Aloittelija

[Fabe]

Moi,

Juu, olen entsinyt vanhoista viesteistä vastausta, mutta en ihan löytänyt. Siis haitaria mieleni soittaa tekevi. Vähänhän olen nuori aloittelijaksi, vasta 53v. Isä ukolta jäi tuollainen viisirivinen kolmeäänikertainen Titano. Meinasin sen myydä, mutta kokeiltuani, en taida myydäkkään. Olen kitaraa soittanut ja ei tuo haitari ollenkaan tunnu mahdottomalta. Valssi ja jenkka menee jo bassopuolellakin aika hyvin. Varsinainen kysymys on, että olisiko Roland FR-1 sopiva vaihtoehto, kun haluaisin kuitenkin harmonikan, mitä voisin harjoitella kuulokkeet päässä? vai olisiko muita vaihtoehtoja? Hintaa ei tietenkään tuolla harjoittelukapulalla tarttis paljoa olla. Nuo sormitukset kanssa vähän hakusessa. Vähän huolettaa, että opettelen innoissani väärin. Tuollainen harmonikan ABC opas on, mutta sormitus ei oikein aukene, kun siinä on huomioitu vain kolme riviä.

[htoyryla]

Minä aloitin haitarinsoitot vuosi sitten, myös yli viisikymppisenä. Ensin venäläisellä kaksirivisellä, sitten heti perään täkäläisellä viisirivisellä. Molempia soittelen omaksi ilokseni jatkuvasti ja käytän myös erilaisten äänitysten osana.

Sormituksia en kauheasti kirjoista opiskellut, kun tuntuu että löysin niitä muutenkin. Mutta kyllä niitä kannattaa opetella. Ja sormituksethan opetellaankin kolmelle riville. Viittä riviä voi sitten hyödyntää kahdella tavalla: vaihtaa sävellajia siirtämällä malli tarpeen mukaan eri riveille, tai sitten helpottamalla sormituksia kappaleen mukaan apurivejä käyttämällä. Itse olen käyttänyt vähän kumpaakin. Enemmän ehkä tuota jälkimmäistä. Kun rivejä on viisi, niin välillä sormet vain ovat niin että on kätevämpi soittaa osa nuoteista apuriviltä.

[Fabe]

No ei sitä sit varmaan heti kannata rukkasia naulaan laittaa. Olis vaan kiva harjoitella kuulokepelillä. Ei ole mukava saada muijasta haitarinvihaajaa, ennen kuin on edes yhden kappaleen opetellut loppuun. Tuntejakin olisi varmaan hyvä saada, edes muutamia. Mistähän onnistuis samaan tunteja Espoossa? Yhdessä paikassa luki, että 8-50 vuotiaille tunteja. Eli ei tämän ikäistä sit enään edes noteerata

[Viljo]

Tuolta Hanuriliitosta saa vaikkapa Leenalta tai Kimmolta tietää vähän millaset oppimahdollisuudet on siellä Espoon suunnilla. Ei nyt ehkä ihan kaikkia kotiopettajia löydy, mutta oppilaitoksia yms. mistä voi sitten kysellä lisää.

Mikähän opas se on, missä opetetaan vain kolmelle riville sormitukset? Kannattaa katsoa näitäkin opuksia eri tekijöiltä. Jotain perusjuttuja voi olla tyyliin Soitin Laineella, mutta esim. hanuriliiton kautta voi ostaa matskua. Yhteystiedot löytyvät www.harmonikkaliitto.fi

[htoyryla]

Mikähän opas se on, missä opetetaan vain kolmelle riville sormitukset?

Esimerkiksi Veikko Ahvenaisen Uusi Harmonikkakoulu 1. Sivulla seitsemän: "Näppäinharmonikalla soitetaan aluksi vain kolmella keskimmäisellä rivillä." Missä on mielestäni tolkkua. Asia kerrallaan. Muistelen että muissakin alkeisoppaissa olen nähnyt saman lähestymistavan. Ja sitten oli se Ollilan (?) sormituskirja, jossa oli kolmen rivin käyttöön perustuvia kaavioita, tosin eri kolmen rivin yhdistelmille. Onko jokin kirja, jossa aloitetaan suoraan viiden rivin käytöstä?

