Suomen Harmonikkaliitto

Kielilaattojen vahaustyökalut

Aloittaja Teme, 26-02-2016, 14:40:02

« edellinen - seuraava »

Teme

Millaisia vahaustyökaluja olette käyttäneet kielilaattojen vahauksessa? Omatekoisia vai valmiita. Laittakaa kuvia jos mahdollista.

Itellä työkalut vasta alkutaipaleella ja käytössä vaan kupariputkesta tehty vahankaadin (kuva) ja pienikokoinen kolvi. Lisäksi tietysti 1-levyinen liesi ja kattila missä vahaa kuumennan.
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Lasse Pihlajamaa Notes cassotto, Accordiola Camerano mussette, Kukkolan peli 50-luvulta, Sv Kujanen 50-luvulta, Joles Pelle Star -49

Johannes 49

Torvisen Teuvo on lopettanut harmonikan huolto/korjaustyöt, Johanin mainitsemasta syystä.
Viimeksi käydessäni hänellä oli vielä kolveja tarjolla, mutta sen jälkeen hän lopetti vähäisetkin viritys ja huoltotyöt. Kysyähän silti aina voi.
Itsellä on kokemus vastaavasta kolvista. En pitänyt hyvänä keksintönä. Mielestäni johtoineen säiliöineen on hieman "kolho" systeemi. Lisäksi vahan läikkyminen aina vaarana, jos ote hieman herpaantuu. Ehkä se sirommista värkeistä ja kannella varustettuna puolustaisi paikkansa. Oikeankokoisella vastuksella ja reiällä varustettuna.

Linkin mukaista työkalua ja sen käsittelyä olen ihaillut. Vahakattila porisee levyllä ja työkalu lämpiää vahan kanssa "kattilassa". Onko jollain tarkempaa kuvaa tästä työkalusta. Onko se pelkkä siro kouru, vai onko siinä myös reikä päässä.
Työskentelyn helppous saattaa tietysti olla hämäävää, vuosien mukanaan tuomaa ammattitaitoa.

https://www.youtube.com/watch?v=yjGaLwqrtOs
Olen oppinut niin paljon virheistäni, että aion tehdä niitä lisää.

mahu

Tein juuri tälläsen työkalun itse tölkin pellistä juottamalla. Paras työkaluni vahaukseen tähänastisista. Ongelmana tässä työkalussa on ahtaat välit. Esim. 5 rivisissä on kapeat kielien välit ja tämä työkalu sottaa väkisinki kielien päältä. Vaatii lisäksi aina kylkien ja pohjan puhdistamisen ettei sotke valumalla. Isommat kielien välit saa kyllä siististi kuten videollakin. Ihan pelkkää metallista lastaaki olen käyttänyt ja kyllä sekin onnistuu ja on nopea yksittäisiinkin kieliin.

Hain jo värkit kolvia varten. On pakko saada tehdä sellanen että tietää onko se parempi. 60W kolvi 15mm ja 18mm kupariputket. Vielä pitää terävä kärki ja juotostarvikkeet hommata. Taitaa olla vähä riskiä juottaa tinalla kuparit kasaan ?

Johan

#3
Tässä muutama kuva Torvisen tekemästä kolvista.   Käytänössä tekemiäni havaintoja toiminansta sen kanssa.
Sen ongelmiksi olen kokenut:
- liian pienen tehon, nyt 40w ja ei vieläkään vaha "virtaa" niin, että työ olisi jouhevaa
- liian pieni reikä kärjessä, en ole saanut oikein mitattua, mutta veikkaan noin 1mm halkaisijaksi
- vettiilin "varsi" voisi olla lyhyempi ja hieman taivutettu alaspäin, näin saisi vastuksen lähemmäs lämmitettävää vahaa jolloin se voisi lämmetä ja "juosta" paremmin ja työ joutuisi

Katkaisija on hyvä olemassa, kun kolvin joutuu välillä laskemaan kädestään, ja teline on välttämätön.
Jäykkää johto häiritsee, mutta kyllä tällä pikku hommia hoitelee näppärästi, isompaa en sillä aloittaisi.
Se ei ole "urakkamiehen" työkalu.

Tässä tuo runkoputki on 15/13mm halkaisijaltaan ja ventiili ja vahasäiliö 18/16mm halkaisijaltaan.
Säiliö on pieni, mutta tällä rakenteella suurempi tuskin toimii.
Säiliö saattasi olla oikeammassa paikassa tuon runkoputken ympärillä jolloin lämmönjouhtuminen olisi tehokkaampaa.
Tuossa venttiiliputkessa on jousi sisällä, joka pitää velttiilin suljettuna, kun kahvasta ei paineta.

Tekemisen riemua, tuo 60W voi olla ok, älä vie sitä liian kauas vahasäiliöstä, katkaisija on tärkeä jotta voit säännöstellä lämpöä jos sitä alkaa olla liikaa.

Lisäkuvia saat halutessasi, pistä sitten sähköpostiosoite, niin saat kerralla useamman kuvan.

