Virtuaaliset haitarisimulaattorit

[klezberg]

Paljetremolo tarkoittaa palkeen liikuttamista etualaviistoon ja takaisin, jolloin näppäintä / näppäimiä pohjassa pitämällä tulee omanlainen ääniefekti. Jos soitat vastaavan kuvion sormitekniikalla, niin lopputulos on hyvin erilainen. Rolandilla en ole onnistunut tekemään tremoloa, koska palje ei siinä käyttäydy samalla tavalla kuin normaalissa soittimessa.

Katsoin oikein omasta musiikkisanakirjastani kohdasta "tremolo, tremolando [-a'-] (it. oik. = täristen)" Tämän perään tuleekin yli puolisivua tekstiä tremolosta. Esitetystä kolmesta kohdesta lyhennelmä: 1)Termiä käytetään laulussa samassa merkityksessä kuin vibratoa, eli tarkoittamaan sävelkorkeuden pieniä, nopeita ja säännöllisiä vaihteluja... 2) Soitinmusiikissa tremolo tarkoittaa sitä erityistehostetta, jonka muodostaa saman sävelen mahdollisimman nopea toistaminen. 3)Tremolo, Tremulant, urkujen lisälaite, joka saa aikaan äänen vibratoa.

Lopuksi on maininta: "Tremoloa käytetään nykyisissä sähköuruissa yleensä suorastaan kohtuuttomasti." No. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1975...

No, en ole aivan varma olenko kärryillä. Tuolla mun garmoshkalla saan äänen värisemään tärisyttämällä paljetta. Suunnasta en tiedä. Uskoisin että siinä vaihtelee sekä voimakkuus että vire.

Ja tarkoitin että sikäli kun tuommoisen virtuaalihaitarin palje antaa paljetta väristäessä vastaavasti vaihtuvan sähköisen signaalin, pitäisi kyllä soivan äänen voimakkuus ja vire saada muuttumaan halutulla tavalla. Olen tottunut säätämään syntikoita niin että puhaltimeen puhallus vaikuttaa voimakkuuteen ja vireeseen halutulla tavalla. Mutta ei se tietenkään toimi jos sitä ei ole suunniteltu toimimaan. (edit: Tässä nyt olen olettanut että ilmiö syntyy vaihtuvan ilmanpaineen vaikutuksesta kaikkiin lehtiin samalla lailla. Jos hommaan sisältyy jotain virtauksen vaihteluita tai pyörteitä aidon haitarin sisällä, saman ilmiön tarkka mallintaminen onkin jo eri juttu)

Tiedän kyllä että tremolo-sanaa on käytetty monessa merkityksessä. Minulle se tarkoittaa voimakkuuden vaihtelua samalla tavalla kuin vibrato tarkoittaa vireen vaihtelua. Käytännön tapauksissa molemmat sattuvat usein yhtäaikaa, mikä voi selittää sanojen sekaannusta. Sähkökitaran kampeakin on sanottu tremolo arm'iksi, vaikka vireeseenhän se vaikuttaa.

[Viljo]

Paljetremolossa palje tekee tasaista edes-takaisliikettä, joten perustilanteessa äänenvoimakkuutta voidaan pitää vakiona. Volyymia pystyy kuitenkin säätelemään ihan normaalisti käden liikkeen voimakkuutta säätelemällä. Palkeen tekemä liike on 1-2 cm luokkaa, riippuen tremolon temposta ja voimakkuudesta. Voi ollla myös paljon enemmän tuo palkeen liike (oikein hitaat ja voimakkaasti soitettavat kohdat).

Virettä ei tremololla ole tarkoitus muuttaa, eikä oikeastaan voidakaan muuttaa. Eli ei huojunnan muutoksia, ei muita vireyden muutoksia vaan ainoastaan yksi pitkä ääni, jota palkeen edestakainen liike pätkii tremoloksi.