[Viljo]

Kyllä se kolme riviä on hyvä lähtökohta, mutta jossain kohtaa ne sormitukset – Ahvenaisellakin – siirtyvät apuriveille. En nyt muista millaisessa kohtaa se ko. oppisarjassa tapahtuu. Ollilan kohdalla täytyy myös huomata hänen lähtökohtansa rivityksiin. Hänhän soitti vissiin 30 vuotta vain kolmerivisellä haitarilla. Kyseiset näppäinkaaviot ovat sinänsä teoreettisia, että niillä ei opi soittamaan. Voi saada jotain vihiä, mutta ei opi soittamaan. Niissä käsitellään erilaisia näppäinkaavioita yms, mutta ei soittamista oppinuotein, kuten perineisissä soitto-oppaissa. Ja soittamaan oppii vain soittamalla, ei skaaloja vääntämällä edes takas.

[htoyryla]

Kyllä se kolme riviä on hyvä lähtökohta, mutta jossain kohtaa ne sormitukset – Ahvenaisellakin – siirtyvät apuriveille. En nyt muista millaisessa kohtaa se ko. oppisarjassa tapahtuu.

Joo toki. Ei ne ehkä taida kyllä tuossa ensimmäisessä osassa vielä siirtyä apuriveille.

Ja soittamaan oppii vain soittamalla, ei skaaloja vääntämällä edes takas.

Klarinetti on melkein ainoa soitin jossa olen oikeasti treenannut skaaloja. Siinä kun eri sävellajeissa menee ihan eri lailla ja onnistuminen vaatii useiden liikkeiden koordinaatiota. Haitarissa olen enemmän kokenut mielekkääksi kappaleiden soittamisen ja siinä niiden sormitusten tarkkailun, mikä menee vaikeaksi ja mitä kautta helpottuu. Klarinetissa jo oppi siihen, että jos tietyt sävelkulut aloitti väärällä sormituksella, vähän päästä oli umpikujassa.

[Fabe]

Ok, kiitos. Tarkoittaneen, että sormitus ei ihan kiveen hakattu ja voi itse etsiä kappalekohtaisesti ilman suurempia väärinoppimis riskejä? No, tavoite on vain vaikka kymmenisen kappaletta, mitkä kehtaa mökillä esittää. On tuo harmonikka kyllä "helpompi" yhden miehen orkesteri, kuin kitara. Kitaralla vääntänyt tuollaista fingerstyle tyyliä. Harmonikassa se mukava puoli, että kappaleen voi soittaa ihan yksinkertaisestikkin ja siinäkin komppi mukana ja sitten saman kappaleen värittämisessä ei liene ylärajaa. Olisiko vielä mitään kommenttia tuohon Rolan FR-1 malliin?

[htoyryla]

Ok, kiitos. Tarkoittaneen, että sormitus ei ihan kiveen hakattu ja voi itse etsiä kappalekohtaisesti ilman suurempia väärinoppimis riskejä? No, tavoite on vain vaikka kymmenisen kappaletta, mitkä kehtaa mökillä esittää. On tuo harmonikka kyllä "helpompi" yhden miehen orkesteri, kuin kitara. Kitaralla vääntänyt tuollaista fingerstyle tyyliä. Harmonikassa se mukava puoli, että kappaleen voi soittaa ihan yksinkertaisestikkin ja siinäkin komppi mukana ja sitten saman kappaleen värittämisessä ei liene ylärajaa. Olisiko vielä mitään kommenttia tuohon Rolan FR-1 malliin?

Arvelisin että oppaista kannattaa katsoa sormituksia alkuun. Mutta kyllä ne pitemmän päälle kappaleet määräävät miten se sormitus menee. Sitähän siinä kai haetaan ettei mene hankalaksi, ettei tarvitse sormea siirtää soivalta nuotilta toiselle, esimerkiksi, vaan että aina olisi kätevästi sormi vapaana siellä missä sitä tarvitaan. Ja liikkeet sujuvia. Ja oma käsitykseni siis tämä.

Itselläni on ihan sama kokemus haitarista ja kitarasta. Minulle haitari on tehnyt kunnolla hyvää sen takia, että siinä joutuu ja pääsee komppaamaan samalla. Pianossa on periaatteessa sama mahdollisuus, mutta se ei vain tunnu samalta.

Ristolla on täällä FR-1, kyllä minullakin on käsitys sen perusteella mitä häneltä olen kuullut, mutta laita vaikka yksityisviestiä hänelle, kun hän ei näytä tätä ketjua huomanneen.

