Hohner Fortuna IV

[Teme]

Onko kokemuksia Hohner Fortuna IV haitarista. Monet neuvovat välttämään saksalaisia haitareita mutta olen Hohnerin kohdalla antanut itseni ymmärtää että olisi kuitenkin sakemanneista laadukkain ja aivan eri luokkaa kuin Weltmeisterit , RoyalStandardit ym. vastaavat.

En ole livenä koskaan kuullut soitettavan saati itse soittanut, mutta joku fiksaatio mulla siihen soittimeen on että himottaisi joskus semmosta testata.

[pietrodeiro]

No eipä näistä (ainakaan vanhemmista) Trossingenissa (tai sitten lisenssillä Italiassa) valmistetuista Hohnereista voi oikein samana päivänä puhuakaan kuin noista muista itäpuolen saksan haitareista.

Fortunoita (ja muitakin Hohnereita) toi maahan joskus 1970 – 80 luvulla ainakin Jarl Lund niminen haitarimies ja jälleenmyyntikanavana oli mm Ville Pakarisen Televisioapu niminen firma.
Itsekin syyllistyin aikoinaan noiden Hohnereiden (ja myös muiden) pelien "maahantuontiin" kun toin Euroopan työreissujen kylkiäisenä Villelle myyntiin joitain autokuormallisia kaikenlaisia vehkeitä (osan vaihtelin kyllä sitten myös hänellä olleisiin minua kiinnostaviin antiikkipeleihin).

Mikäli Saksalaiset pelit kiinnostavat niin mieluummin kannattaisi ehkä yrittää etsiä ja kokeilla vaikka Morinoita tai muutamia muita Hohnerin lippulaivamerkkejä.

Voin koettaa kaivella jossain vaiheessa jokusen kuvan noista erilaisista Hohnereista, jotka ovat olleet mielestäni ihan kelpo soittopelejä. Uudemmista Kiinassa valmistetuista Hohnereista minulla ei ole kokemuksia - enkä taida välittää hankkiakaan.

[Jambalaya]

Tässä vahvistusta hankintapäätökseen.
Hohner Fortuna IV:ssä on clarinet- ja flute-äänikerrat samassa kielipenkissä. Tavallisesti flute-äänikerran kanssa on piccolo-äänikerta. Clarinet viritetään perustasoon ja flute on se äänikerta, joka viritetään perustason yläpuolelle, että äänessä saadaan aikaan huojunta niitä samanaikaisesti soitettaessa.
Kun ne yhtäaikaa soitettaessa väräjävät samassa kielipenkissä, syntyy ongelmia. Lähellä toisiaan olevissa taajuuksissa samassa penkissä väräjävät kielet vaikuttavat toistensa taajuuksiin, siis sävelkorkeuteen.
Vaikka ne olisi kuinka tarkasti esikseen viritetty kohdalleen, niin yhdessä soiden niitä ei kertakaikkiaan saada vireeseen.
Siinä tapauksessa, että virityksessä on reilusti vibraattoa, ei vaikutus enää ole yhtä suuri.