahti: Hyvä, tuon tyyppisiä juttuja ajattelinkin kun väitin että digipeleillä pitäisi olla kaikenlaista tehtävissä. Tosin tuo ei vielä sinänsä takaa sitä efektiä minkä lehtien soiminen vuoronperään, hiukan päällekkäin tuottaa (jos olen ymmärtänyt Viljoa oikein).

KurttuPaavo: Juu en ensin tiennyt mistä oli kysymys. Nyt tiedän, ja tuolla uudemmalla garmoshkalla saankin sen aikaan. Vanhemmalla vaatii turhan ison palkeen liikkeen että soisi. Mutta yritinkin osallistua tähän keskusteluun, en haitaristina, vaan sen kokemuksen perusteella, mikä minulla on mm. puhallinkäyttöisistä syntikoista, siinä liikutaan aika lähellä. Ja sanoin moneen kertaan etten tunne noita Rolandeja, mutta ymmärrän mitä tekniikalla on tehtävissä.

[klezberg]

Akustisessa harmonikassa ääni syntyy (syttyy) herkemmin (vähemmällä palkeen repimisellä) kuin digiharmonikassa esim. BLC:n asetuksella 4.  Akustisen harmonikan ääni syttyy jo sillä, kun painaa diskattikoskettimia ja päästää bassopään valumaan sylissä omalla painollaan.   Mielestäni tässä on digiharmonikassa vielä kehittämisen paikka.  Jos soitin on kevyt, ja sen takia helppo käyttää, raskas palkeen käyttö vie soittamiselta mielekkyyden, varsinkin, kun sitä ei tarvita äänen synnyttämiseen.

Tuontyyppiset asiat ovatkin varmaan todellinen tekninen haaste. Anturi kun ei ole lehti. Midipuhaltimissakin, kun äänen säätää herkälle, se tahtoo alkaa soida itsestään. Puhaltimessa vain ei haittaa paljoa säätää vähän tiukemmalle. Mutta varmasti tuota on mahdollista kehittää, niin antureita kuin sen perässä olevaa softaa kehittämällä.

[risto]

mklahti, kiitti tuosta säätötiedosta. Vähän on tässäkin nuo palkeet jäykänpuoleiset, täytyykin tsekkailla jospa tässäkin on samat parametrit olemassa. Yhtään en ole jaksanut/ehtinyt niihin paneutua.

Tässä FR-1B:ssä oli alusta saakka sellainen ilmiö, että jos antaa pelin seistä virrat päällä vähän aikaa bassopuoli menee mykäksi tai vaihtaa joihonkin outoihin ääniin. Sanoivat Rolandilla, että ei ole vika, mutta en tiedä pitäisiköhän tuota uskoa.

[Dragspel]

Tervehdys kaikille ja Viljolle erityiskiitos hienon sivuston avaamisesta!

Kokeilin paljetremolon soittamista omalla FR7 b:llä, kyllä se onnistuu, kunhan soittimen asetukset on aseteltu vastaamaan mahdollisimman oikein akustista harmonikkaa. FR7 b:ssä näitä säätömahdollisuuksia on melko paljon; vaatii melkoista perehtymistä asiaan, jotta saa kaiken irti soittimesta.

Omaan soittimeeni olen ollut ihan tyytyväinen. Minua viehättää siinä erityisesti se, että tällainen "perssoittajakin" pystyy sillä soittamaan teknisesti hieman vaativampiakin kappaleita. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että näppäimistö on ns. liian herkkä verrattuna perinteisen harmonikan näppäimistöön. Myös MIDI toimii erittäin hyvin, kunhan ohjattavan laitteen ominaisuudet ovat riittävät.

[KurttuPaavo]

"vaatii melkoista perehtymistä asiaan, jotta saa kaiken irti soittimesta. "
Tuossa se on kiteytettynä totuus tästäkin pelistä. Se taas onkin eri juttu mitä se "kaikki" on.

