Korvakuulolta vai nuoteista?

[olli]

Näytti tuolla nuottiohjelmapuolella virinneen tästäkin aiheesta hieman keskustelua.  Ajattelin avata uuden otsikon.

Oma isäni ei nuotteja ymmärrä (kuin hiukan).  Hän on soittanut ikänsä hanuria korvakuulolta.  Kohtuullisen oikein soittaapi, ei siinä mitään.  Itsekin kuitenkin myöntää, ettei bassopuolelta saa kaikkea irti.

Mulla on sen verran huono korva, ettei korvakuulolta soittaminen luonnistu millään.  Siksi opettelen kappaleet nuoteista.  Olen monesti kaivannut nimenomaan hanurille kirjoitettuja nuotteja.  Niissä on diskantin melodiat hyvin soinnutettuja yleensä.  Myös bassopuolelle on kirjoitettu normaalin säestyksen lisäksi hienoja bassokulkuja ja kuvioita.  Niitähän ei pelkillä sointumerkeillä saa aikaan.

Puolustan mielellään myös normaalia viisrivisen standardibassoa, saa silläkin aikaan meheviä kuvioita ja säestyksiä.  Melodiabasso on luonnollisesti eri asia.  Siihen täytyisi erikseen perehtyä.

Tässä aluksi mielipiteitäni.

[Armando Bugari]

Näytti tuolla nuottiohjelmapuolella virinneen tästäkin aiheesta hieman keskustelua.  Ajattelin avata uuden otsikon.

Oma isäni ei nuotteja ymmärrä (kuin hiukan).  Hän on soittanut ikänsä hanuria korvakuulolta.  Kohtuullisen oikein soittaapi, ei siinä mitään.  Itsekin kuitenkin myöntää, ettei bassopuolelta saa kaikkea irti.

Mulla on sen verran huono korva, ettei korvakuulolta soittaminen luonnistu millään.  Siksi opettelen kappaleet nuoteista.  Olen monesti kaivannut nimenomaan hanurille kirjoitettuja nuotteja.  Niissä on diskantin melodiat hyvin soinnutettuja yleensä.  Myös bassopuolelle on kirjoitettu normaalin säestyksen lisäksi hienoja bassokulkuja ja kuvioita.  Niitähän ei pelkillä sointumerkeillä saa aikaan.

Puolustan mielellään myös normaalia viisrivisen standardibassoa, saa silläkin aikaan meheviä kuvioita ja säestyksiä.  Melodiabasso on luonnollisesti eri asia.  Siihen täytyisi erikseen perehtyä.

Tässä aluksi mielipiteitäni.

Luulin, että otsikon mukainen avaus olikin jo olemassa; hyväkun nyt avasit Olli. Mnäkun olen haitaristina ( 2-riv.) korvakuulosoittaja - jos ei korvakuulolta lähde, niin ei kelpaa muutenkaan! Soittakoot muut.

Tähän senverran, että tunnen oikein hyvin keski-ikäisen kanttoriurkurin, joka EI SOITA MITÄÄN  korvakuulolta. Tottakai osaa kaikki virret jne. ulkoa - muttakun tavaksi on tullut toisellakädellä "Koraalikirjaa" käännellä, niin niillä eväillä sitten menee. Lauluin, nuotein, psalttarein.
- Sivuinstrumenttinä hänellä oli Sibiksessä oboe, joten senmyötä ymmärtää toki hänen tarpeensa ja tottumuksensa "kurinalaisuuteen".

Ymmärrän hyvin vähärivis, tinapilli, huuliharppu, nuotiokitara ym. tyyppisen musikaalisen esityksen vaatimukset verrattuna vakavaan 5 -rivis - harrastukseen, joten tästä nyt tuskin pääsee ainakaan virikkeistä kinastelua syntymään.

Mutta: Kyllä se piisi on korvienkin kautta sinne pääppöön ja sitäkautta sormiin kuitenkin tavalla tai toisella tyrkytettävä -  Ei harmonikkakisoissakaan nuoteista soiteta estraadilla - ensin tavalla tai toisella kaikenlaisiin kropan muistilokeroihin kiinnitettävä. Kerro, jos olen väärässä?