[Viljo]

Huomaa myös sormituksien tavoite. Mm. näppäimien löytäminen loogisesti, että sormet ei lopu kesken (mainittu jo). Tavoite on myös, että kaikkia viittä sormea diskantissa käyttettäisiin tasapuolisesti. Toisinaan peukalo on tärkeä "portin avaaja" kun taas nimetön ja pikkusormi saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Treeniä vaan  

[risto]

Ristolla on täällä FR-1, kyllä minullakin on käsitys sen perusteella mitä häneltä olen kuullut, mutta laita vaikka yksityisviestiä hänelle, kun hän ei näytä tätä ketjua huomanneen.

Paikalla ollaan.

En viitsi ryhtyä haukkumaan tai kehumaan a.o. soitinta, koska nämä ovat niin herkkiä ja subjektiivisia juttuja. Käy jossakin kaupassa kokeilemassa. Voin toki yrittää vastata jos on yksityiskohtaisempia kysymyksiä. Kuulokkeilla niitä tosiaan voi soitella. Itselläni toimii tuohon tarkoitukseen. Akustinen on pakko vielä hankkia.

PS. Itsekin olen yli 55v, ei anneta iän haitata, prätkänkin juuri ostin, ikään katsomatta...

[Fabe]

Juu, ei sen kuulokekapulan saundeilla paljonkaan väliä, jos se olisi vain kappaleiden harjoitteluun.
Kävi vain mielessä, että taitaa olla ainut tuohon hintaluokkaan löytyvä? Tuota Rolandiakaan ei näytä ihan helpolla löytyvän pääkaupunkiseudulta kokeiltavaksi. Tuota Titanoa fyysisesti isompaakaan en haluaisi. Olen aikas pienikokokoiseksi jäänyt.

[risto]

....Tuota Rolandiakaan ei näytä ihan helpolla löytyvän pääkaupunkiseudulta kokeiltavaksi. ...

Rolandin maahantuojalla Vantaalla, siellä kävin kokeilemassa niitä kalliimpia malleja ennenkuin FR-1 tuli markkinoille.

PS. Itse en tiedä mitään muuta vastaava digipeliä 5-rivisten joukossa, luulisi että olisi kuulunut juttuja, jos olisi ilmestynyt kilpaileva merkki. Englannissa on valmistaja 2-riviselle midi/digi värkille.

[htoyryla]

Mites muuten, onhan noita miditettyjä haitareita ollut kai 25 vuotta, luulisi että niissä on omat kielet jotenkin hiljaa kun midimodulin kautta soitetaan? Ja muistelen hämärästi lukeneeni jostain toisestakin varsinaisesta digihaitarista, olisiko ollut italialainen. Mutta Roland taitaa olla ainoa jolla on pieni, näppärä ja edullinen malli. Nuo muut lienevät enemmän keikkailevien pelejä.

[Viljo]

Miditettyjä haitareita on toki ollut pitkään. Nämä ovat ihan normaaleita haitareita, joihin on lisätty midi-moduuli; mekaaninen liike muutetaan sensorien avuilla datavirraksi. Soittimista ei ole otettu mitään pois, joten midilaitteilla soittimille on aina tullut painoa lisää. Usein midien oheen on laitettu myös mikrofonit, jolloin paketin paino on taas vähän noussut. Ei taida nämä midihässäkät olla ihan halpoja laitteita?

Olen kyllä törmännyt tällaisissa haitareissa mute-rekisterivalitsimeen, mutta toisinaan rekisterikoneistoihin tehdään pieni muutos laitteiston asennuksen yhteydessä. Muutoksen jälkeen kahta eri rekisterinäppäintä painamalla kaikki listat jäävät suljetuksi, eikä kielet itsessään enää soi.

Oliskos Musictechilla ollut tällainen haitari, mikä on midihaitari, mutta se on rakennettu oikean harmonikan runkoon. Rollet sen sijaan ovat täyttä sähköpiiriä ja rungon lähtökohtana on ollut jotain muuta kuin mekaanisesti aidontuntuinen soitin. Tästä soittotuntumastahan joskus keskusteltiinkin aika paljon.

[htoyryla]

Joo, pohdin vain sitä että jos on hakemassa hiljaista haitaria jolla soitella kuulokkeiden kanssa, niin miditetty varmaan toimisi myös, mutta on kyllä hankala ratkaisu. Haitarin paino kasvaa ja tarvitaan se moduli. Mutta sitten sillä samalla pelillä voi soittaa myös "oikeasti" ja tuntuma on kutakuinkin sama.

Onhan niitä pianojakin akustisia, täysdigitaalisia ja semmoisia joissa on molemmat valmiina.

