Hopeahäkki

[Pepelis]

Hankin sitten itselleni Kouvolan hopeahäkki-casoton, ilmeisesti vuodelta 67. Bassokopan takasivussa on stanssaus 67-2-1, tarkoittanee valmistuspäivämäärää. Muutamia kysymyksiänon herännyt, kun olen soitinta siivonnut sisältä vuosien pölystä. Takasuojan alla olevassa runkolevyssä on leima 0521 onko se valmistenumero? Sen vieressä on leima 25, joka on myös palkeen kehyspuuhun leimattu. Kielipenkkeihin on kynällä kirjoitettu tämä luku 0521. Edelleen, tämän takasuojan alla olevan levyn yläreuna on ulospäin noin 4 mm kaarella keskeltä ja se kaarevuus vähenee alaspäin mentäessä kuvassa näkyvään saumaan asti, jossa se on suora. Onko se tarkoituksellinen muotoilu? Edelleen, bassopuolen keskimmäisessä kielipenkissä on kummallakin puolella kaksi kielilaattaa, joissa on stanssaus "Bugari". Muissa kielilaatoissa ei ole merkintöjä, ellei sitten korkeimpien äänien kielilaattojen yläkulman kolme vinoviivaa muiden yhden viivan sijaan merkitse jotain. Basson kielilaatat on kiinnitetty ruuveilla, diskanttipuolella on pikku naulat, tiivistys on vahalla kuitenkin molemmissa. Kuvani näyttävät olevan liian suuria, koetan keksiä konstin pienentää niitä ja liittää ne kommentteihin.

[pianohessu]

Luonteeni kun on niin pohjattoman utelias, heräsi kysymys: Onko casottossasi koskettimet muva vai mu?

[Pepelis]

Heh, muistelit varmaan sitä keskusteluamme, jossa haeskelin pianosoitinta. Monen pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin nappihaitariin ja tämän napit ovat ihan normaalin väriset. 😄

[Pepelis]

Ja nyt niitä kuvia:

[Pepelis]

Lisää:

[pianohessu]

Heh, muistelit varmaan sitä keskusteluamme, jossa haeskelin pianosoitinta. Monen pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin nappihaitariin ja tämän napit ovat ihan normaalin väriset. 😄

Sitä minä muistelin. Jos hallitset kummatkin kahvat, olet vahvasti Topi Mannisen jäljillä. Ja Topi oli "oikea soittaja".

[Pepelis]

Eikäku... Siis yritän opetella. Perustelin tätä hankintaa pienessä mielessäni, että noista nappipeleistä saa ehkä paremmin rahansa pois, jos sen oppiminen tuntuu pappaiässä vaikealta. Enhän kuitenkaan konserttia aio antaa.

[Pepelis]

Hiskin sanoin "Joka nyt vain viisikin laulua ossaa ja konsertin antohon lähteä hoksaa, niin ääni saa olla kuin pässillä, kerran ohjelmaa jatketaan jässillä."

[Teme]

Edelleen, tämän takasuojan alla olevan levyn yläreuna on ulospäin noin 4 mm kaarella keskeltä ja se kaarevuus vähenee alaspäin mentäessä kuvassa näkyvään saumaan asti, jossa se on suora. Onko se tarkoituksellinen muotoilu? Edelleen, bassopuolen keskimmäisessä kielipenkissä on kummallakin puolella kaksi kielilaattaa, joissa on stanssaus "Bugari".

Omassa hopeahäkki casotossa tuo takasuojan alla olevan levyn muotoilu näyttää aivan samalta. Soittimessasi on varmaan Bugarin kielet stanssauksista päätellen. Käsittääkseni Kouvolan peleissä on käytetty myös Bugarin kieliä, ainakin itse olen hopeahäkki casotossa törmännyt Bugarin kieliin.

[Dragspel]

Minulla oli joskus Kouvolan Hopeahäkki Maestro, jossa oli myös Bugarin kielet. Sen verran noista Bugarin kielistä, että kielten valmistaja ei ole harmonikkatehtailija Armando Bugari. Kielten valmistaja oli muistaakseni Antonio Bugari, en ole aivan varma tuosta etunimestä, mutta noin muistelen asian olleen. Sellaisenkin tarinan olen joskus kuullut, että nämä Antonio ja Armando olisivat olleet veljeksiä ja jossain vaiheessa riitaantuneet niin, että Bugari harmonikoissa ei käytetty Antonio Bugarin kieliä.
Tarkentakaa, jos joku muistaa / tietää enemmän asiasta.