Sitä en sitten tiedä, että onko noihin digijuttuihin ängetty jokin oma tremolokoplari, jota painamalla saadaan valittua automaattitremolo. Eli näppäintä painamalla tulee tremoloa, eikä paljetta tarvitse nytkyttää.

[klezberg]

Virettä ei tremololla ole tarkoitus muuttaa, eikä oikeastaan voidakaan muuttaa. Eli ei huojunnan muutoksia, ei muita vireyden muutoksia vaan ainoastaan yksi pitkä ääni, jota palkeen edestakainen liike pätkii tremoloksi.

Sitä en sitten tiedä, että onko noihin digijuttuihin ängetty jokin oma tremolokoplari, jota painamalla saadaan valittua automaattitremolo. Eli näppäintä painamalla tulee tremoloa, eikä paljetta tarvitse nytkyttää.

Niinkuin sanottu, se mikä mun pelistä tärisyttämällä lähtee kuulosti mun korvaan sisältävän vibratoa, mutta varmaan olen väärässä.

Voisin kuvitella, että napilla tehty tremolo ei ole sama asia kuin omalla kädellä tehty. Mutta yhtä kaikki, jos palkeen täristäminen saa aikaan anturilla havaittavan muutoksen, sen perusteella saisi kyllä ääneen tremolon (ymmärtäen nyt että tässä tarkoitettiin todella tremoloa, hetkellisen voimakkuuden nopeaa vaihtelua).

[Viljo]

Niinkuin sanottu, se mikä mun pelistä tärisyttämällä lähtee kuulosti mun korvaan sisältävän vibratoa, mutta varmaan olen väärässä.

Voisin kuvitella, että napilla tehty tremolo ei ole sama asia kuin omalla kädellä tehty. Mutta yhtä kaikki, jos palkeen täristäminen saa aikaan anturilla havaittavan muutoksen, sen perusteella saisi kyllä ääneen tremolon (ymmärtäen nyt että tässä tarkoitettiin todella tremoloa, hetkellisen voimakkuuden nopeaa vaihtelua).

Haitariterminologiassa käsitän vibraton kahden äänikerran välisenä "epävireytenä" eli huojuntana. Tietynlainen äänen huojunta saadaan aikaan esim. jalkaa tai vasenta kättä tärisyttämällä soiton aikana. Tämä vastaa vähän samaa kuin akustista kitaraa heiluttaisi nopeasti edes takaisin kielen soidessa.

Paljetremolo on ja ei ole hetkellisen voimakkuuden nopeaa vaihtelua. Omalla tavallaan se on, mutta ei kuitenkaan. Palje liike on yleensä niin nopea, että äänenvoimakkuuden eroja ei havaita: toisen kielen pysähtyessä, toinen kieli soi jo ja päinvastoin.

Onko joku kokeillut tai lukenut Rolandin ohjeista paljetremolojutuista enemmän kuin tuossa yhdessä linkissä oli mainintaa?

[klezberg]

Haitariterminologiassa käsitän vibraton kahden äänikerran välisenä "epävireytenä" eli huojuntana. Tietynlainen äänen huojunta saadaan aikaan esim. jalkaa tai vasenta kättä tärisyttämällä soiton aikana. Tämä vastaa vähän samaa kuin akustista kitaraa heiluttaisi nopeasti edes takaisin kielen soidessa.

Paljetremolo on ja ei ole hetkellisen voimakkuuden nopeaa vaihtelua. Omalla tavallaan se on, mutta ei kuitenkaan. Palje liike on yleensä niin nopea, että äänenvoimakkuuden eroja ei havaita: toisen kielen pysähtyessä, toinen kieli soi jo ja päinvastoin.

Arvelinkin jo aiemmin, että tässä on nyt meillä kyse terminologiaeroista. Syntikoiden kanssa pelanneena ajattelen, että useimmat kuultavat ilmiöt syntyvät joko amplitudin tai taajuuden muutoksista tai molemmista. Kutsuin noita ei-teknisesti voimakkuudeksi ja vireeksi, mutta sinulla oli niille omat määritelmät.