Tuo hiljaa harjoittelu on yleinen tarve. Vähän väliä joku aloitteleva saksofonisti kyselee miten saisi hiljaisen harjoittelusoittimen. Välillä midipuhaltimet nousevat esille, ja niistä kyllä kokemukseni on että ei niillä opi fonia soittamaan, ovat ihan eri soittimia. Haitarin kohdalla onneksi erot ovat pieniä.

[Viljo]

Joo, pohdin vain sitä että jos on hakemassa hiljaista haitaria jolla soitella kuulokkeiden kanssa, niin miditetty varmaan toimisi myös, mutta on kyllä hankala ratkaisu. Haitarin paino kasvaa ja tarvitaan se moduli. Mutta sitten sillä samalla pelillä voi soittaa myös "oikeasti" ja tuntuma on kutakuinkin sama.

Onhan niitä pianojakin akustisia, täysdigitaalisia ja semmoisia joissa on molemmat valmiina.

Tuo hiljaa harjoittelu on yleinen tarve. Vähän väliä joku aloitteleva saksofonisti kyselee miten saisi hiljaisen harjoittelusoittimen. Välillä midipuhaltimet nousevat esille, ja niistä kyllä kokemukseni on että ei niillä opi fonia soittamaan, ovat ihan eri soittimia. Haitarin kohdalla onneksi erot ovat pieniä.

Nojaa. Ehkä erot eivät ole niin suuria kuin puhallinsoittimissa, mutta on niissä selvä ero. En menisi ihan täysin allekirjoittamaan midi-hässäkän läpilyöntiä jos digihaitarit olisivat esim. pianoja pianomarkkinoilla. Jossain määrin digihaitarien soittotuntuma vastaa 1980-luvun lasten casio-kiipparilta; ei oikean soittimen tuntua näppäimissä. Pianoissahan on nykyään jo oikeaa soittotuntumaa jäljitteleviä koskettimistoja. Jos en väärin muista, niin rollen haitarit ovat teknillisesti täysin vastaavia valmistajan joihinkin digipianojen kanssa. Käyttöliittymä on vain tehty haitarin muotoon.

Olisi kyllä aika siistiä nähdä sellanen piano, mihin on kytketty midimoduuli :-D

[htoyryla]

Joo, pohdin vain sitä että jos on hakemassa hiljaista haitaria jolla soitella kuulokkeiden kanssa, niin miditetty varmaan toimisi myös, mutta on kyllä hankala ratkaisu. Haitarin paino kasvaa ja tarvitaan se moduli. Mutta sitten sillä samalla pelillä voi soittaa myös "oikeasti" ja tuntuma on kutakuinkin sama.

Onhan niitä pianojakin akustisia, täysdigitaalisia ja semmoisia joissa on molemmat valmiina.

Tuo hiljaa harjoittelu on yleinen tarve. Vähän väliä joku aloitteleva saksofonisti kyselee miten saisi hiljaisen harjoittelusoittimen. Välillä midipuhaltimet nousevat esille, ja niistä kyllä kokemukseni on että ei niillä opi fonia soittamaan, ovat ihan eri soittimia. Haitarin kohdalla onneksi erot ovat pieniä.

Nojaa. Ehkä erot eivät ole niin suuria kuin puhallinsoittimissa, mutta on niissä selvä ero. En menisi ihan täysin allekirjoittamaan midi-hässäkän läpilyöntiä jos digihaitarit olisivat esim. pianoja pianomarkkinoilla.

Läpilyöntiä? Minähän kirjoitin vain siitä että jos sulla on oikea haitari joka on myös miditetty, niin sillä voi harjoitella kuulokkeiden kanssa muita häiritsemättä, ja todennäköisesti peli on enemmän haitarin tuntuinen kuin puhdas digihaitari.

Jossain määrin digihaitarien soittotuntuma vastaa 1980-luvun lasten casio-kiipparilta; ei oikean soittimen tuntua näppäimissä.

En ole itsekään mitenkään innostunut digihaitareista. Siinä on kyllä taustalla että olen pitkään puuhaillut sähköisten soittimien kanssa ja saanut niistä kylläkseni  

Pianoissahan on nykyään jo oikeaa soittotuntumaa jäljitteleviä koskettimistoja. Jos en väärin muista, niin rollen haitarit ovat teknillisesti täysin vastaavia valmistajan joihinkin digipianojen kanssa. Käyttöliittymä on vain tehty haitarin muotoon.

