Virtuaaliset haitarisimulaattorit

[Armando Bugari]

Täälläkin haluaisin herättää nyt keskustelua (joka on ollut varsin vilkasta muusikoidennetin haitarihuoneesta). Henk.koht. tunnen vastenmielisyyttä muovista tietokonerihkamaa kohtaan, mutta ymmärrän hyvin leipähaitaristeja, joille Rolandit yms. tarjoavat aivan uuden mahdollisuuden. Itse amatöörisoittajana ja vanhojen "hienotakeiden"  - niiden seppien ja artesaanien ihailijana ja vähän "tavaroiden" keräilijänäkin  koen toki kaiken uuden kuitenkin kokeilun lähinnä mukavana leikkinä ja seikkailuna uuteen ihmeelliseen digitaalimaailmaan.

Käsittääkseni hanuristit ovat kuitenkin aikamoisia konservatiivejä. HÄH?

[risto]

....Henk.koht. tunnen vastenmielisyyttä muovista tietokonerihkamaa kohtaan.

Ei se muovi niin kauheasti haittaa, kun pitää silmät kiinni ja yrittää löytää oikeita bassonappeja 

[Armando Bugari]

....Henk.koht. tunnen vastenmielisyyttä muovista tietokonerihkamaa kohtaan.

Ei se muovi niin kauheasti haittaa, kun pitää silmät kiinni ja yrittää löytää oikeita bassonappeja 

Onhan tuo "silmät kiinni" ihan luomua. Mielestäni kiinalainen muovi kuitenkin haisee pahalta - ei tosin kokemuksia - enkä aio hankkiakkaan - vähän niinkuin niiden kumitossutkin ja nämät kenkäkopiot, joita tulli poltteli äskettäin. Haluan vain korostaa, että maailmassa on vielä jotain aitoakin... Onneksi vielä jotkut rakentelee haitareita ja muita instrumenttejä ihan omilla käsillään.

PS. Viestini on tietenkin kirjoitettu erittäin provokatiivisessa mielessä tähän osioon
- vastatkaa rihkamajengi!

[risto]

Haluan vain korostaa, että maailmassa on vielä jotain aitoakin...

Mä kyllä väitän, että tämä on ihan aitoa muovia.   

[Viljo]

Nuo digivempaimet ovat ihan perinteisiä syntetisaattoreita omilla soundeillaan ja haitarin muotoisella käyttöliittymällä. Faktahan on se, että jos se Rolandi hajoaa, niin eipä sille voi yksikään alan korjaaja tehdä mitään ellei ole kunnon pohjia virtapiirijutuista. Soittimissa kun ei ole muuta haitaria kuin ulkoasu. Eikä muovikaan oikein haitareihin sovi.. No Kouvolan tehdas käytti viimisimissä malleissaan abs-muovisia maskeja, mikä näkyy nykyään siten, että valkoisissa haitareissa maski on usein kirkkaan valkoinen - kuin uusi - mutta samalla muu valkoinen selluloidipäällysteinen runko on kellertynyt.

Siinä mielessä puollan haitarin päälle muita muoveja tai muovirunkoja, jos kyseessä on a) ei perinteinen haitari vaan digivempain ja b) selluloidista on mahdollisuus päästä eroon. Selluloidilla on parit huonot ominaisuudet. Ne ovat paloherkkyys ja värin muuttuminen iän myötä. Valkoisesta tulee kellertävä, vihreästä saattaa tulla harmaa ja niin edelleen. Ja nyt kun kaikki selluloidi tulee Kiinasta jopa italialaisiin soittimiin, niin sen selluloidin koostumuskin on vähän muuttunut matkan varrella. Sillon kun olin siellä Castellossa, niin sanoivat, että kiinalainen materiaali on hankalampi käsitellä ja materiaali on entistä herkempi valolle (UV). Eli valkoinen kellertyy entistä nopeammin.

Mutta oikeisiin haitareihin muovia - blaah.

[squeeze]

Selluloidilla on parit huonot ominaisuudet. Ne ovat paloherkkyys ja värin muuttuminen iän myötä. Valkoisesta tulee kellertävä, vihreästä saattaa tulla harmaa ja niin edelleen. Ja nyt kun kaikki selluloidi tulee Kiinasta jopa italialaisiin soittimiin, niin sen selluloidin koostumuskin on vähän muuttunut matkan varrella. Sillon kun olin siellä Castellossa, niin sanoivat, että kiinalainen materiaali on hankalampi käsitellä ja materiaali on entistä herkempi valolle (UV). Eli valkoinen kellertyy entistä nopeammin.

Joo selliloidi on paloherkkää ja väri ongelmat tulee. No eihän sen haitarin tarvi näyttää ikuisuuksia uudelta, ajan patinaa. Niinhän meihin rakentajiin ja soittajiin tulee myös!!!

