Bassopuolen näppäimet.

[Orava]

Soittelen tällähetkellä vanhalla moreschilla ja tuntuu, että ois mukavampi jos bassonäppäimet olisi hieman etäämpänä toisistaan? Onko kaikissa samoilla mitoilla näppäimien etäisyydet vai onko tiettyjä malleja joissa ois "enemmän tilaa"?

Kiitos ja anteeksi.

[olli]

Soittelen tällähetkellä vanhalla moreschilla ja tuntuu, että ois mukavampi jos bassonäppäimet olisi hieman etäämpänä toisistaan? Onko kaikissa samoilla mitoilla näppäimien etäisyydet vai onko tiettyjä malleja joissa ois "enemmän tilaa"?
Kiitos ja anteeksi.

Turhaa anteeksi pyytelet, on tarkoituskin kysellä ja ehkä saada vastauksiakin.  Mielestäni haitarit ovat yksilöllisiä (jopa merkkipelit).  Mulla on Bugari Silver Plus ja kaverilla samanlainen.  Sovittelimme toistemme "häkkejä" vaan eipä sopinut.  Olivat käsityötä.  No tämä ei liity bassopuoleen lainkaan.  Oma kokemukseni oli tuosta "Kouvolan Kravatin" uusiomallista, jossa mielestäni basso oli niin tiheä, ettei sormet osuneet oikein kohdalleen.  Nykyisissä peleissäni (Bugari, Titano, Kravatti, Fantasia) ei ole bassopuolella ollut ongelmia.

[Orava]

Kiitoksia vastauksesta. Eli niissä siis on eroja. Omassa guerrinissä on mukavamman tuntunen basso. Tuolla moreschilla soittaessa saatan hypätä rivin yli koska napit niin lähekkäin ja vasta siihen totuttelen. Guerrini o  ital. sormiolla, ni ei sillä tuu paljoa soitettua, kun menee yksinkertainen mies muuten sekasin

[Giulietti]

Eipä noissa italialaisissa, ns. merkkisoittimissa ole bassopuolen näppäinten sijainnin suhteen juurikaan eroa, tuntumassa toki sitten voikin olla.

[maestro]

Minusta taas on eroja.Giulietti ,bugari,fantini,pihlajamaa ja kouvolan soittimista on jotain kokemusta.Jossakin mallissa oli minun sormille liian lähellä napit.

[jope53]

Suoritin tuossa pikaisen mittauksen uusiokravatin ja hopeahäkin bassonäppäimistöjen välillä ero 15mm pystysuunnassa.

[olli]

Innostuin mittaamaan näppäimistöt, tulokset:
Kravatti (vm 39), bassopuolen korkeus 25,7 sm leveys 5,5 sm
Fantasia (vm 57), korkeus 26,6 sm leveys 5,7 sm
Titano Fire (3 äk), korkeus 28,7 sm leveys 6,0 sm
Bugari Silver Plus Cassotto, korkeus 28,6 sm leveys 5,2 sm.
Mitattu samalla menetelmällä kukin peli, eroja siis löytyy!

PS. Oma kokemukseni: Titanolla onnistuvat parhaiten bassosoolot!

[jope53]

Näyttää uusiokravatissa ja vanhassa olevan samat mitat 

[olli]

Mittasinpa myös diskantit-joku kuitenkin sitäkin kyselee!  Siis diskanttinäppäimistö keskiriviltä korkeus ja yleinen leveys sekä soivat äänet.
Kravatti korkeus 38,5 sm leveys 8,3 sm, äänet d-d4
Fantasia korkeus 38,5 sm leveys 8,5 sm, äänet Eb-Cis4
Titano korkeus 31,7 leveys 8,5 sm, äänet d-a4
Bugari korkeus 33,6 sm leveys 9,0 sm, äänet d-h4.
Fantasian ääniala  hiukan ihmnetyttää, kun ei ala siitä alimmaisesta d-sävelestä (metsäkukatkin täytyy aloittaa oktaavia ylempää kuin Kravatilla!

