Sointuasteiden sormitukset

[risto]

Jos haluaisi opetelle luontevasti käyttämään vapaassa säestyksessä kaikkia duurin (duuri nyt ensin) sävelasteiden sointuja, niin mikähän olisi hyvä lähestymistapa sekä sormitus? 1. aste pikkurillilläkö? Siis duurissa sointuja:

I, IIm, IIIm, IV, V, VIm, VIIdim
(esim. siis vaikka C, Dm, Em, F, G, Am, Bdim)

Tämä ajatus- ja lähestymistapa voi olla pielessä noin heti alkuunsa kun mielessä on komppaaminen kitaralla, jossa sointuasteiden soinnut kannattaa opetella duurille ja mollille ja eri moodelille ja kun haitarissa on nuo perusbassotkin ...

EDIT: Kiva pieni helpottava huomio noissa sointuasteissa on, että ne löytyvät hyppäämällä aina yhden rivi yli, IV:ssä palattava takaisin (72 bassoisella) ja sitten taas aina yhden yli ...

[kolmirivi]

Olisko tuossa lupa käyttää sitä sisintä bassoriviä? C:lle ja F:lle löytyy heti vierestä kaveriksi E ja A.

[htoyryla]

Ihan sointujako meinaat soittaa niillä perusbassoilla vaiko arpeggioita. Tulee vain mieleen, että aika tuhti soundi on kun kolmekin perusbassoa soi yhtä aikaa. Ainakin tuossa minun viisirivisessä. Voi olla että siitä Rolandista löytyy kevyempikin bassosoundi.

Harvoinpa bassokitarallakaan sointuja soitetaan 

[risto]

Ihan sointujako meinaat soittaa niillä perusbassoilla vaiko arpeggioita. Tulee vain mieleen, että aika tuhti soundi on kun kolmekin perusbassoa soi yhtä aikaa. Ainakin tuossa minun viisirivisessä. Voi olla että siitä Rolandista löytyy kevyempikin bassosoundi.

Harvoinpa bassokitarallakaan sointuja soitetaan  

Puhutko minulle vai kolmiriville?   Minä kyllä tarkoitan ihan sointuja sointubassoilla ja samalla ihmettelen pääseekö tästä lähtökohdasta edes eteenpäin ja miten käyttää perusbassoääniä tällaisessa lähestymistavassa.

Ehkä koko topikki on tyhmä ja turha, mutta juuri tällä hetkellä en pysty näkemään muuta yleisluonteisempaa lähestymistapaa saada bassopuolta paremmin haltuun, kuin lähestyä sitä sointuasteiden sointujen opettelemisen kautta - siis sen sijaan, että biisi kerrallaan etsiskelee sopivia sointuja ja bassoja.

Mielessä siintää horisontissa sellainen ajatus, että jos sujuvasti hallitsisi hyppelehtimisen duuri, muutaman mollin, sekä vaikka neljän tärkeimmän moodin sointuasteiden soinnuissa, olisi suhteellisen helppoa komppailla n. 90% tavanomaisista laulu- sekä instrumentaalibiiseistä.

[kolmirivi]

Hyvä kun on tunnetusti aloittelija, niin ei tarvitse hävetä tyhmiäkään kommenttejaan.

Ajatus sisimmän bassorivin käytöstä perustui havaintoon siitä, että

basso- ja sointuääntä vuorotteleva sointukierto C c  F f   G g

alkaa muistuttaa yllättävän paljon kiertoa  C c E em F f  G g

kun soittaa yksinkertaisemmin C c E c  F f  G g

Eli sitä C:n vierestä löytyvää E:tä sekaan enempi kurottelematta em-sointua kaveriksi kun se on kuinteskin niin kaukana.

Okei, myönnän ettei ole ihan täydellinen oikotie. Liekkö semmonen aloittelijan "mistä aita on matalin" - sormitus.  


edittiä: Meniköhän nuo isot ja pienet kirjaimet (sointu=pieni, basso=iso) varmasti oikein ja niinkus on totuttu, vaiko sittenkin väärinkäsin?

