Suomen Harmonikkaliitto

kravatin kielet

Aloittaja penav, 09-10-2019, 09:44:16

« edellinen - seuraava »

penav

missähän tehdyt kielet ovat kravtissa vm39 nätti sointi ei mitkään kovin korkealaatuiset omituinen niittaus korkea niittti

Viljo

Vuonna 1939 Kouvolan tehtaalla käytettiin useita eri kieliä. Käytössä on ollut Italialaiset tarkkuuskielet, Suomalaiset Harmon kielet ja myös saksalaisia Dix-kieliä. Tässä kuvassa olevat ovat Italialaiset kielet. Mitä soittimen diskantin takana olevassa laatassa lukee?
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

ftamt

Kyllä nämä ovat hyvin korkealaatuiset italialaiset kielet, jos ovat alkuperäiset. Vika on soittimen rungossa, jos ei soi. Kravateissa ja muissakin vanhoissa malleissa on suuria eroja soinnissa. Parhaat oikein tärisevät rintaa vasten ja toiset ovat vaisuja kuin huopatossut. Huonorunkoista soitinta ei saa parhaillakaan kielillä soimaan ja hyvässä rungossa soi heikommatkin kielet hyvin. Nämä soittimet ovat hyvin yksilöllisiä johtuen käytetyistä puulajeista ja siitä miten harmonikkaa on vuosikymmeniä säilytetty. Pahimmillaan on voinut olla 5 vuoden sotareissulla kosteissa korsuissa.
Toivo

penav

diskanttikahvassa ei ole mitään laattaa eikä edes jälkiä siitä minun tietojeni mukaan pitäis olla alkuperäiset kielet

ftamt

Kyllä ne sitten on hyvät ja kuvassa näyttävät hyvin vähän viilatuilta, mikä sekin on hyvä merkki näin vanhassa harmonikassa.
Toivo

poikkikulma

Joo tuosta kielien Soinista en ole samaa mieltä Toivon kanssa kokemusta  on jo :-)  Se on monestakin asiasta kiinni
Jospa  ne ovat viritetty väärin ja runko ei vastaa sointiin niin vaikkakin hyvät kielet .
Siihen ei isompaa lääkettä ole kertakaikkiaan , omaan Viipurin krvattiini vaihdettiin kouvolan , paremmat kielet ei soinut sen paremmin nekään jotenkai se oli rungossa vika  . Voi olla Kunhan nämä virittää entiselleen niin peli on kunnossa :-)

Teme

#6
Lainaus käyttäjältä: penav - 09-10-2019, 09:44:16
Missähän tehdyt kielet ovat kravtissa vm39? Nätti sointi, ei mitkään kovin korkealaatuiset. Omituinen niittaus, korkea niitti.
Muokkasin sen verran alkuperäistä tekstiä, että lisäsin välimerkit, jolloin sain sen siihen muotoon miten itse tuon penavin kirjoituksen ymmärsin. Ymmärsin tämän niin että penavin mielestä soittimessa on nätti sointi, mutta kielet ei mitkään korkealaatuiset.

Mitä yleisesti sointiin tulee, kokonaisuus sen tekee, mutta olen kyllä Toivon kanssa samaa mieltä että rungolla on suurempi merkitys. Hyvässä rungossa vähemmän laadukkaat kieletkin voivat kuulostaa hyviltä, mutta huonossa rungossa ei kyllä hyvät kieletkään auta.

Poikkikulmalla on hyvä pointti tuossa kielten virityksessä. Huonolla tai väärällä virityksellä voidaan pilata hyväkin soitin.
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Lasse Pihlajamaa Notes cassotto, Accordiola Camerano mussette, Kukkolan peli 50-luvulta, Sv Kujanen 50-luvulta, Joles Pelle Star -49

ftamt

Vielä noista kravatin italialaisista käsinfiilatuista kielistä, että ne ovat todellisuudessa kovalaattakielet, joissa on heläkkä sointi, vaikka sitä ei tuohon aikaan erikseen ilmoitettu. Laatat on nykyistä harmaammat ja kovasta metallista tehdyt. Isot kiilapäiset bassolaatat on valamalla tehdyt, minkä näkee kieliaukoista. Ne ovat sen verran kovaa ainetta, että reikiä ei ole pystytty prässäämälla tekemään. Vieläkään ei ole selvinnyt, mistä pajasta nämä pienikantaiset ja tasapäisellä niitillä tehdyt kielisarjat ovat tulleet. Samanlaisia kieliä käyttivät myös Viipurin Soitintehdas ja Lahden Suomen Soitin. Mistään italialaisesta pelistä en ole vastaavia löytänyt, vaikka olen avannut kymmeniä eri merkkisiä harmonikkoja. Jos tuohon kravattiin vaihdettaisiin nykyaikana tehdyt kielet, niin ne saattaisivat soida huonomminkin. Tällainen testi tehtiin 1990-luvulla Viipurin Sarvimalliin, johon vaihdettiin saksalaisten Dixien tilalle Kouvolan tehtaalta tilatut uudet kravatin kielet. Niin siinä kuitenkin kävi, että piti vaihtaa alkuperäiset takaisin, jolloin sointi parani hyväksi takaisin. Tuoretta vahaustakaan ei voinut syyttää, koska molemmat sarjat vahattiin kiinni samalla vahalla. Sointiero johtui varmasti erilaisesta metallilaadusta, mittasuhteista  ja kielen muotoilusta. Ainakin Ahvenaisen Kari tiesi kertoa, että kieliä tehtiin ennen kovemmasta teräksestä. Myöhempinä vuosina laatua vähän pehmennettiin, koska kovat kielet katkesivat helpommin ja pehmeämpää teräslaatua on helpompi työstää, jolloin työ nopeutui. Senkin Kari tiesi kertoa, että italialaiset laittoivat hyviä vanhoja kielisarjoja kassakaappiin, kun vaihtoivat uuden kielisarjan remontoitavaan harmonikkaan. Minäkään en halveeraa noita vanhoja italialaisia kravatin kieliä, vaan ottaisin kiljuen ne vastaan. Näitä kapeakantaisia kieliä käytettiin ilmeisesti vielä Scandallimalleissa, jonka jälkeen Kuningasmalleissa on käytetty nykyisen mallisella niittauksella olevia leveäkantaisia kieliä.
Toivo

penav

epäilin ensin tuota kielen laatua kun en ennen ole nähnyt tuollaista niittausta se hieman vaisu sointi parani kerralla kun korjasin kielipenkkien kiinityksen oli löysä nyt matalilla äänillä tuntee selvästi kun koppa värisee ovat todella hyvässä vireessä tämä on viritetty vai kerran joskus vuonna 90 emäntä sanoi että on oikea vallisikone  kitän tiedoista :D

ftamt

Todella hyvien kielien merkki on, että niitä tarvitsee virittää erittäin harvoin. Onnittelut hyvästä hankinnasta, jos olet hiljattain ostanut kravatin.
Toivo