[Kaifun]

Pakko kinata pukarin kanssa. Ku jättää nuatijosoitoista luvettelemati 5-rivisen.
Mullahan on nimenommaa nuatijoherkistelyyn 2-äänikertanen Italijaano Manfrini. Kooltaan piäni ja siinä hihnat painaa melkein enempi ku ite kurttu. Tosi näpäkkä peli tuallasiin piäniin sosiaalisiin tilanteisiin. Ei tartte ravvaatti kirreellä kiskova Kravvaatin rohjova taikka muuta kasottova.

[risto]

...tunnen oikein hyvin keski-ikäisen kanttoriurkurin, joka EI SOITA MITÄÄN  korvakuulolta. Tottakai osaa kaikki virret jne. ulkoa - muttakun tavaksi on tullut toisellakädellä "Koraalikirjaa" käännellä, niin niillä eväillä sitten menee. Lauluin, nuotein, psalttarein.
- Sivuinstrumenttinä hänellä oli Sibiksessä oboe, joten senmyötä ymmärtää toki hänen tarpeensa ja tottumuksensa "kurinalaisuuteen".

Korvakuulolta soittaminen sopii mielestäni vain kevyyen musiikkiin ja kansanmusiikkiin. Klasaria tai virsiä ei yleensä jammailla vapaasti inspiroiden vaan kirjoista ja kansista muuten kuin kotitarpeeseen. Näissä lajeissa tunnetaan kunnioitusta alkuperäiseen/iin versioon. Siksi en yhtään ihmettele urkuritapaustasi.

Toisekseen olen sitä mieltä, että korvakuulolta soittaminen on täysin oppimis- ja tottumiskysymys, siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Lähes kaikki kitaraa rämpyttävät soittavat korvakuulolta erilaisia lauluja etc. Väitänkin, että korvakuulolta soittaminen onnistuu periaatteessa jokaiselta, jolla on niin paljon kiinnostusta musiikkiin, että on ruvennut soittamaan.

Korvakuulota soittaminen vaatii motivaatiota korvakuulolta soittamiseen, sekä vaivaa ja kärsivällisyyttä enemmän kuin nuoteista soittaminen varsinkaan, jos ei osaa nuotteja; silloinhan se onkin käytännössä ainoa keino. Jos on nuoresta saakka aloittanut soittamisen nuotteihin tukeutuen soittotunneilla - kuten urkuriystäväsi luultavasti - ja soittanut musiikkia, jota ei normaalisti soiteta korvakuulolta, ei ole mikään ihme, jos tämä kyky on jäänyt kehittämättä, eikä sitä koeta tarpelliseksikaan.

Korvakuulolta soittajat usein brassailevat tällä "kyvyllään" ja ikäänkuin yrittävät antaa muille mielikuvaa omasta erinomaisuudestaan. Realistisesti ottaen, yleensä se mitä tarkoitetaan korvakuulolta soittamisella on sitä, että on osattu napata jokin pieni melodianpätkä. Harva sensijaan osaa napata korvakuulolta kokonaisen teoksen bassoineen ja säestyksineen. Silloin tosiaan olisi aihetta brassailuun.

[squeeze]

Niin korvakuulolta soittaja tai nuotista. Arvostan kumpaakin tapaa.
Nuotti antaa sinulle kartan mitä sinä soitat ja jos sen osaat silloin (nuotin luku etc) voit improvisoida siihen.
Korvakuulo soittaja improvisoi, sen mukaan mitä kuulee ja muotoilee kappaleen.

[Armando Bugari]

...tunnen oikein hyvin keski-ikäisen kanttoriurkurin, joka EI SOITA MITÄÄN  korvakuulolta. Tottakai osaa kaikki virret jne. ulkoa - muttakun tavaksi on tullut toisellakädellä "Koraalikirjaa" käännellä, niin niillä eväillä sitten menee. Lauluin, nuotein, psalttarein.
- Sivuinstrumenttinä hänellä oli Sibiksessä oboe, joten senmyötä ymmärtää toki hänen tarpeensa ja tottumuksensa "kurinalaisuuteen".