[Orava]

Mielenkiintoista. Miulla Moreschissa 28,7 ja yhden näppäimen välissä 8mm tilaa. 4äk

[Giulietti]

Aika mitättömiä erojahan nämä ovat, en ainakaan itse ole koskaan tuntenut että tuollaisilla olisi mitään merkitystä soiton kannalta. Tosin ei itselleni merkitse tuo diskanttikoskettimiston herkkyys/jäykkyyskään kuten joillekin, lieneekö syynä sitten se, että olen soittanut pianoa melko kauan. Pisti tuossa hieman silmääni, että senttimetrin yksikön lyhenne on cm, ei sm. (ei sinänsä liity asiaan).

[maestro]

Onhan ne mitoissa pieniä eroja,mutta jos toisenlaisella on soittanut oikeasti paljon ja kokeilee toisenlaista,eikä tapana ole katsella sormia,soitto tuntuu mahdottomalta.. Napit ei ole siellä mihin on tottunut,sormet tökkää nappien reunoihin..

[pianohessu]

Täällähän tehdään vertailevaa tutkimusta! En malta olla sotkeutumatta tähän(kin). Mittasin Kouvolan Maestron ja Lasse Pihlajamaan (Pigini) näppäimistöjen ulottuvuuksia. Mikäli olen oikein ymmärtänyt mittaustavan, sain Maestron bassonäppäimistön pituudeksi 274mm ja Piginin 287mm.

Tuo 287mm näyttää esiintyvän muittenkin tuloksissa ja juuri saapasmaan hanureissa. Standardo Italiano?

Pannaan nyt mainosmielessä se diskanttikin: Kouvola 490mm (F-a3) ja Pigini 525mm(E-c4).

[mahu]

Pieniä erojahan nuo ovat, eikä varmasti perus basson soitossa haittaa, mutta kun sooloissa tai monimutkaisemmassa bassotuksessa otetaan pikkusormella kauempaa ääniä tai muuten tehdään isompia hyppäyksiä niin kyllä sen eron huomaa. Myös nappien halkaisia ja korkeus ovat yksi mikä vaikuttaa soittoon. Itse tykkään pienistä (kapeista) bassonapeista.

[ftamt]

Vanhoissa Viipurin peleissä ylimmän ja alimman bassonäppäimen väli on 27 cm, kun se vastaavan
ikäisessä Kouvolan pelissä on 25,5 cm. Se on jo iso ero . Omille sormilleni Kouvolan basso on juuri sopiva. Varmaan eroja on muissakin harmonikojen bassojen näppäimistöissä. Viipurilaisen bassonäppäimetkin ovat halkaisijaltaan isompia, joten sormi saattaa helpommin osua naapurinäp-päimeen. Jos näppäimet ovat pienemmät, niin niiden välitkin ovat isommat ja sormenpäät
eivät osu niin helpolla viereisiin nappuloihin.
Toivo

[Johan]

Koitin väistellä puutarhassa odottavaa kiviaitatyömaata ja tein minäkin pienen tutkielman noista bassopuolen kosketinten jakomitoituksista, olisi vielä pitänyt mitata kosketinten halkaisijat samalla
vaivalla, mutta jäivät mittaamatta.
Lisäksi huomionarvoista on, että jos koskettimet ovat jo melko löysäksi soitetut tulee mittauksessa helposti virhettä pienempään päin, joten sanoisin, että pieni toleranssi on paikallaan tuloksia verratessa.
Mittaukset on suoritettu noin puolesta "Piikkiön pianoharmonikkamuseo" kokoelmastani, ja antanee jonkinnäköisen käsityksen miten tehtiin ennen ja miten nyt kuten myös eri merkkien välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä.
Pystysuunnassa suurimman ja pienimmän välinen ero on 37mm ja vaakasuunassa 8mm.