Mutta kun ensin tunnuit kieltävän että taajuus ei muutu, ja nyt että amplitudi ei muutu, mutta jokin siinä kuitenkin muuttuu kun korva kuulee ilmiön. Tuo kielten soiminen eri tahtiin oli oleellinen lisätieto. Korva kuulee sitten kieliä vuoron perään, nillä voi olla hieman eri taajuus ja samaten amplitudi vaihtuu jonkun verran jos välillä soi yksi, välillä useampi kieli?

Edit: se kuuleeko korva esim. amplitudin muutoksen äänenvoimakkuuden muutoksena vai muuna ilmiönä on sivuseikka, jos puhutaan siitä miten ilmiö syntyy ja miten se olisi synteettisesti mallinnettavissa.

Edit2: Kun nuo ovat saman ääneen eri suuntaan soivia lehtiä, ei niillä tosiaan voi olla kuultavaa taajuuseroa (tosin tuossa mun garmoshkassa taitaa sitäkin olla). Se vielä kyllä tulee mieleen, että tuleeko lehdellä soimaan lähtiessä heti oikea vire. Aika monessa aidossa soittimessa taajuus muuttuu hetkellisesti siinä alussa ja muodostaa osan soittimella ominaista soundia.

[klezberg]

Tietynlainen äänen huojunta saadaan aikaan esim. jalkaa tai vasenta kättä tärisyttämällä soiton aikana. Tämä vastaa vähän samaa kuin akustista kitaraa heiluttaisi nopeasti edes takaisin kielen soidessa.

Taisin olla hukassa kumminkin... Siis tuo kättä tärisyttämällä aikaansaatu ilmiö on eri asia kuin paljetremolo? Paljetremolossa ilmeisesti tehdään sitten isompaa liikettä?

Edit: Nyt taidan tajuta nuo paremmin. Että paljetremolossa tehdään selvästi isompaa, edestakaista liikettä. Se ei juuri muuta noita ajatuksiani. Kyllä digihanurin palkeen ja anturin jäljiltä sitä pitäisi olla selvä ohjausignaali jolla tehdä tremoloa sähköisesti, ellei sitten palkeessa tai anturissa ole jotain oleellista hitautta.

[KurttuPaavo]

Niin, pystyyhän huuliharpullakin aika paljon "bendaamaan" puhalluksen ja imun voimakkuutta säätäen. Luulis että myös haitarilla. Tuossa on aika paljon jo huuliharppuakin..
http://www.youtube.com/watch?v=MwFr--TG_KY&feature=related

[Viljo]

Taisin olla hukassa kumminkin... Siis tuo kättä tärisyttämällä aikaansaatu ilmiö on eri asia kuin paljetremolo? Paljetremolossa ilmeisesti tehdään sitten isompaa liikettä?

Kyllä, ovat eri asioita. Paljetremolossa näppäin tai näppäimet ovat pohjassa, ja paljetta liikutetaan edes takaisin - selvä noin 1 cm edestakainen liike. Kättä tärisyttämällä tarkotin lähäinnä tällaista sormien heiluttamista edes takaisin, jolloin palkeen suunta ei vaihdu, mutta sen liikettä voidaan tärisyttää - muodostuu omanlainen ääniefekti. Tällöin kuitenkaan bassokäsi ei voi painella näppäimiä. Olenkin nähnyt ja kokeillut, että vasempaa jalkaa vispaamalla saadaan samankaltainen efekti.

Tremoloja on erilaisia. Puhun nyt peruspaljetremolosta samanäänisissä harmonikoissa. Vaihtoäänisissä harmonikoissa voidaan tehdä myös paljetremolo, mutta en ole vielä nähnyt sitä aivan samanlaisena käyttöefektinä kuin 5-rivissä. Vaihtoäänisissä voidaan siis käyttää esim. triolitremoloa tai muuta vastaavaa (saadaan mielestäni soitintyypille kivempi paljetremolo).