[Dragspel]

Sinäpä sen sanoit, Kurttu-Paavo. Onhan toki niin, että vaikka on kuinka hieno ja monimutkainen tekninen harmonikan näköinen laite, jota soitetaankin suunnilleen samalla tavoin kuin harmonikkaa, tärkein asia kuitenkin taitaa olla soittotaito.

Digiharmonikka on oiva laite silloin, kun tekee esim. yhden miehen keikkoja, joissa kuitenkin tulisi ohjelmiston olla "laidasta laitaan". Tällaisissa tapauksissa digiharmonikan suomat lisämahdollisuudet ovat oiva apu, kun voi vetää esim. tangoa soittaessaan vaikka viulusoolon ja jatkaa taas harmonikan soundia käyttäen. Näin voi tietenkin menetellä perinteisenkin harmonikan kanssa, jos siihen on asennettu MIDI-kontaktit. Tässä tapauksessa tarvitaan kuitenkin äänentoistolaitteita ja mahdollisesti äänilähdekin, mikäli harmonikkaan ei ole asennettu MIDI:llä ohjattavaa äänikorttia.

Itselläni on myös Kouvolan Kultahäkki-Maestro sekä 4-äänikertainen Hagström, joita käytän aina silloin, kun ei ole tarvetta muuhun kuin aitoon ja oikeaan harmonikka-soundiin. 

[humppahanuristi]

Itselläni on myös Kouvolan Kultahäkki-Maestro sekä 4-äänikertainen Hagström, joita käytän aina silloin, kun ei ole tarvetta muuhun kuin aitoon ja oikeaan harmonikka-soundiin. 

Tästäpä nyt päästään siihen, että milloinkas sitten on tarvetta muuhun?
Kun innostuin tässä vähän aikaa sitten tuohon mideillä varustettuun menghiniin korjaamaan johdot, niin siinä testaillessa taisi parikin tuntia vierähtää. Soittelin siinä kaikenlaista tanssimusiikin tapaista ja saksofonit, viulut, urut yms. läpi.
Kuulostaahan se kompeilla ja bassolla varustettuna "hienolta" mutta vähän kornilta tuntuisi kuitenkin lähteä keikalle "orkesterina" tuon kanssa.
Kyllähän sitä kaverin kanssa duona joskus keikkojakin tehtiin mutta en kyllä oikein kehtaa sähköisellä orkesterilla mennä keikalle. Varmaan keikkamäärät ja siitä jäävä taloudellinen tulos olisi parempi, sillä varmasti perusteltavissa. Ei vaan sovi oikein minulle.
Tosin minä olenkin varmaan tällainen vintage-linjan kannattaja muutenkin: maaseudulla hirsitalossa asun, vanhat autot kiinnostaa, putkivahvistin tottakai ja oikealla haitarilla soitetaan... 

Vielä ei ole tullut oikein kappaleita vastaan mistä ei haitarilla tai kitaralla selviäisi. Tosin joihinkin kappaleisiin auttaa kovasti haitarin kaverina rotosphere.

[Dragspel]

Onhan se näinkin.

Kuitenkin, jos vaihtoehtoina ovat keikka "sähköisellä orkesterilla" tai ei keikkaa ollenkaan, on minun valintani keikka "sähköisellä orkesterilla". Tällaisen harrastelijamuusikon ei ole aina mahdollistakaan saada "oikeata orkesteria" kasaan, kun on esim. joku hää- tai syntymäpäiväkeikka.

Kaiken kaikkiaan musiikki on niin hieno ja monipuolinen harrastus ja harmonikka soittimena yksi parhaimmista, että eiköhän anneta "kaikkien kukkien kukkia".