[htoyryla]

Ihan sointujako meinaat soittaa niillä perusbassoilla vaiko arpeggioita. Tulee vain mieleen, että aika tuhti soundi on kun kolmekin perusbassoa soi yhtä aikaa. Ainakin tuossa minun viisirivisessä. Voi olla että siitä Rolandista löytyy kevyempikin bassosoundi.

Harvoinpa bassokitarallakaan sointuja soitetaan  

Puhutko minulle vai kolmiriville?   Minä kyllä tarkoitan ihan sointuja sointubassoilla ja samalla ihmettelen pääseekö tästä lähtökohdasta edes eteenpäin ja miten käyttää perusbassoääniä tällaisessa lähestymistavassa.

Ehkä koko topikki on tyhmä ja turha, mutta juuri tällä hetkellä en pysty näkemään muuta yleisluonteisempaa lähestymistapaa saada bassopuolta paremmin haltuun, kuin lähestyä sitä sointuasteiden sointujen opettelemisen kautta - siis sen sijaan, että biisi kerrallaan etsiskelee sopivia sointuja ja bassoja.

Mielessä siintää horisontissa sellainen ajatus, että jos sujuvasti hallitsisi hyppelehtimisen duuri, muutaman mollin, sekä vaikka neljän tärkeimmän moodin sointuasteiden soinnuissa, olisi suhteellisen helppoa komppailla n. 90% tavanomaisista laulu- sekä instrumentaalibiiseistä.

Just joo, käsitin ilmeisesti täysin väärin, jotain semmoista että haluat itse sormittaa sointuja siellä bassopuolella, sen sijaan että käytät niitä valmiita sointunappuloita.

Itse olen kokenut, että bassopuolella soinnut löytyvät muuten ihan helposti, mutta rinnakkaisen mollin ja duurin välillä hyppiminen on työlästä ja siinä tahtoo usein lipsahtaa yhdellä rivillä pieleen. Tuo varmasti paranisi harjoittelemalla ja sen huomaakin kun muistaa vähän tiputtaa tempoa.

Karmoskalla sitten (vaikka ollaankin nyt täällä väärällä puolella) on kiva soitella kun duurit ja mollit löytyvät vierekkäisiltä riveiltä. Toiseen suuntaan kättä siirtämällä vaihtuu sointuaste ja toiseen suuntaan duuri vaiko molli.

[olli]

Meikäläisen ei kannattaisi tähän laittaa mitään, mutta kommentoin kuitenkin.  Miksi ihmetellä hanurin bassopuolen sointuongelmia komppaamista varten.  Itse olen mieltänyt siten, että muiden säestys kompataan diskantilla asiaankuluuvin soinnuin.  Hanurin basso on jo valmiiksi rakennettu, sieltä löytyvät niin perusbassot kuin tarvittavat sointubassotkin.

[htoyryla]

Meikäläisen ei kannattaisi tähän laittaa mitään, mutta kommentoin kuitenkin.  Miksi ihmetellä hanurin bassopuolen sointuongelmia komppaamista varten.  Itse olen mieltänyt siten, että muiden säestys kompataan diskantilla asiaankuluuvin soinnuin.  Hanurin basso on jo valmiiksi rakennettu, sieltä löytyvät niin perusbassot kuin tarvittavat sointubassotkin.

Joo, tämä keskustelu meni jo aivan sekaisin. Tällä hetkellä arvelen kuitenkin, että Risto hakee juuri sitä miten ne bassopuolen valmiit soinnut helpoiten löytyvät.

Jos siitä on kyse, (palaan nyt alkuperäiseen kysymyspostaukseen) niin harvemminhan niitä soitetaan sointuasteen mukaisessa järjestyksessä. Ja onko Ristolla nyt mielessä jokin semmoinen systeemi, että sormet olisivat jo valmiiksi eri soinnuilla? Tuntuu aika erikoiselta. Mutta varmaan olen taas ihan hakoteillä.