Korvakuulolta soittaminen sopii mielestäni vain kevyyen musiikkiin ja kansanmusiikkiin. Klasaria tai virsiä ei yleensä jammailla vapaasti inspiroiden vaan kirjoista ja kansista muuten kuin kotitarpeeseen. Näissä lajeissa tunnetaan kunnioitusta alkuperäiseen/iin versioon. Siksi en yhtään ihmettele urkuritapaustasi.

Toisekseen olen sitä mieltä, että korvakuulolta soittaminen on täysin oppimis- ja tottumiskysymys, siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Lähes kaikki kitaraa rämpyttävät soittavat korvakuulolta erilaisia lauluja etc. Väitänkin, että korvakuulolta soittaminen onnistuu periaatteessa jokaiselta, jolla on niin paljon kiinnostusta musiikkiin, että on ruvennut soittamaan.

Korvakuulota soittaminen vaatii motivaatiota korvakuulolta soittamiseen, sekä vaivaa ja kärsivällisyyttä enemmän kuin nuoteista soittaminen varsinkaan, jos ei osaa nuotteja; silloinhan se onkin käytännössä ainoa keino. Jos on nuoresta saakka aloittanut soittamisen nuotteihin tukeutuen soittotunneilla - kuten urkuriystäväsi luultavasti - ja soittanut musiikkia, jota ei normaalisti soiteta korvakuulolta, ei ole mikään ihme, jos tämä kyky on jäänyt kehittämättä, eikä sitä koeta tarpelliseksikaan.

Korvakuulolta soittajat usein brassailevat tällä "kyvyllään" ja ikäänkuin yrittävät antaa muille mielikuvaa omasta erinomaisuudestaan. Realistisesti ottaen, yleensä se mitä tarkoitetaan korvakuulolta soittamisella on sitä, että on osattu napata jokin pieni melodianpätkä. Harva sensijaan osaa napata korvakuulolta kokonaisen teoksen bassoineen ja säestyksineen. Silloin tosiaan olisi aihetta brassailuun.

Laajemmin ottaen tietysti voisi lajitella korvakuulosoittajat ja primavista-soittajat. Kärjistäen amatöörit ja ammattilaiset.

Jatsia ja rokkia soitetaan korvakuulolla ja useilla maailmankuuluilla lauluartisteillakin nuotinlukutaito hukassa. Eikä sotketa tähän nyt sinfoniaorkestereita, oopperaorkestereita tai torvisoittikuntia - eikä myöskään CB, tai DE - tyyppisiä jatsiorkestereita, joissa mennään tiukasti sovituksen mukaan - sitten sooloissa irrotellaan - niin, ilman nuotteja.

Aiheesta on kaikilla musiikkifoorumeilla runsaasti keskusteluita. Yleensä me "korvakuulon" tyrkyttäjät olemme juuri niitä, joille primavista on vain kaukainen taaksejäänyt unelma. Siis ämatöörimuusikoita, kotisoittajia, harrastelijoita - siis kuitenkin sen verran iloisia diletantteja, että viitsimme kaikenmaailman musiikkipalstoille kirjoitella, vaikka voisimme senkin ajan harjoitella - ties vaikka joskus päästäisiin ihan esiintymään.

[Armando Bugari]

Pakko kinata pukarin kanssa. Ku jättää nuatijosoitoista luvettelemati 5-rivisen.
Mullahan on nimenommaa nuatijoherkistelyyn 2-äänikertanen Italijaano Manfrini. Kooltaan piäni ja siinä hihnat painaa melkein enempi ku ite kurttu. Tosi näpäkkä peli tuallasiin piäniin sosiaalisiin tilanteisiin. Ei tartte ravvaatti kirreellä kiskova Kravvaatin rohjova taikka muuta kasottova.

Anteeksi Kaifuuni, olen vilpittömästi pahoillani, että unohdin luettelosta Sinun Manfrinisi. Pitäisikö Sinun irroittaa selkäreppusi hihnoista, jotta painaisivat vähemmän.

[Armando Bugari]

Niin korvakuulolta soittaja tai nuotista. Arvostan kumpaakin tapaa.
Nuotti antaa sinulle kartan mitä sinä soitat ja jos sen osaat silloin (nuotin luku etc) voit improvisoida siihen.
Korvakuulo soittaja improvisoi, sen mukaan mitä kuulee ja muotoilee kappaleen.