[Pepelis]

Siteeraan mukaillen erästä joskus täältä lukemaani keskustelua, jossa eräs keskustelija arveli, ettei Bugari-soittimien kielten alkuperää voinut tietää, saaden vastaukseksi, että niissä soittimissa oli kielivalmistajat ilmoitettu kirjainyhdistelmillä. Näitä kirjaimia hän luetteli montakin. Tämän kertojan mukaan nyttemmin Bugari käyttää omia kieliään. Tämän mukaan siis olisit oikeassa.

[ftamt]

Armando Bugarin tehtaalla ei ole omaa kielenvalmistusta. Ei ainakaan vuonna 1999, kun kävin tehtaalla. Kävin silloin Salpa-kielitehtaalla ja se oli sen luokan toimintaa, että siellä olevaa ammattitaitoa ja koneita olisi vaikea hankkia harmonikan valmistuksen lisäksi omalle tehtaalle. Se olisi kallis investointi, johon nykyisin yhä vähenevän harmonikan myynnin kannalta ei kannattaisi ryhtyä. Silloinkin Bugari oli lähinnä kokoonpanohalli, johon saatiin harmonikan osia eri alihankkijoilta. Piginin tehtaalla tehtiin harmonikka alusta lähtien itse, alkaen puutyöosastolta. Varmasti sielläkin käytettiin osittain alihankkijoiden tekemiä osia.
Toivo

[Viljo]

Noista numeroista, että soitin on 521. Hopeahäkki, 25. sarjasta. Se, mikä tässä on erikoista, että soitin ei asetu päivämäärän ja numeron kanssa oikein suhteessa muihin peleihin. Liekö syy, että Kouvolassa oli tehtaan muutto vuonna 1966, joten runkonumerot  olisi ollut vähän sekaisin muuton jäljiltä? Toinen mielenkiintoinen juttu on se, että tuosta numerosta puuttui merkintä C eli Casotto. Ennen tätä soitinta on käytetty M-merkintää Maestroista, mutta C-merkintää ei ole tiedossani ennen 1969.

[Pepelis]

Kiitos tiedoista. Viittaisiko tämä runkonumero tietojesi mukaan vanhempaan vai nuorempaan tuotantoon? Toisaalta, kun numerot ovat soittimen eri puolikkaissa, voisiko tässä puolikkaita olla vaihtunut? Toisaalta palje kyllä istuu tarkasti kumpaankin puoliskoon. Bassopuolessa on 7 koplaria ja pohjassa olevat kaksi pienempää mustaa nappia, bassonappuloiden taustalevy on loimuvalkoinen.

[Pepelis]

Vielä lisäyksenä, että soittimessa ei ole eikä ole ollut kiinnitettynä mitään kilpeä, jossa olisi ollut mainintaa kielistä tai mistään muustakaan. Takasuoja on koivuviilua, päällystetty keinonahalta näyttävällä materiaalilla ja ulottuu palkeenkin suojaksi.

[ftamt]

Takasuojan pintamateriaali on suomalalaista Finlaysonin sadetakkikangasta. Valittettavasti sitä ei enää tehdä, mutta sain pelastettua pienen rullan Kouvolan tehtaan jäämistöstä Järvenpäältä Seinäjoelta. Ostin samaa aikoinani Stockmannilta Helsingistä, mutta se tuli käytettyä ajat sitten. Siitä sai myös hyvät paljenauhat. Paljenauhaa saa ulkomailta, mutta leveämpää kangasta en ole löytänyt, millä voisi päällystää takapahvit tai vanerit. Harmi. että Finlayson lopetti vuosia sitten tämän kankaan valmistuksen. Ei olla enää siinäkään omavaraisia. Kirjansitomot käyttävät samankaltaista englantilaista pegamoidia, mutta se on liian heikkoa ja ohutta käytettäväksi harmonikassa.
Toivo

[Viljo]

Ei tuosta numerosta voida päätellä onko vanhempaa vai uudempaa tuotantoa. Se on se päivämäärämerkintä, mikä määrittää milloin soitin on valmistunut tehtaalta.

Katselin näitä eri numerosarjoja, niin vaikuttaa siltä, että luvut ovat vain olleet tehtaalla apuna, että runko-osat pysyvät yhdessä. Nämä numerot eivät ole yleisesti ottaen tarkassa järjestyksessä.