[Armando Bugari]

Meikäläisen ei kannattaisi tähän laittaa mitään, mutta kommentoin kuitenkin.  Miksi ihmetellä hanurin bassopuolen sointuongelmia komppaamista varten.  Itse olen mieltänyt siten, että muiden säestys kompataan diskantilla asiaankuluuvin soinnuin.  Hanurin basso on jo valmiiksi rakennettu, sieltä löytyvät niin perusbassot kuin tarvittavat sointubassotkin.

Joo, tämä keskustelu meni jo aivan sekaisin. Tällä hetkellä arvelen kuitenkin, että Risto hakee juuri sitä miten ne bassopuolen valmiit soinnut helpoiten löytyvät.

Jos siitä on kyse, (palaan nyt alkuperäiseen kysymyspostaukseen) niin harvemminhan niitä soitetaan sointuasteen mukaisessa järjestyksessä. Ja onko Ristolla nyt mielessä jokin semmoinen systeemi, että sormet olisivat jo valmiiksi eri soinnuilla? Tuntuu aika erikoiselta. Mutta varmaan olen taas ihan hakoteillä.

Tässä hieman hymyssäsuin  lueskelin pitkästä aikaa poisolleena turinointianne.  Ei kai se ole noin vaikeeta: treenatkaa "Ukkonnovaa". Ja kuunelkaappa vaikka Piazzollan "volver", niin bassosta jotain nytkähtää!

[htoyryla]

Tuli vielä tuosta että Ristolla tuntui olevan halu hahmottaa bassopuolen (jos oikein ymmärsin) sointuja nimenomaan sointuasteiden kautta. Kun soitan tuota karmoskaa, joka soi vain A-duurissa/Fis-mollissa, niin täytyy lennosta transponoida ja samalla hahmottaa soinnut nimenomaan sointuasteina.

Karmoskassa on duurille perusbasso/sointu -parit asteille IV, I, V ja II tässä järjestyksessä, ja vieressä rinnakkaiselle mollille nuo samat asteet. Ne yleensä riittävät kappaleelle kuin kappaleelle. Ja kun soitin soi vain yhdessä sävellajissa, mutta nuotit saattavat olla missä sävellajissa hyvänsä, niin tuo näppäimistö on käytännössä pakkokin hahmottaa sointuasteiden eikä sointujen kautta.

Tosin venäläiset hoitavat asian niin, että karmoskalle kirjoitetaan kuten se olisi C/Am -vireinen, oli se sitten missä vireessä tahansa. Mutta kun enimmäkseen en soita karmoskanuoteista, niin sointupuoli on hahmotettava sointuasteina ja nuotteihin merkityt soinnut samaten, jotta soitto sujuu.

[kolmirivi]

Tässä hieman hymyssäsuin  lueskelin pitkästä aikaa poisolleena turinointianne.  Ei kai se ole noin vaikeeta: treenatkaa "Ukkonnovaa". Ja kuunelkaappa vaikka Piazzollan "volver", niin bassosta jotain nytkähtää!

Että pitäs ihan oikeesti treenata - onnistusko jollain sormivälien avarrusleikkauksella/sormien pidennyksellä?

Vähän niikus laihdutus vaivattomasti - rasvaimulla.

[olli]

[Joo, tämä keskustelu meni jo aivan sekaisin. Tällä hetkellä arvelen kuitenkin, että Risto hakee juuri sitä miten ne bassopuolen valmiit soinnut helpoiten löytyvät.

Jos siitä on kyse, (palaan nyt alkuperäiseen kysymyspostaukseen) niin harvemminhan niitä soitetaan sointuasteen mukaisessa järjestyksessä. Ja onko Ristolla nyt mielessä jokin semmoinen systeemi, että sormet olisivat jo valmiiksi eri soinnuilla? Tuntuu aika erikoiselta. Mutta varmaan olen taas ihan hakoteillä.
[/quote]

Jos kyse on bassopuolen sormituksista, niin hanurin basso on rakennettu nerokkaasti.  Ei tarvi hyppelehtiä - välttämättä - käyttää vain kaikkia sormia (joskus jopa peukaloa, mutta harvemmin).  Minä en noista sointuasteista mitään ymmärrä, joten niihin en puutu.  Itse opettelen mielellään hanurille kirjoitetuista nuoteista, joihin on myös bassot kirjoitettu tarkasti.  Työn alla on mm. foxi "Rattaanpyörä", johon Ahvenainen on tehnyt hienon sovituksen - nimenomaan basson osalta.  Ei ole pelkkää "humppaa" se basso.