Tuo Johanneksen linkin työkalu näyttää siltä, että se yhdistettynä asialliseen vahakattilaan voisi olla erittäin asiallinen ja joutuisa työkalu kunhan rutiinit ensin kehittyisivät.

Johan


Johannes 49

#4
Niin, Marko, en menisi tinalla liittämään (niinkuin tiedät, sulamispiste vain n. 230 c , juotostina parhaimmillaan vain 183 c ) saattaapi sulaa käytössä. (Jos jää pitemmäksi aikaa vahingossa päälle)
Itse juottaisin hopealla. Onhan se arvokasta, mutta yhdestä langasta jää toisiinkin tarpeisiin.
Messinki taas saattaa jättää eitoivottuja "klönttejä". Hopealla voi juottaa myös nuo messinkiosat, alemman sulamispisteensä ansiosta.

Sillä vähäisellä kokemuksella joka on ko. kolvista, tekisin sen "suuttimen" mahdollisimman suipoksi ja ohueksi ja aineesta jonka voi sellaiseksi tehdä (esim. MS), jolloin on helpompi asettaa se kielilaattojen väliin.

Seppo

Katsoin nyt vasta nuo Johanin kuvat Teuvon kolvista. Lainakäytössäni ollut laite oli alkeellisempi kuparikärkinen, korkiton paksumpinokkainen työkalu, jossa oli vahva kankea johto. Tuo näyttää huomattavasti kehittyneemmältä versiolta.
Olen oppinut niin paljon virheistäni, että aion tehdä niitä lisää.

Viljo

Älkää nyt herrajumala lähtekö sitä vahaa polttamaan noin isoilla kolveilla! Itselläni on vissiin 30 tai 40 W kolvi tuollaisessa Teukan tekemässä putkiosassa. Toimii aivan mainiosti ja on erittäin hyvä työkalu - varsinkin kun tekee paljon isoja sarjoja. Ei mitään ongelmaa. Muistakaa, että vahaa ei saa lämmittää yhtää enempää kuin, että se on sulaa. Jos tulee höyryä, niin se on jo liian kuumaa. Teho alkaa hävitä, kun rakenne alkaa muuttua.

Nämä ongelmat, joissa vaha jämähtää liian aikaisin tai ei tule reiästä johtuvat kahdesta asiasta: 1) vaha ei ole riittävän lämmintä tai/ja 2) vahan mukana on mennyt roskaa kolviin. Täytän kolvin vahapotasta ottamallani vahalla, jolloin moskat jää sinne potan alaosaan.

Ylipäätään, kun vahaseoksia tehdään (vaikkapa huonekaluvahoja) niin ne tehdään vesihauteessa. Lämpö pitää saada tasaisesti ja hallitusti oikealle korkeudelle. Lämpösäädettävä potta on siis erittäin hyvä tähän työhön.

Kolvin lisäksi käytän myös vahaveistä. Vahalusikkaa kokeilin joskus, mutta en siihen tottunut. Koska kielipenkkejä ja kieliä on erilaisia, niin käytän 2-3 eri vahaustekniikkaa. Kaikki tekniikat ovat erilaisia kuin mitä esim. Kouvolalla käytettiin.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Teme

Millainen on vahaveitsi ja miten sitä käytetään?

Mä käytän kolvia pieniin vahauksiin/korjauksiin. Se ei ole kun 15W mutta sekin kuumenee liikaa jos pitää koko ajan päällä. Toki tommosessa Johanin laittaman kuvan mukaisessa, ja mitä Viljokin ilmeisesti käyttää, pitää olla vähän tehokkaampi.
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Lasse Pihlajamaa Notes cassotto, Accordiola Camerano mussette, Kukkolan peli 50-luvulta, Sv Kujanen 50-luvulta, Joles Pelle Star -49

mahu

Tuo motonetin 60w kolvi menee täydellisesti 15mm kupariputken sisälle. Siksi ajattelinkin tehdä putkeen säädön että kolvia voi viedä kauemmas kärjestä liuttamalla putkessa. Minulla on lisäksi säädettävä muuntaja jolla tehoa pystyn madaltamaan tarvittaessa.

Mikäs sen vahan optimaalinen lämpötila on? Tai vesihauteen?

Teme

Säädettävä muuntaja ois kyllä hyvä olla olemassa ja ollu itelläki mielessä, ei vaan oo tullu hankittua.

Vahan lämpötilasta en osaa asteita sanoa, mutta saman opin olen saanu kun mitä Viljokin kirjoitti että siinä vaiheessa kun vaha alkaa höyrytä, on jo liian kuuma.

Jos Marko meinaat rakennella Johanin kuvan kaltaisen kolvin niin vinkit rakentamisesta otetaan kiitollisina vastaan.
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Lasse Pihlajamaa Notes cassotto, Accordiola Camerano mussette, Kukkolan peli 50-luvulta, Sv Kujanen 50-luvulta, Joles Pelle Star -49

Johan

#9
Lainaus käyttäjältä: Viljo - 26-02-2016, 22:35:10
Älkää nyt herrajumala lähtekö sitä vahaa polttamaan noin isoilla kolveilla! Itselläni on vissiin 30 tai 40 W kolvi tuollaisessa Teukan tekemässä putkiosassa. Toimii aivan mainiosti ja on erittäin hyvä työkalu - varsinkin kun tekee paljon isoja sarjoja. Ei mitään ongelmaa. Muistakaa, että vahaa ei saa lämmittää yhtää enempää kuin, että se on sulaa. Jos tulee höyryä, niin se on jo liian kuumaa. Teho alkaa hävitä, kun rakenne alkaa muuttua.