Käytänössä olen huomannut, että joillakin peleillä soittessa basson totuttelu vaatii ensin pientä lämmittelyä, mutta ei se lämmittely yleensä kovin pitkä ole. Siinä pitää hakea tuntuma kosketukseen ja jakoon, jos ero jaossa/ kosketinten halkaisijoissa on suuri.
Totuttelun vaatii diskanttikin koska kosketukset ovat usein melko erilaiset ja sitten tietysti vielä yksi totuttelua vaativa tekijä on ilmantarve ja syttyminen.
Yleensä kaikilla kuitenkin soittaminen käy mikäli ovat soittokuntoisia, toisia on vain "komennettava" raskaammalla ranteella, toiset taas seuraavat soittajaansa kuin hai laivaa;-)

Johan

[Firotti]

On hyödyllistä tietoa uuden hanurin ostoa miettivälle, mutta vertailu olisi ehkä  helpointa, jos  tiedossa olisi sekä basso puolelta että diskantilta kahden vierekkäisen nappulan välimitta millimetreinä (keskeltä keskelle) ,äänialat ja sitten vielä napin halkaisija.

[Johan]

Tuossa listassani on ainoastaan yksi näppäinpeli, se on tuo Viipuruin Suomiharmonikka, muut
ovat kaikki pianoharmonikkoja 41/120 kokettimisia joissa äänialat ovat F...A3.
Pianoharmonikoissa ilmoitetaan yleensä sormion mitta tuumina ja siinä on kyllä vaihteluita, keskimäärin 19", mutta vaitelualue välillä 20,5" (Excellent) - 18" (G. Vignoni III).
Bassokosketinten välit ovat kuitenkin helposti laskettavissa, mutta se tietysti edellyttäisi halkaisiajan ilmoittamista, jotta päästään tarkaan arvoon. Tässä muutamia esimerkkejä.
Noissa uudemmissa italianoissa Super King, Giulietti ja Guerrini bassokoskettimen halkaisija on 7,3mm ja Fantinissa 7,5mm.
Kouvolan peleissäni 8mm, Hohnereissa, 7,5 - 7,3mm, Scandalissa, 7,3mm, Harmonassa 7,3mm,
Cooperativassa 8,7mm jne. Täydennän tuon talukon joskus halkaisijoilal, kun siihen on sopivasti aikaa. Näyttäisi siltä, että tuo 7,3mm halkaisija on melko yleinen.
havaintoni on, että värin, jaon korkeuden vaikutuksesta ainakin minä arvioin tuo halkaisijan selkästi väärin, sitten kun nen mittaa onmelko yllättävää löytää siltä tuo kekimääräinen 7,3mm, vaikka silmäämäärisesti oletti halkaisijan olevan pienempi.
Eroja on myös bassokosketinten korkeudella otelaudasta, mutta niitä tuskin alan mitata, ehkä ääripäitä lukuunottamatta.

Oman käsityseni mukaan nykyharmonikoissa olevat erot ovat melko pieniä, joten peliä vaihdettessa on melko helppo omaksua toisen soittimen basson jako, veikkaisin, että pääpaino totuttaumisessa on sittenkin kosketuksen, ilmantarpeen ja syttymisen suhteen.
Itse en ole koskaan soitinta ostessani kiinittänyt huomiota noihin jakoihin, mutta aina näihin muihin seikkoihin. Kokemuksesta olen havainnut, että soitettuaan pääosin 19" - 19,5" sormiolla tuntuu 18" sormio ensin ahtaalta, mutta siihenkin saa kyllä nyrkkinsä sopimaan muutaman kappaleen soitettuaan.

Johan

[Firotti]

Varmaankin tottuu hetkessä eri jakoon. Tuli mieleen, jos jollakulla  on vaikeuksia basson pikkurilli kurotuksissa tai jos joku tapaa käyttää kurotuksiin nimetöntä pikkurillin sijaan (tunnustan), valitsee varmaan mieluummin tiheä jakoisen näppäimistön.

[olli]

Kirjoitanpa tännekin kokemukseni eri aikakausien peleistä.  Ostin vuoden 1933 viipurilaisen Soitin Oy:n kukkamallin.  Basson nappulat ovat ok, mutta ajan saatossa bassokoneisto lienee "väljentynyt" joten aika herkkiä ovat bassonappulat.  Kun sitten vertaa nykyajan peleihin, tuntuma on täysin erilainen.  Aikoinaan kun sain Bugarini "tehtaan paketissa" oli kaikki aika "jäykkää"!  Myyjäkin valitteli, ettei ehtinyt "soittaa peliä sisään".  No nyt ovat hommat hanskassa!