[risto]

Tuli vielä tuosta että Ristolla tuntui olevan halu hahmottaa bassopuolen (jos oikein ymmärsin) sointuja nimenomaan sointuasteiden kautta. ...

Nimenomaan tätä ja vielä harjoitella niille rutiininomainen tekniikka. Mutta ei kai siinä muuta kuin että vaan rupeaa harjoittelemaan, kai ne sormituksetkin siitä sitten aukeavat kun ei kellään asiantuntijalla ole tähän mitään sanottavaa ...

[htoyryla]

Jos kyse on bassopuolen sormituksista, niin hanurin basso on rakennettu nerokkaasti.  Ei tarvi hyppelehtiä - välttämättä - käyttää vain kaikkia sormia (joskus jopa peukaloa, mutta harvemmin).  

Varmaankin minun tapani käyttää sormia bassopuolella on aivan alkeellinen, mutta en silti oikein ymmärrä miten jonkun Cm - Ab - G7 soittaa muuten kuin kättä siirtämällä. Valistakaa!

Lisäys: tai G7 - Ab - Fm niinkuin tuossa rattaanpyörässä.

Työn alla on mm. foxi "Rattaanpyörä", johon Ahvenainen on tehnyt hienon sovituksen - nimenomaan basson osalta.  Ei ole pelkkää "humppaa" se basso.

Rattaanpyörä on kiva kappale, rääkkään sitä välillä niin karmoskalla kuin viisirivisellä. Mutta bassot soitan fiiliksellä, en edes tiedä mikä on foxi. Hienommat bassokulut soitan mieluummin bassolla, semmoisella nelikielisellä. Ei silti tarkoita että sitäkään osaisin soittaa.

[olli]

Hannun viesistä: "Varmaankin minun tapani käyttää sormia bassopuolella on aivan alkeellinen, mutta en silti oikein ymmärrä miten jonkun Cm - Ab - G7 soittaa muuten kuin kättä siirtämällä. Valistakaa!"

No hiukan pitää kättä siirtää! Kun etusormea ja keskisormea käyttää tuolla Cm ja G7 soinnuissa, pitää se Ab ottaakin pikkusormella ja nimettömällä! Hankalaa on, itse harjoittelen juuri näitä pikkusormi/nimetön yhdistelmiä.  Varsinkin duurissa on hankalaa, mutta on vain harjoiteltava!

[htoyryla]

No hiukan pitää kättä siirtää! Kun etusormea ja keskisormea käyttää tuolla Cm ja G7 soinnuissa, pitää se Ab ottaakin pikkusormella ja nimettömällä! Hankalaa on, itse harjoittelen juuri näitä pikkusormi/nimetön yhdistelmiä.  Varsinkin duurissa on hankalaa, mutta on vain harjoiteltava!

Kokeilin, tuntuu opettelemisen arvoiselta, tuntuu se Ab löytyvän varmemmin kun kättä ei juurikaan tarvitse siirtää. Tuota kannattanee käyttää myös silloin kun Ab:sta jatkettaisiin Eb:hen vaikka. Kun pikkusormi ja nimetön soittavat Ab, etu- ja keskisormi ehtivät siirtyä sinne Eb:n kohdalle.

Harjoitusta tuo vaatii. Ab-duurisointu tuossa onnistuu pikkusormella ja nimettömällä, Ab7 tuntuu vaikeammalta otta.

Olin muuten jo välillä ottanutkin enempiä ajattelematta satunnaisen Ab:n pikkusormella, mahdollisesti painamalla samalla sormella sekä perusbassoa että sointubassoa, mutta ilman sitä nimetöntä jolloin se säestys vähän notkahtaa.