Nämä ongelmat, joissa vaha jämähtää liian aikaisin tai ei tule reiästä johtuvat kahdesta asiasta: 1) vaha ei ole riittävän lämmintä tai/ja 2) vahan mukana on mennyt roskaa kolviin. Täytän kolvin vahapotasta ottamallani vahalla, jolloin moskat jää sinne potan alaosaan.

Ylipäätään, kun vahaseoksia tehdään (vaikkapa huonekaluvahoja) niin ne tehdään vesihauteessa. Lämpö pitää saada tasaisesti ja hallitusti oikealle korkeudelle. Lämpösäädettävä potta on siis erittäin hyvä tähän työhön.

Kolvin lisäksi käytän myös vahaveistä. Vahalusikkaa kokeilin joskus, mutta en siihen tottunut. Koska kielipenkkejä ja kieliä on erilaisia, niin käytän 2-3 eri vahaustekniikkaa. Kaikki tekniikat ovat erilaisia kuin mitä esim. Kouvolalla käytettiin.


Hyviä vinkkejä lajemman käyttökokemuksen omaavalta Viljolta!
Olennainen ero käytössämme on se, että minä olen veistänyt vahasta "lastuja" jotka sitten laitan kolvin vahasäiliöön jossa ne sulavat käyttölämpötilaan ja noiden edellisessä viestissä mainitujen virtausongelmien takia en ole päässyt vielä kolvin käytössä oikein alkua pitemmälle. 
Kolvissani oli alunperin 30W vastus ja kokemusteni mukaan se ei riittänyt, saman vinkin sain myös eräältä ystävältäni ja hän oli vaihtanut 40W vastuksen kolviin, toiminta oli parantunut sillä.
Myös näiden molempien kolvissani olleiden sähkökolvien runko menee juuri tuon 15/13mm  halkaisijaisen putken sisään.
Huomionarvoista on se, että Viljo kertoo kolvin toimivan hyvin varsinkin suurissa sarjoissa ja lisäksi antaa vinkin mahdollisesta tukoksesta.
Ilmeisesti minulla on roska tuolla ventiilin aukossa koska vaha ei oikein ole liikkunut toivotulla tavalla.
Kolvi pitää siis purkaa ja puhdistaa käyttöohjeen mukaisesti.

Olen joskus Biltemassa tukinut tuollaista säädettävällä muuntajalla varustettua kolvia, se on varmasti hyvä ratkaisu, kun sitten kokemusten kautta löytää sopivan tehon käyttöön.

Johan

riikinkukko

Luultavasti kaupasta löytyy muutamalla eurolla sellainen jännitteensäädin tms, että kolvin lämpötilan saa pysymään sopivan lämpöisenä. Silloin kolvissa voi olla virta päällä koko ajan vahauksen aikana, eikä vaha pääse ylikuumenemaan. Kolvi on ihan kätevä esim silloin kun vahaa kaikki kielilaatat peräkanaan.

ftamt

Ettei totuus unohtuisi, niin tämä vahauslaite on alun perin Kalevi Kantolan keksintö. Sain aikoinani
Kalevilta tämän laitteen ja myös konepiirustuksen siitä. Myöhemmin Torvinen alkoi sitten tehdä näitä ja on minulla tuo Torvisen laite myös. Se ei ole patentoitu, joten keksintö on ollut vapaasti käytettävissä.
Toivo

Johan

Kalevilta minäkin olen saanut siitä aikoinani vinkin ja käyttökokemuksia noiden tehojen suhteen.

Johan

huru.ukko

Laipampa minäkin lusikkani tähän soppaan, Tein itselleni joskus aikoinani kolvista, johon tein pienen kauhan,, Yritin tuossa etsiä watteja, mutta kaikki lukemat ovat hävinneet, Mutta muistaakseni 40W, ja laitoin vielä sarjaan 40W hehkulampun, Ei polta vahaa vaikka koko ajan päällä, Vahan sulattaminen tällä kyllä kestää vähän liian kauan, mutta kun sulattaa vahan kattilassa, kolvi pitää sen kyllä hyvin juoksevassa muodossa eikä vaha lämpiä liikaa,,

Jambalaya

Tilasin saksasta termostaattisäätöisen näppärän kokoisen vahaustyökalun, Wachsboy Profi 1.
Hyvin toimiva peli.
Mukana tulleessa ohjevihkosessa on vahan lämpötilasta maininnat: Ideaali lämpötila 150-160 astetta, höyrystymislämpö 170, ja yli 190 asteen lämpötilassa saa hakea rassia, jolla puhdistaa karstoittuneen kolvin suuttimen.



mahu


mahu