Tremolossa soi yksi kieli yhtä palkeen suuntaa kohden ja yhtä äänikertaa kohden. Jos käytössä on kaksi äänikertaa ja painetaan yhtä näppäintä, soi kaksi kieltä palkeen vetosuuntaan ja kaksi kieltä palkeen työntösuuntaan. Yhteensä siis neljä kieltä, kahdessa eri kielilaatasta (jos pienet kielilaatat).

Haitarin kielissä voidaan katsoa, että ääni on saavuttanut oikean tasonsa heti alukkeen jälkeen. Alukehan kestää sekunnin murto-osia. Jos verrataan haitarin kieliä näppäillen soitettuun kitarankieleen, aluke on hyvin erilainen. Lopuke on myös hyvin erilainen. Tärkeä haitarin vireyden "ylläpitäjä" on paine. Kitaroissahan oikean vireyden taso täytyy määrittää oikealla hetkellä - haitareissahan tuota "oikeaa hetkeä" voidaan venyyttää niin paljon kuin paljetta riittää (okei, on tässäkin vähän asiaa puoleen jos toiseenkin riippuen kielen koosta, akustisesta tilasta jne.). Huojuntaa viritettäessä tosin saattaa mennä aluketta pidempi hetki, että kielet löytävät yhteisen syklinsä.

[klezberg]

Haitarin kielissä voidaan katsoa, että ääni on saavuttanut oikean tasonsa heti alukkeen jälkeen. Alukehan kestää sekunnin murto-osia. Jos verrataan haitarin kieliä näppäillen soitettuun kitarankieleen, aluke on hyvin erilainen. Lopuke on myös hyvin erilainen. Tärkeä haitarin vireyden "ylläpitäjä" on paine. Kitaroissahan oikean vireyden taso täytyy määrittää oikealla hetkellä - haitareissahan tuota "oikeaa hetkeä" voidaan venyyttää niin paljon kuin paljetta riittää (okei, on tässäkin vähän asiaa puoleen jos toiseenkin riippuen kielen koosta, akustisesta tilasta jne.). Huojuntaa viritettäessä tosin saattaa mennä aluketta pidempi hetki, että kielet löytävät yhteisen syklinsä.

Niin, ajattelin sitä että jos palkeen edestakaisen liikkeen seurauksena lehdet syttyvät ja sammuvat nopeassa tahdissa, niin nuo hyvin lyhytaikaisetkin ilmiöt voivat siinä vaikuttaa mukana.

EDIT: Mutta yhtäkaikki, nyt kun tajuan tuon tremolon, niin siinä ilmeisesti pääasiallinen vaikuttava tekijä on amplitudin vaihtelu sitä kautta että lehdet soivat vuorotellen mutta osin päällekkäin. Ei vaikuta erityisen haastavalta tehdä synteettisesti jos lehtien mallinnus on muuten tehtynä, joko perinteisen synteesin tai fyysisen mallinnuksen keinoin tai vaikka sampleillakin (mikä on kuitenkin aina se heikoin ratkaisu jos haetaan soittajan otetta tottelevaa ääntä).   

[olli]

Yrittäkääpä soittaa digipelillä Paul Norrbackin "Varisevat lehdet", siinä sitä paljetremoloa on riittävästi.

[klezberg]

Yrittäkääpä soittaa digipelillä Paul Norrbackin "Varisevat lehdet", siinä sitä paljetremoloa on riittävästi.

En ole väittänyt että nuo Rolandin digipelit, joita en siis ole edes kokeillut, tuon hanskaisivat. Kunhan meinaan, ettei kyseessä pitäisi olla erityisen kova haaste valmistajalle joka tuota haluaisi tukea.