Olen tuosta kirjoittanut täällä ennenkin. Pianon ja digihaitarin tekniikassa on eroa. Pianolle on ominaista että että kun kosketin on painettu alas, soittaja ei voi enää vaikuttaa ääneen. Eli kun kosketinta painetaan, siitä saadaan tiedon jotka sitten määräävät miten ääni soi alusta loppuun. Haitarissa samoin kuin elektronisissa puhaltimissa on se ilmavirta mukana pelissä myös ja vaikuttaa siihen tekniikkaan (puhaltimissa on vielä huulten puristus mikä vaikuttaa).

Toinen ero on, että digipianot ovat aivan pääsääntöisesti sämplepohjaisia, eli käytännössä soiva ääni muodostetaan valmiiksi äänitettyjä ääniä toistamalla ja modifioimalla. Haitarimoduleissa käytetään varmaankin myös sampleja, mutta Rolandin mukaan heidän digihaitareissaan on käytössä fyysinen mallinnus. Fyysinen mallinnus matkii sähköisesti sitä miten ääni oiekasti syntyy, siinä mallinnetaan soittimen eri osien vaikutusta ääneen.

Sampleilla saadaan todella luonnollisen kuuloinen ääni, koska kyseessä on äänite, mutta pitkän päälle sointi on yksitoikkoinen koska soittajalla ei ole tarpeeksi vaikutusta siihen miten ääni soi.

Fyysisessä mallinnuksessa ääni ei ehkä ole sellaisenaan yhtä realistisen kuuloinen, mutta se tottelee soittajan otetta aivan eri tavalla ja tuntuu siksi luonnollisemmalta ja elävämmältä.

Rolandin mallinnuksen hyvyydestä en tiedä. Sen kerran kun itse kokeilin, en tykännyt, mutta se oli kiireessä enkä ehtinyt siihen paneutua.

Olisi kyllä aika siistiä nähdä sellanen piano, mihin on kytketty midimoduuli :-D

Ei kai siinä ole mitään outoa? Tosin ei niitä niin paljon näe. Noita pianoja joissa on aito ja digitaalinen samoissa kuorissa hankkivat yleensä ne jotka ovat kiinnostuneet nimenomaan pianonsoitosta, haluavat aidon pianon mutta myös mahdollisuuden soittaa äänettömästi. Eivät he siihen modulia tarvitse, digipiano on jo siellä sisäänrakennettuna.

Mutta loppujen lopuksi, tuo tarve äänettömään harjoitteluun on niin yleinen, kaikilla soittimilla, että ihmetyttää ettei siihen ole enempää ratkaisuja markkinoilla. Mutta hyvät ratkaisut eivät tuossa ole helppoja.

[htoyryla]

Nojaa. Ehkä erot eivät ole niin suuria kuin puhallinsoittimissa, mutta on niissä selvä ero.

Vielä tästä.

Digipuhallin ei käytännössä ole minkään oikean puhaltimen mukainen. Ulkomuoto, näppäimet ja sormitukset ovat sukua oikeille puhaltimille, mutta eivät tarpeeksi lähellä mitään oikeaa puhallinta. Digipuhaltimia tehdään puhaltajille jotta he pääsisivät soittamaan syntikkaäänillä. Kun puhaltaja hankkii midipuhaltimen, hänen pitää opetella sen soittaminen kuin uuden soittimen, samaan tapaan kuin jos klarinetisti alkaa soittaa myös fonia.

Tästä syystä digipuhallin ei käy alkuunkaan esimerkiksi fonin tai klarinetin opiskelijan hiljaiseksi harjoitussoittimeksi. Digihaitari ilmeisesti kuitenkin vastaavaan käyttöön soveltuu (ja siitähän tässä keskusteltiin).

[risto]

... Kun puhaltaja hankkii midipuhaltimen, hänen pitää opetella sen soittaminen kuin uuden soittimen, samaan tapaan kuin jos klarinetisti alkaa soittaa myös fonia.

Tästä syystä digipuhallin ei käy alkuunkaan esimerkiksi fonin tai klarinetin opiskelijan hiljaiseksi harjoitussoittimeksi. Digihaitari ilmeisesti kuitenkin vastaavaan käyttöön soveltuu (ja siitähän tässä keskusteltiin).

Kyllä digihaitarilla oppii haitarin soittoa, mutta Hannun Bugaria kokeillessani huomasin heti, että soitin on eri ja vaatii taas tottumista. Jopa bassojen eri määrä aiheutti heti tenkkapåta. EDIT: Puhumattakaan palkeiden toiminnan erilaisuudesta.