Aloittelija

[risto]

Ja vielä sellainen huomio, että aika pian rupesin itse kuitenkin soittelemaan ilman kuulokkeita ämyrin kautta, hiljaisella volyymillä, mutta kuitenkin. Kuulokkeiden käyttö pitkään vaatisi omalla kohdallani langattomia kuulokkeita ja ladattavat patteritkin olisivat mukavat, että pääsisi eroon jengalle kiertyvistä sähköpiuhoista....

[Viljo]

Eli ollaanko siinä tuloksessa, että akustinen piano on kohtalaisen lähellä digitaalista pianoa, mitä tulee soittotuntumaan, mutta haitareissa akustisen ja midisoittimen välissä on selviä eroja?

Mitenköhän mahtaa noissa rolleissa olla sitten pianokoskettimien tuntuman laita? Olisiko ne hieman aidomman tuntuiset kuin näppäinsoittimissa?

[risto]

...Mitenköhän mahtaa noissa rolleissa olla sitten pianokoskettimien tuntuman laita? Olisiko ne hieman aidomman tuntuiset kuin näppäinsoittimissa?

Ja onkohan Rolleissa eri hintaluokan vehkeissä eroa...

[htoyryla]

Vielä tuosta fyysisen mallinnuksen ideasta. Tein tässä pari vuotta sitten yksinkertaisen fyysisen mallinnuksen klarinetista. Se mallintaa

- lehdykän käyttäytymistä ilmanpaineiden välissä, parametreina jäykkyys ja huulien puristus
- putken käyttäytymistä, parametrina putken pituus.

Malli lähtee soimaan kun sille annetaan puhallus ja puristus. Ilmanpaine kulkee putkea pitkin ja heijastuu päästä takaisin kunnes kohtaa lehden. Tietyillä ehdoilla lehti alkaa värähdellä, ja putken pituus pääasiallisesti määrää taajuuden. Eli mekanismi on samanlainen kuin oikeassa soittimessa, vain yksinkertaistettu.

Tuosta kokeilusta on hieman enemmän juttua täällä http://htoyryla.dyndns.org/klezberg/?m=200707 .

[oki]

Meillä digipiano jossa on oikea sormituntuma akustisen pianon kans.
Koskettimen liikkeen nopeus ja voimakkuus toimivat samoin kuin akustisessa.

[htoyryla]

Meillä digipiano jossa on oikea sormituntuma akustisen pianon kans.
Koskettimen liikkeen nopeus ja voimakkuus toimivat samoin kuin akustisessa.

Joo, eipä ole kukaan moittinut digipianon sormituntumaa minun kuulteni. Olen ymmärtänyt että eroja digin ja akustisen välillä voi sitten olla enemmän semmoisissa asioissa, kuuleeko soinnista muiden kielien resonoinnin, tms.

[oki]

Meillä digipiano jossa on oikea sormituntuma akustisen pianon kans.
Koskettimen liikkeen nopeus ja voimakkuus toimivat samoin kuin akustisessa.

Joo, eipä ole kukaan moittinut digipianon sormituntumaa minun kuulteni. Olen ymmärtänyt että eroja digin ja akustisen välillä voi sitten olla enemmän semmoisissa asioissa, kuuleeko soinnista muiden kielien resonoinnin, tms.

Kyllä.
Kävin juuri äsken asian vielä varmistamassa.

[Fabe]

Sellainen yleiskyssä noista digiharmonikoista. Taipuuko niillä paremmin tuollainen pop ja viihdemusiikki? Kysyn, koska vähän tuli takapakkia. Tytär (25V) kysyi, että kuka tuota haitaria sitten jaksaa kuunnella, eikä kotiväki muutenkaan ole kovasti kannustanut. Ehkä siitä tulee soitin, mitä soita aittaan sulkeutuneena, ennen nukkumaan menoa  .

Edit. Just tuli kommentti tuosta Roland FR-1:n Youtube videosta, et se oli kulma kyl ihan miellyttävää.

[risto]

Elikkä, minä en ole löytänyt FR-1:stä urkuja tai viulua (kysymykisä privasti), minusta siinä on vain 7 kpl erilaista haitarisettiä. En myöskään osaa mennä sanomaan sopiiko se viihdepuolelle ja miten, mutta on huomattava, että vehkeessä on Midi-liityntä ja hankkimalla midisoundimodulin voit soitella FR-1:llä sen soundeja.  Kalliimmista Rolandeista löytyy sitten kai koko midisoundirepertuaari.

Jatkoa: En ole itse ollut lainkaan kiinnostunut vehkeen mideistä, minua se palvelee vain haitarin soittamisen oppimisessa ja siksi en ole sen midiominaisuuksiin tarkemmin perehtynytkään.

[Fabe]

Tässähän sai kysyä tyhmiä. Mistäs opuksesta tuon diskanttipuolen sormituskuviot soinnuille löytyy? Tai löytyisikö ihan netistä.

[Viljo]

Tässähän sai kysyä tyhmiä. Mistäs opuksesta tuon diskanttipuolen sormituskuviot soinnuille löytyy? Tai löytyisikö ihan netistä.

Lähempää kuin uskoisitkaan.

http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php/topic,97.0.html

http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php/topic,86.msg1224.html#msg1224

[Fabe]

Juu, kiitos. Laiskana ajattelin ihan kuvia, niinku kitarassa. Samathan nuo on tietysti nuotit, soittimesta riippumatta. Se sormitus vaan fiksusti otettuna, täytyy sit vaan etsiä. Kitarasta löydän perussoinnut yhtään miettimättä, samaan olis kiva päästä hanurilla.