Vaikuttaa siltä että nimimerkki "squeeze" on ihan itse soittanut korvakuulolta:-)

[squeeze]

Vaikuttaa siltä että nimimerkki "squeeze" on ihan itse soittanut korvakuulolta:-)

Heh mistäs arvasit!!

[htoyryla]

Meninpäs lataamaan tähän macille Transcribe! - ohjelman, jotta pääsen kokeilemaan saako erään tietyn moldavialaisen kappaleen (jonka Armando tietää) plokattua senkään avulla. Hidastus toimii yllättävän hyvin ja nyt alan päästä lähelle kappaleen tunnelmaa vaikken ehkä vielä sen melodiaa. Voipi olla että tuosta softasta täytyy se viisikymppiä maksaa. Hidastuksen lisäksi siinä tuntuu olevan muitakin ominaisuuksia, jotenkin se nappaa sieltä spektristä myös voimakkaina soivia äänenkorkeuksia näytille.

Mutta muuten tästä nuotit versus korvakuulo. Enimmäkseen minulla on nuotit edessä. Jotenkin siihen on tottunut. Kuitenkin suhtaudun niihin enemmän suuntaa antavina, en soita tarkkaan niistä. Squeeze puhui kartasta, minäkin olen kokenut että nuotit ovat kartta. En minä karttaakaan lue koko ajan, vilkaisen siitä välillä miten ja missä mennään. Ilman nuotteja kappaleen pitää olla jo aika tuttu että en jossain kohtaa eksy. Sama juttu se on laulaessa. Vaikka laulu olisi kuinka tuttu, sanat voivat unohtua kesken kaiken. Tai eivät ne unohdu, eivät vain suostu tulemaan mieleen juuri sillä hetkellä kun pitäisi suunsa avata.

Tutut ja tuttuja kaavoja noudattavat kappaleet osaan soittaa tai löytää ilman nuottejakin. Justiinsa äänitin yhden hupilaulun rosvoroopen sävelellä ja kyllähän se heti löytyi vaikka en taida sitä olla haitarilla ennen soittanut. Mutta vähän erikoisempi sävelkulku hahmottuu paremmin nuottien kautta. Korvakuulolta etsiessä on hankalaa sekin, että etsiessä tulee hukattua se tavoite mitä etsii, ja sitten löytääkin jotain muuta. Siitäkös te puhutte tuolla improvisaatiolla? Toinen mielenkiintoinen improvisaation laji on sitten se kun soittaa vahingossa väärin, mutta piilottaa sen soittamalla jotenkin tiensä takaisin alkuperäiseen kappaleeseen.

Silloin kun teen omia kappaleita, en tietenkään soita nuoteista. Soinnut saatan merkitä paperille. Ja kappaleet äänitän talteen. Sitten joutuu joskus plokkaamaan omia kappaleitaan korvakuulolta 20 vuoden jälkeen.

Tuo suurpiirteinen suhtautumiseni nuotteihin auttaa kai siinäkin, että on kohtalaisen helppo transponoida melodia lennosta toiseen sävellajiin. Tein sitä jo kymmenvuotiaana melodikan kanssa ja nyt viisikymppisenä garmoshkalla. Sointumerkintöjen kanssa se ei jotenkin toimi, ainakaan jos kappaleessa käytetään vähän muutakin ihan perussointuasteita.  

[Armando Bugari]

Meninpäs lataamaan tähän macille Transcribe! - ohjelman, jotta pääsen kokeilemaan saako erään tietyn moldavialaisen kappaleen (jonka Armando tietää) plokattua senkään avulla. Hidastus toimii yllättävän hyvin ja nyt alan päästä lähelle kappaleen tunnelmaa vaikken ehkä vielä sen melodiaa. Voipi olla että tuosta softasta täytyy se viisikymppiä maksaa. Hidastuksen lisäksi siinä tuntuu olevan muitakin ominaisuuksia, jotenkin se nappaa sieltä spektristä myös voimakkaina soivia äänenkorkeuksia näytille.