Mutta selluloidi on vielä ehkä se paras pinnoitus aine haitarille. Sitä voi jälkikäteen helposti korjata, hioa, kiillottaa.

Toinen vaihtoehto, maalit, petsit ja lakat. Uudet vesiohenteiset automaalit ovat ihan hyvää kamaa. kuin myös petsi.
Lakkana voi käyttää perinteisempää sellulakkaa tai parempi vaihtoehto kaksi komponentti lakat (akryylilakka, muovilakka, katalyyttilakka) joiden kulutus kestävyys on hyvä ja  sitä voi hioa ja kiillottaa.
Mutta ei tämä taida kovin paljon liittyä digipöytään!!!

Muovi sopii ihan hyvin digipeliin. Onhan esim giulietti tehnyt täysmuovi pelejä joskua.

[KurttuPaavo]

Mulla on digitaalivehkeitä ollut kymmeniä, nimenomaan näitä kosketinsoittimia, mulla ei ole minkäänlaista tunteenomaista suhtautumista noihin, kun rahaa vain noilla oon ansainnut. Se joka digipelin hankkii joko rahan ansaitsemiseen tai harrastuksekseen, hyvä niin. Se pioneerimaisuus mua tuossa kiehtoo.
Mä oon vuosikymmenet verrannut tätä vanhojen konservatiivien rimpuilua oman pään hakkaamiseen kiviseinää vasten. vaan saahan niinkin tehdä.

[squeeze]

Millohan rollulta tulee diatoninen versio digidiatoonisesta pelistä.
Onhan nykyään saatavana midejä diatonisiin peleihin tai on olemassa täysmidi diatoninen. (electronic melodeon) Streb
http://www.streb.co.uk/
Ei ole kyllä tullu koskaan kokeiltua.

[risto]

Millohan rollulta tulee diatoninen versio digidiatoonisesta pelistä.

Toi saattaisi olla joskus tulossa, kun ajattelee, että Rolandin myynti- ja/tai tuotekehitystaktiikkana näyttää olleen, että ensi tuodaan markkinoille suurin laite, jossa on kaikki mahdolliset herkut ja sitten asteittain pienemmät ja halvemmat versiot josta on poistettu ominaisuuksia. Vähän kuitenkin ihmetyttää saisiko niin pieneen koppaan sovitettua kunnolliset ämyrit? En kuitenkaan usko että itse ostaisin 2-rivistä digipeliä, kyllä siinä pitää olla hyvä akustinen soundi. Ainoa mikä harmittaa omassa Hohnerissani on nuo surkeat bassondesignit. Jos siinä olisi ollut pätevät bassot, luultavasti en olisi edes miettinyt 5-rivisen hankkimista.

[squeeze]

Selailin läpi rollujen hintaa. On huomattavasti halvempia jossain suhteessa mitä akustiset soittimet.
Kyl ku katoin bayanin hintaa niin meinas tippua äijä jakkaralta. Tai muutenkin kolmen johtavan merkin hintoja Suomessa.  Liian vähä kilpailua.

[TAA]

Itseä kyllä kiinnostaisi, pystyykö näillä vehkeillä muuttamaan sävelen aluketta ja syttymistapaa eli esim. tekemään iskut oikeaoppisesti: palje ensin liikkeelle ja vasta sitten nappula(t) alas (ns. sormiartikulaatio) tai toisinpäin  pehmeä aloitus: nappula(t) ensin alas ja vasta sitten palje liikkeelle (ns. paljeartikulaatio). – Miten on?

[Viljo]

Ainakin fr-3:ssa läpän ääni on aika tyly. Paljetekniikka ei toimi kuten perinteisissä haitareissa. Paljetta ei tarvitse / on hankala viedä ääripäähän. Paljetremoloa ei voi tehdä. Äänet kyllä voimistuu / hiljentyy palkeen käytön mukaan.

[TAA]

Anteeksi Taa - Sormi lipsahti väärään painikkeeseen ja sinun viestisi oli ja tuhoutui

[Viljo]

Tuosta pelistä on käyty monenaisia keskusteluja ja käytännössä aina lopputulos on se, että se on kiva lisä sitä tarvitseville. Esim. keikkakäytössä hyvä soitin, kun saa soundeja, on kevyt ja niin edelleen. Eli riittävä humppakeikoille. Akustisen soittimen ominaisuuksia siinä ei ole: tietynlaista näppäintuntumaa, tunnetta soittimen toiminnasta yms. mekaanisen laitteen ominaisuuksia. Digipelit – haitarit, pianot jne. – ovat vain digitaalisia laitteita tietynlaisella käyttöliittymällä.

Mutta saahan nähdä. Voi olla että minun elinaikanani digihaitarit tulevat bayaneiden veroisiksi, mutta siihen kyllä vierähtää aikaa.