[klezberg]

Kättä tärisyttämällä tarkotin lähäinnä tällaista sormien heiluttamista edes takaisin, jolloin palkeen suunta ei vaihdu, mutta sen liikettä voidaan tärisyttää - muodostuu omanlainen ääniefekti. Tällöin kuitenkaan bassokäsi ei voi painella näppäimiä. Olenkin nähnyt ja kokeillut, että vasempaa jalkaa vispaamalla saadaan samankaltainen efekti.

Tuota jäin vielä ihmettelemään. Ymmärrän että täristäessä voi olla vaikea soittaa sillä kädellä, mutta miksei voi olla bassoja painettuna? Täytyy mennä samantien kokeilemaan.

[KurttuPaavo]

Yrittäkääpä soittaa digipelillä Paul Norrbackin "Varisevat lehdet", siinä sitä paljetremoloa on riittävästi.

Kyllä se sillä lähtee, pitää vaan olla tremolon taitava hlö.

[Viljo]

Tuota jäin vielä ihmettelemään. Ymmärrän että täristäessä voi olla vaikea soittaa sillä kädellä, mutta miksei voi olla bassoja painettuna? Täytyy mennä samantien kokeilemaan.

Jos vasemman käden sormet vipattaa ees taas suorina, niin eipä ne oikein näppäimiä ehdi painaa 

[klezberg]

Jos vasemman käden sormet vipattaa ees taas suorina, niin eipä ne oikein näppäimiä ehdi painaa 

Sitten puhutaan edelleen eri asiasta. Painan vasemmalla kädellä soinnun pohjaan, vedän tai työnnän paljetta ja täristän koko kättä. Tuolta http://www.youtube.com/watch?v=BDSz5NfWzSI&feature=related minä sen keksin.

[Viljo]

Puhutaan samaa asiaa, mutta täysin eri näkökulmasta  Itse soitan siis 5-rivistä, joten lähtökohtani näihin tremolojuttuihin ko. soitin. Sinulla puolestaan on lähtökohtana huomattavasti pienempi soitin. 5-rivisissä ei pidetä peukaloa kahvan ulkosyrjällä, joten oikean käden heiluttaminen soiton yhteydessä on hankalaa.

[klezberg]

Puhutaan samaa asiaa, mutta täysin eri näkökulmasta  Itse soitan siis 5-rivistä, joten lähtökohtani näihin tremolojuttuihin ko. soitin. Sinulla puolestaan on lähtökohtana huomattavasti pienempi soitin. 5-rivisissä ei pidetä peukaloa kahvan ulkosyrjällä, joten oikean käden heiluttaminen soiton yhteydessä on hankalaa.

Paitsi että minä edelleenkin ajattelin vasemman käden, siis bassonpuolisen, täristämistä. Voi olla että tuossa videossa tärisi oikea käsi, en ole katsonut ihan niin tarkkaan.

[Viljo]

Ainakin ihan videon alussa taisi käyttää oikeaa kättä. En katsonut loppuun asti.

[klezberg]

Ainakin ihan videon alussa taisi käyttää oikeaa kättä. En katsonut loppuun asti.

Siinä minuutin kohdalla oli jotakin. Mutta ei sekään mene samalla lailla kuin mitä itse tuossa olen yrittänyt. Ei tämä nyt tunnu johtavan mihinkään. Lähinnä yritin esittää näkemystä että jos jokin ilmiö saadaan aikaan palkeella ja sen vaikutus ääneen ymmärretään, sitä pystytään kyllä digitaalisesti matkimaan. Edellyttää yleensä toki soittimen kehittäjältä tietoista panostusta. Lisäksi digisoittimissa on tyypillisesti ominaisuuksia porrastettu hinnan mukaan, paljolti riippumatta siitä mikä ominaisuuden valmistuskustannus on (kun ne kehityskustannuksetkin on katettava). Haitarin soitosta en edelleenkään ymmärrä yhtään mitään.

[Viljo]

Risto - osaatko jo pyöräiytellä Rollolla paljetremoloa?