[olli]

Tuo olisikin hyvä ajatus: "Antaa kaikkien kukkien kukkia!"  Yhdyn mielipiteeseen.  On kohtuullisen vaikeaa ainakin omasta puolestani liikkua tähän suuntaan.  Olen ilmeisen jämähtänyt "vanhaan tanssimusiikkiin" antiikkihanureilla soitettuna.  No se on se mistä tykkään, mutta opettelen kuuntelemaan ja ymmärtämään musiikkia laajemminkin.  Vajaan kahden viikon päästä on mahdollisuus saada elämys ns. klassisen musiikin esittämisestä hanurilla ja pianolla.  Odotan mielenkiinnolla!

[Viljo]

Terveiset Hanuriristeilyltä. Nyt oli hyvä risteily ja väsymys sen mukainen 

Lyhyesti kommentoin nyt tätä paljteremolojuttua ennen nukkumaan menoa. Kävin jututtamassa sitä Rolandin yhtä kaveria ja tämä näytti oikein kahta erilaista paljetremoloa. Itse kokeilin myös, mutta eipä siitä paljon iloa irtisaanut, koska tuntuma on oikeista asetuksista huolimatta perinteiseen haitariin verrattuna outo. Tremolot vaativat siis omanlaista treenaamista (käyttöopas säätöihin ja sitten käden motoriikan harjoittelua).  Jokaisessa Rollessa on siis mahdollisuus säätää tuota soiton herkkyyttä. Tämän lisäksi bassopuolella on "tuhinailmanäppäin", jolla saadaan palkeen liikkuvuus paremmaksi. FR3-mallilla onnistuu parhaiten kuulemma tuo tremolo - soittotuntima on herkin tällä mallilla.

On se silti niin eri vekotin...

[Armando Bugari]

Terveiset Hanuriristeilyltä. Nyt oli hyvä risteily ja väsymys sen mukainen 

Lyhyesti kommentoin nyt tätä paljteremolojuttua ennen nukkumaan menoa. Kävin jututtamassa sitä Rolandin yhtä kaveria ja tämä näytti oikein kahta erilaista paljetremoloa. Itse kokeilin myös, mutta eipä siitä paljon iloa irtisaanut, koska tuntuma on oikeista asetuksista huolimatta perinteiseen haitariin verrattuna outo. Tremolot vaativat siis omanlaista treenaamista (käyttöopas säätöihin ja sitten käden motoriikan harjoittelua).  Jokaisessa Rollessa on siis mahdollisuus säätää tuota soiton herkkyyttä. Tämän lisäksi bassopuolella on "tuhinailmanäppäin", jolla saadaan palkeen liikkuvuus paremmaksi. FR3-mallilla onnistuu parhaiten kuulemma tuo tremolo - soittotuntima on herkin tällä mallilla.

On se silti niin eri vekotin...

Ei nuot muuten kiinnosta, mutta kun yhteys on auki, niin kysyn onko Rolandin kaverit muusikoita vai tietokonekauppiaita jotka myyvät " ratkaisuja = solutions"?

 

[Viljo]

Sanottakoon, että minulla on yksi maailman huonoimmista nimi-kasvomuisteista. Olisikos tämä kaveri ollut Veijo Laine Minua ei tässä kohtaa kiinnosta, että myykö ratkaisuja vai oikeasti parasta vaihtoehtoa. Minulle riitti, että näin tuon paljetremolon toimivan fr3:lla ja fr7:lla. Asiakkaan täytyy sitten itse päättää, mikä vaihtoehto on paras. (Toisin sanoen tällä kertaa olen viestin/kokemuksen välittäjä, koska V-accordionit ei ole se minun juttuni).

[klezberg]

Ei nuot muuten kiinnosta, mutta kun yhteys on auki, niin kysyn onko Rolandin kaverit muusikoita vai tietokonekauppiaita jotka myyvät " ratkaisuja = solutions"?

Varmaan tiesitkin, mutta onhan Roland musiikkitekniikan firma, ei yleisen tietotekniikan. Mutta heidän tuotteensa ovat tähän asti pyörineet keyboardien, digipianojen ja syntikoiden ympärillä, joten voisi kuvitella ettei heillä kovin monta haitaristia siellä ole.