[olli]

Tässähän sai kysyä tyhmiä. Mistäs opuksesta tuon diskanttipuolen sormituskuviot soinnuille löytyy? Tai löytyisikö ihan netistä.

Piirsin kerran peruskuviot duuri- ja mollisoinnuille.  Ovat täälläkin, mutta laitan tähänkin liitteeksi.

[Fabe]

Kiitos. Kyllähän nuo aika hyvin sai päässä siirrettyä kitarasta. Korvakin sanoo aika hyvin. Vieläkö ne menis sit ilman ajatusta tuosta vaan. No siihenhän ei auta mikään muu, kuin soittaminen. Pitäisi vain saada se digihanuri, niin olisi mukavampi harjoitella. Tuolla digipuolella oli vähän mainintaa tuosta FR-1 mallista, että bassopuoli vähän aiheuttaa hankaluutta, siirryttäessä akustiseen. Se ei tietysti olisi kiva.

[htoyryla]

Tuolla digipuolella oli vähän mainintaa tuosta FR-1 mallista, että bassopuoli vähän aiheutta hankaluutta, siirryttäessä akustiseen. Se ei tietysti olisi kiva.

Jos tarkoitat sitä kun Risto kokeili minun haitariani oman digihaitarinsa pohjalta, niin ei semmoisesta voi kovin paljon johtopäätöksiä vetää. Minun vaikutelmani tilanteesta oli se, että kun bassojen määrä oli eri, käsi etsi näppäimiä väärältä kohtaa. Vaikka c on keskellä isossa ja pienessä haitarissa, niin se keskikohta on eri korkeudella. Tämmöisiä eroja varmasti tulee siirryttäessä haitarista toiseen, oli digi tai ei, ja niihin tottuminen vie oman aikansa.

[Dragspel]

c on keskellä isossa ja pienessä haitarissa, niin se keskikohta on eri korkeudella. Tämmöisiä eroja varmasti tulee siirryttäessä haitarista toiseen, oli digi tai ei, ja niihin tottuminen vie oman aikansa.

Juuri näin, itse soitan sekä digi- , että akustista harmonikkaa, molemmat ns. täysikokoisia. Bassopuolen soittamisessa ei ole juuri mitään eroa, soitanpa kumpaa tahansa.

[risto]

Tuolla digipuolella oli vähän mainintaa tuosta FR-1 mallista, että bassopuoli vähän aiheutta hankaluutta, siirryttäessä akustiseen. Se ei tietysti olisi kiva.

Jos tarkoitat sitä kun Risto kokeili minun haitariani oman digihaitarinsa pohjalta, niin ei semmoisesta voi kovin paljon johtopäätöksiä vetää. Minun vaikutelmani tilanteesta oli se, että kun bassojen määrä oli eri, käsi etsi näppäimiä väärältä kohtaa. Vaikka c on keskellä isossa ja pienessä haitarissa, niin se keskikohta on eri korkeudella. Tämmöisiä eroja varmasti tulee siirryttäessä haitarista toiseen, oli digi tai ei, ja niihin tottuminen vie oman aikansa.

Juuri näin kun Hannu kuvaili. FR-1:ssä on ihan jees bassonapit, ei mitään valittamista.

[Fabe]

Juu, kiitos taas. On se FR-1 aikas harvinainen peli, kun ei tästä Helsinki/Espoo alueelta tunnu löytyvän edes nähtäväksi. Tampereel olisi liikkeessä yksi esittelykappale (800e), mutta näkemäti viittis ostaa, edes palautusoikeudella.

[Kaifun]

Tällä palstalla näämmä taas kusetetaan aloittava harrastaja kaikki sävellajit keskikolmoselta soittamaan. Se merkitsee harrastajalle sitä, että soitosta tulee epävarmaa hapuilua turhaan ohjatun vaikeuden vuoksi. Se merkitsee menetettyjä mahdollisia hyviä soittovuosia. Nimenomaa ikääntyvälle HARRASTAJA soittajalle.
Palstamme Suomenmestari pelimanni Sepon tiedän nauravan kyykkynaurua tuohon kaiken keskikolmoselta ohjaukseen.

Vaihtoehtona on luoda yksi sormitussabloona, jonka sijaintia vaihdetaan näppäimistöllä eri sävellajien kyseessä ollessa.
Systeemin ymmärtää sillä, että soittaa Emma- valssin A-mollissa ulkokolmoselta, D-mollissa sisäkolmoselta ja E-mollissa keskikolmoselta, jolloin sormitus säilyy täysin samana.
Näin menetellen fappeesta voi kahdessa vuodessa tulla jo kohtalainen tiluttaja, kun harjoittelee tunnista puoleentista joka päivä.
Keskikolmoselta kaikki sävellajit sekoilemalla menee kymmenen vuotta kevyesti Kankkulan kaivoon. Mulla on mennyt se kymmenen vuotta siluvei ja se on kaikki pois hyvistä nautinnollisista  soittovuosista ja ihmisiästä.

[htoyryla]

Kaifunin esittämä malli on ihan varteenotettava. On helpompi oppia soittamaan eri sävellajeista, toisaalta osittain menettää sen mahdollisuuden että sormituksia voi kappalekohtaisesti helpottaa apurivin kautta.

Minusta vaikuttaa, että eri soittajat hahmottavat soittimensa eri tavoin. Jos hahmottaa näppäimistön skaalakuviona, on todella helpompi opetella yksi kaava ja siirtää sitä eri riveille. Jos taas hahmottaa soittimen niin että tietty intervalli löytyy tietystä suunnasta tietyn matkan päästä, niin sitten ei ole mitään tarvetta rajoittua yhteen kaavaan. Toisaalta, eri kaavoilla soittamisen luulisi kehittävän tuota intervallien löytämisen tajua.