[risto]

Itseä kyllä kiinnostaisi, pystyykö näillä vehkeillä muuttamaan sävelen aluketta ja syttymistapaa eli esim. tekemään iskut oikeaoppisesti: palje ensin liikkeelle ja vasta sitten nappula(t) alas (ns. sormiartikulaatio) tai toisinpäin  pehmeä aloitus: nappula(t) ensin alas ja vasta sitten palje liikkeelle (ns. paljeartikulaatio). – Miten on?

Kyllä, ainakin tässä FR-1B:ssä, toimii ihan kuin oikeassa haitarissa. Palje ensin liikkeelle, ei ääntä, painat nappia, ja ääni syttyy heti. Samoin pehmeä aloitus, kuin oikea haitari.

[risto]

... Akustisen soittimen ominaisuuksia siinä ei ole: tietynlaista näppäintuntumaa, tunnetta soittimen toiminnasta yms. mekaanisen laitteen ominaisuuksia. ...

No, viisirivisistä akustisista ei kokemusta, mutta kaksirivisen pohjalta sanoisin kuitenkin ennemin, että tämä on tuntumaltaan hyvin samankaltainen kuin mekaaninen haitari (onhan mekaanisissakin keskenään eroja). Poikkeuksena näppäintuntuma, joka tietysti olisi sekin aivan hyvin voitu tehdä samanlaiseksi käyttämällä samaa mekanismia kuin akustisissa. Syy erilaisuuteen on, että tässä on "after touch", mikä tarkoittaa, että näppäimen painalluksen voima vaikuttaa äänenvoimakkuuteen, sekä "attack" l. siis kai näppäimen painalluksen kiihtyvyys vaikuttaa myös. Siksi tuntuma on erilainen. Näppäimet ovat myös hyvin herkät, voisin kuvitella, että tällä pääsee 350 km/h, jos osaa ajaa.

Suurin ero on minusta äänissä (kun unohdetaan sähkönapit ja vihreät ja violetit valot, koristelemattomat palkeet, pattereiden asennuskuva, paperista olevan maskin look, yms.  ). Nyt minulla on käytössä tyttäreni kitaraämyri, jolla saan ääntä ulos ja vaikka ääni on aika samanlainen kuin akustisessa ei se kuitenkaan ole ihan sama, synteettinen on synteettinen. (kaikkia ääniä en ole kokeillut kunnolla). Mutta on sitten ihan mielipideasia kuka tykkää ja miten paljon ja kuka ei ja miten vähän. Keikkamelussa yleisö tuskin huomaa mitään eroa akustiseen.

PS. Mutta käykää itse kokeilemassa, älkää uskoko minua, en halua tässä joutua syytetyn penkille, eikä minulla ole mitään syytä kehua tai haukkua, tämä on mikä on ja PISTE.

[squeeze]

PS. Mutta käykää itse kokeilemassa, älkää uskoko minua, en halua tässä joutua syytetyn penkille, eikä minulla ole mitään syytä kehua tai haukkua, tämä on mikä on ja PISTE.

Täytyy testata sitten, kun tulee vähärivinen versio.
Olisi kiinnostava nähdä ja kokeilla esim cajun mallinen digidiatooni peli.

[TAA]

Itseä kyllä kiinnostaisi, pystyykö näillä vehkeillä muuttamaan sävelen aluketta ja syttymistapaa eli esim. tekemään iskut oikeaoppisesti: palje ensin liikkeelle ja vasta sitten nappula(t) alas (ns. sormiartikulaatio) tai toisinpäin  pehmeä aloitus: nappula(t) ensin alas ja vasta sitten palje liikkeelle (ns. paljeartikulaatio). – Miten on?

Kyllä, ainakin tässä FR-1B:ssä, toimii ihan kuin oikeassa haitarissa. Palje ensin liikkeelle, ei ääntä, painat nappia, ja ääni syttyy heti. Samoin pehmeä aloitus, kuin oikea haitari.

Asia selvä. – Täytyy joskus itse kokeilla kun sattuu soitin käsille.

EDIT: Vaikka toisaalta olen epäileväinen asian suhteen, sillä oikealla harmonikallakaan nuo mainitsemani artikulaatiot ei ole helppo asia tehdä (ainakaan alussa). Mutta täytyy palata asiaan kun olen päässyt kokeilemaan soitinta eli onnistuvatko ne? 

[KurttuPaavo]

Ristolle: eikös tuota aftertouchia saa pois, sehän on vähän turhakin toiminto normaalisoitossa ? Se on vaan lisätty niitä muutamia "ei- haitarisoundeja" varten.

[olli]

Mitenkäs paljetremolo?  Ei varmaan palkeilla, mutta onko joku nappi, joka tekee tremolon?