Suomalainen järjestelmä; puolesta - vastaan?

risto · 04-01-2009, 11:49:24

Sain juuri pikaisesti luettua läpi Mika Väyrysen Mestarikurssi nimisen kirjan (syventymättä sen nuottiesimerkkeihin). Siinä hän ottaa kantaa eri näppäimistöjärjestelmiin ja on sitä mieltä, että vain kaksi on tärkeätä: venäläinen ja eurooppalainen. Suomalainen järjestelmä - eroten vain kosmeettisesti eurooppalasesta - rajoittaa meillä mm. oppimateriaalin ja käytettyjen soittimien saantia.

Muistan kuinka tästä asiasta keskusteltiin Mnetin sivuilla joskus pari kolme vuotta sitten ja olin sitä mieltä, että suomalaisen järjestelmän tänne tuomisen ja ylläpitämisen takana ovat entiset suomalaiset harmonikkavalmistajat ja jälleenmyyjät. Kirjassaan Väyrynenkin toivoo harmonikkamonopolien purkautuvan, sillä niistä hyötyvät vain soittimien myyjät ja joskus myös "opettajat oppilaiden kustannuksella" hänen sanojaan suoraan lainaten. Aivan niin kuin itse intuitiivisesti päättelin asian olevan.

Myös peukalon käyttö soitossa on osittain seurausta suomalaisesta järjestelmästä. Kolmen keskirivin välissä on apurivi jonka yli on kurkotettava. Eurooppalaisessa järjestelmässä sensijaan päärivit ovat ulkolaidassa, jolloin myös peukalon pitäminen näppäimistön reunalla on luontevampaa ja peukalon käyttö soitossa ei niinkään tarpeellista.

Erittäin hyviä huomioita Väyrysellä. Täytyykin nyt vakavasti harkita kannattaisiko tosiaankin opetella eurooppalaisella järjestelmällä, kun tämä Rolandin digihaitari antaa siihen niin hyvät mahdollisuudet. Suomalaisen järjestelmän opettelemiseen en tällä hetkellä näe mitään muuta syytä, kuin että saan suomenkielisiä soitto-oppaita kirjastosta;-) Jos opettelen eurooppalaisella avautuu laajempi nuottivalikoima sekä soitinvalikoima sitten joskus kun haluan hankkia (pienikokoisen) akustisen haitarin.

Viljo · 04-01-2009, 18:27:18

Lainaus käyttäjältä: risto - 04-01-2009, 11:49:24
Muistan kuinka tästä asiasta keskusteltiin Mnetin sivuilla joskus pari kolme vuotta sitten ja olin sitä mieltä, että suomalaisen järjestelmän tänne tuomisen ja ylläpitämisen takana ovat entiset suomalaiset harmonikkavalmistajat ja jälleenmyyjät.

Aiheesta löytyy täältä http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=palvelut/matkaopas&sivu=stradella

Lainaus käyttäjältä: risto - 04-01-2009, 11:49:24
Myös peukalon käyttö soitossa on osittain seurausta suomalaisesta järjestelmästä. Kolmen keskirivin välissä on apurivi jonka yli on kurkotettava. Eurooppalaisessa järjestelmässä sensijaan päärivit ovat ulkolaidassa, jolloin myös peukalon pitäminen näppäimistön reunalla on luontevampaa ja peukalon käyttö soitossa ei niinkään tarpeellista.

Peukalo harmonikan ulkolaidalla asettaa kämmenkalvon tiukalle ja saattaa aiheuttaa nivelkipuja. Joten peukalon laittaminen ulkolaidalle on huono asia. Kannattaa lukea lisää:

http://www.vapaalehdykka.net/index.php?k=musiikkikoulu/soittimen_k%C3%A4ytt%C3%B6&sivu=soittoasento

risto · 04-01-2009, 18:53:49

Et kuitenkaan kerro miksi Suomeen jatkettiin tämän järjestelmän tuontia kun muu eurooppa käytti muuta. Tämähän on maahantuojien ja opettajien ym. vaikutusta ja on ilmeisesti yksi niistä monopoleista, joihin Väyrynen viittaa.

Luen tekstin peukalon asennosta, mutta Väyrynen ei ollut sitä vastaan, riippuen käytetystä järjestelmästä.

Viljo · 04-01-2009, 21:14:51

Lainaus käyttäjältä: risto - 04-01-2009, 18:53:49
Et kuitenkaan kerro miksi Suomeen jatkettiin tämän järjestelmän tuontia kun muu eurooppa käytti muuta. Tämähän on maahantuojien ja opettajien ym. vaikutusta ja on ilmeisesti yksi niistä monopoleista, joihin Väyrynen viittaa.

Täytynee lisätä tekstiä sitten. Ilmeiseseti 1930 - 1940-luvulla tuo fin-näppäinjärjestelmä katosi stradellasta ja ko. tehtaissa valmistettiin tuota c-järjestelmää. -32 ja -33 alkaneet suomalaistehtaat puolestaan ylläpitivät Stradellasta opittua järjestelmää.