Mutta muuten tästä nuotit versus korvakuulo. Enimmäkseen minulla on nuotit edessä. Jotenkin siihen on tottunut. Kuitenkin suhtaudun niihin enemmän suuntaa antavina, en soita tarkkaan niistä. Squeeze puhui kartasta, minäkin olen kokenut että nuotit ovat kartta. En minä karttaakaan lue koko ajan, vilkaisen siitä välillä miten ja missä mennään. Ilman nuotteja kappaleen pitää olla jo aika tuttu että en jossain kohtaa eksy. Sama juttu se on laulaessa. Vaikka laulu olisi kuinka tuttu, sanat voivat unohtua kesken kaiken. Tai eivät ne unohdu, eivät vain suostu tulemaan mieleen juuri sillä hetkellä kun pitäisi suunsa avata.

Tutut ja tuttuja kaavoja noudattavat kappaleet osaan soittaa tai löytää ilman nuottejakin. Justiinsa äänitin yhden hupilaulun rosvoroopen sävelellä ja kyllähän se heti löytyi vaikka en taida sitä olla haitarilla ennen soittanut. Mutta vähän erikoisempi sävelkulku hahmottuu paremmin nuottien kautta. Korvakuulolta etsiessä on hankalaa sekin, että etsiessä tulee hukattua se tavoite mitä etsii, ja sitten löytääkin jotain muuta. Siitäkös te puhutte tuolla improvisaatiolla? Toinen mielenkiintoinen improvisaation laji on sitten se kun soittaa vahingossa väärin, mutta piilottaa sen soittamalla jotenkin tiensä takaisin alkuperäiseen kappaleeseen.

Silloin kun teen omia kappaleita, en tietenkään soita nuoteista. Soinnut saatan merkitä paperille. Ja kappaleet äänitän talteen. Sitten joutuu joskus plokkaamaan omia kappaleitaan korvakuulolta 20 vuoden jälkeen.

Tuo suurpiirteinen suhtautumiseni nuotteihin auttaa kai siinäkin, että on kohtalaisen helppo transponoida melodia lennosta toiseen sävellajiin. Tein sitä jo kymmenvuotiaana melodikan kanssa ja nyt viisikymppisenä garmoshkalla. Sointumerkintöjen kanssa se ei jotenkin toimi, ainakaan jos kappaleessa käytetään vähän muutakin ihan perussointuasteita.  

Täytyy tuota Transcribeä vilkaista. Mnähän näillä "ei nuoteista" jutuillani viestitän omaa profiiliani - halua improvisoida ja tehdä jotain itttehauskaa - luova leikittely on sitä omintani ollut kymmenet vuodet - musiikissakin.

Nuoteista soittoa tuli kakaraiässä harjoiteltua vapaapalokunnan torvisoittokunnassa ja pikkukaupungin orkesteriyhdistyksessä. Saksofoonilla ja huilulla. Sitten alkoi iloittelu - musiikissakin:-)

PS. "Soittakaa silmät kiinni!", ei tunnu ollenkaan pahalta ohjeelta.

Editz: Tuon em. lauseen olen joskus blokannut erinomaisen viisaan miehen Jukka Kemppisen blogista, (sen jokapäiväinen lukeminen kuuluu aamunavaukseeni). J.K. on ainoa tuntemani renessanssi-ihminen - paisi, että osaa kuunnella musiikkia - niin kirjoittaakin siitä. Ja monesta muustakin asiasta
http://kemppinen.blogspot.com/search/label/Musiikki 

[htoyryla]

Täytyy tuota Transcribeä vilkaista. Mnähän näillä "ei nuoteista" jutuillani viestitän omaa profiiliani - halua improvisoida ja tehdä jotain itttehauskaa - luova leikittely on sitä omintani ollut kymmenet vuodet - musiikissakin.

Nuoteista soittoa tuli kakaraiässä harjoiteltua vapaapalokunnan torvisoittokunnassa ja pikkukaupungin orkesteriyhdistyksessä. Saksofoonilla ja huilulla. Sitten alkoi iloittelu - musiikissakin:-)

PS. "Soittakaa silmät kiinni!", ei tunnui ollenkaan pahalta ohjeelta.

Juu juu. Minä oikeastaan vain pidän eron siinä että haluanko oppia tietyn kappaleen vai soittelenko omiani. Ja tuota jälkimmäistä harrastan kyllä myös. Youtubessani "Garmoshka -the basics" on kohta jossa soitan ihan omiani joskin loppua kohti kappale alkaa muistuttaa yhtä tuntemaani kappaletta. Ja Torneträsk-youtubessani soiva kappale on myöskin kutakuinkin improvisoitu. Ja taitaa olla sama juttu muiden "matkailuvideoideni" kanssa.

Silmät kiinni, varmaan hyvä ajatus. Koskas tässä oli se pimeässä vietettävä tunti. Viime tipassa kuulin siitä ja ajattelin että mikä ettei. Kun olin onneksi juuri ehtinyt saunasta pois. Mitäs sitä yksinään tekee lauantai-iltana kotona pimeässä. Onneksi oli haitari, siinä se tunti vierähti mukavasti.

Viime aikoina olen myöskin oppinut uusia kansansävelmiä nuoteista. Voi kuulostaa kamalalta ajatukselta, mutta minulle se toimii. Ehkei niistä tule ihan sellaisen kuuloisia kuin pitäisi, mutta taatusti kansanmusiikkia silti.

[risto]

Meninpäs lataamaan tähän macille Transcribe! ...

... Hidastus toimii yllättävän hyvin ja nyt alan päästä lähelle kappaleen tunnelmaa vaikken ehkä vielä sen melodiaa....

... Hidastuksen lisäksi siinä tuntuu olevan muitakin ominaisuuksia, jotenkin se nappaa sieltä spektristä myös voimakkaina soivia äänenkorkeuksia näytille.

Sillä pitäisi pystyä hidastamaan myös videoita tms. esim. juutuupijuttuja. En ole kokeillut, jos kokeilette kertokaa miten pelaa. Juutuupivideo pitää varmaan ainakin tallentaa omalle koneelle?

Pikkuvinkkinä Transcribe!n käyttöön: ihan ekana kannattaa selvittää mikä on biisin tahtilaji ja sitten merkata biisi läpi tahtimerkeillä. Se tapahtuu kuuntelemalla sopivalla nopeudella ja painamalla 'm' (measure) kirjainta aina tahdin ekalla iskulla. Measuremerkkejä voi jälkeenpäin muuttaa Section merkekiksi biisin eri osia merkkaamaan.

PS. biisin sävelkorkeutta voi myös muuttaa portaattomasti esim. sopimaan omalle soittimelle...

[olli]

Mielenkiintoisia kommentteja.  Minä en näistä transkipteistä tiedä.  Opettelen siis kappaleet nuottien mukaan.  Kun joku on erityisesti sovittanut kappaleen hanurille ja kirjoittanut myös bassoihin sävelkulut, haluan kunnioittaa sovittajaa ja pyrkiä soittamaan kirjoitetun mukaan. Mieleinen kappale tulee sitten harjoiteltua ns. "sormimuistiin" eli ulkoa.  Nyttemmin (vanhana) jää tämä ulkoaopettelu vähemmälle, riittää kun on lappu edessä, josta sitten seuraileepi, että oikeen menee.

Laulukirjojen nuoteista tulee luonnollisesti "soiteltua".  Melodia on nuotinnettu ja merkitty säestyssoinnut.  Tämä sitten kuulostaa siltä, että melodia menee ja säestys on perus "humpappaata" esim. valsseissa.

Puhtaasti "korvakuulolta" jonkin juutuubin perusteella ei meikäläisen soittelu onnistu.  Korva kylläkin sanoo sitten, kun menee pieleen.  Sen verran on sävelkorvakin vuosien varrella kehittynyt. 

[htoyryla]

Sillä pitäisi pystyä hidastamaan myös videoita tms. esim. juutuupijuttuja. En ole kokeillut, jos kokeilette kertokaa miten pelaa. Juutuupivideo pitää varmaan ainakin tallentaa omalle koneelle?

Tuon moldavialaisjutun olin äänittänyt Youtubesta mikserin kautta ääniraidaksi. Äänenlaatu on vain jo alunperinkin huono ja hidastettuna heikkenee entisestään (sinänsä tuo mikserin kautta kierrättäminen teoriassa vielä huonontaa äänenlaatua, mutta se on minusta marginaalinen juttu).