Sillä välin, kun Suomen tehtaat jyskytti omia haitareita, niin Castelfidardo kasvoi tuotantokeskuksena niin suureksi, että jätti Stradellan varjoonsa. Castellon takia Stradellassakin jouduttiin siirtymään c-järjestelmän valmistukseen, olihan c-järjestelmälle olemassa suuret markkinat. Näin uskoisin asian menevän. Mitään täysin haastattelemalla tehtyä faktaa aiheesta ei ole, mutta tilastot näyttävät tähän suuntaan.

En oikeen tiedä Suomen harmonikan historiassa tuota 1900-luvun alkupuoliskoa. Näyttää siltä, että alussa tuotiin käytännössä Saksasta ja Stradellasta soittimia ja Castelfidardosta vasta sotien jälkeen 1950-luvun huitteilla. Soitinliike Kurant lienee tuonut Castellon alueelta soittimia suomeen siellä 1900-luvun alkupuoliskolla. Mutta taas pitäisi tutkia lisää... Mistään en ole kuulut / lukenut, miten tuonnin kävi sotien aikana. Todennäköisesti tyrehtyi täydellisesti tai lähes täysin vuosiksi (valistunut arvaus

) Tärkeää on, että kun Suomeen alettiin tuoda Castelfidardosta soittimia määrätietoisesti (vissiin 1940-1950-luvuilla), niin Suomessa oli jo Stradella-näppäinjärjestelmällinen markkina-alue. Mielestäni on luontevaa ajatella, että maahantuojat toivat haitareita fin-järjestelmällä. Näin heidän asiakaskuntansa oli suurempi kuin c-järjestelmällä olisi ollut.

Oon monelle sanonut, että harmonikka on syntynyt ja edelleen kehittyvä soitin. Kehitys on tapahtunut markkinatalouden ehtojen mukaisesti, minkä vuoksi koko maailma on aivan älyttömän sekava harmonikkakenttä. Erityylisiä haitareita käytetään hyvin paikallisesti virityksistä puhumattakaan. Suomi on markkina-alueena yksi tilkku isossa täkissä.

Viljo · 04-01-2009, 21:17:57

Lainaus käyttäjältä: risto - 04-01-2009, 18:53:49
Luen tekstin peukalon asennosta, mutta Väyrynen ei ollut sitä vastaan, riippuen käytetystä järjestelmästä.

Niin ja tähänkin vielä piti sanoa..

Minunkin pitäisi lukea tuo kirja taas. Tai jos saisi jostain ihan ostettua. Luulisin, että Väyrynen olettaa b-järjestelmän haitareissa olevan asianmukaisesti muotoiltu kahva. Jos menet jollain italialaisella tai saksalaisella haitarilla sörkkimään peukaloa kahvan taakse, ni se on jo älytöntä meininkiä. Kahvan paksuus on nimittäin näissä soittimissa paljon isompi kuin venäläisissä soittimissa.

risto · 04-01-2009, 21:29:31

En nyt jaksa selata ao. kohtia Väyrysen kirjasta, hän sanoi asiasta montakin juttua, mutta kyse ei kuitenkaan ole peukalon pitämisestä kahvan takana vaan reunassa, ranskalaisittain, kuten kaksirivisissä. Se, että perusrivit ovat ulkolaidassa, eikä keskellä kun fin systeemissä tekee mahdolliseksi peukalon pitämisen reunassa. Itseasiassa hän näyttää olevan vastaan liiallista peukalon käyttöä sormituksissa sanoen mm. että 4 & 5 sormet voivat jäädä kehittymättä. Tämä ulkomuistista mitä jäi mieleen.

risto · 05-01-2009, 11:02:33

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 04-01-2009, 21:14:51
.. Tärkeää on, että kun Suomeen alettiin tuoda Castelfidardosta soittimia määrätietoisesti (vissiin 1940-1950-luvuilla), niin Suomessa oli jo Stradella-näppäinjärjestelmällinen markkina-alue. Mielestäni on luontevaa ajatella, että maahantuojat toivat haitareita fin-järjestelmällä. Näin heidän asiakaskuntansa oli suurempi kuin c-järjestelmällä olisi ollut.
...

Jos Stradellan (suomalainen) diskanttijärjestelmä syntyi ennen eurooppalaista järjestelmää, niin sama tilanne on muutosvaiheen alkaessa ollut muuallakin, esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa, jossa on silloin siirrytty eurooppalaiseen järjestelmään. Jossakin vaiheessa joku/jotkut vaikuttavat tahot ovat täällä tehneet päätöksen jättää väliin eurooppalaisen c-järjestelmä kotiuttaminen tänne. Ehkä se ei ole ollut vaikea päätös jo vallitsevan kysynnän vuoksi, mutta kuitenkin. Jossakin kohdin Väyrynen kirjassaan heittää kritiikkiä myös tehtaiden suuntaa siitä, että valmistavat mitä vain järjestelmiä lainkaan välittämättä seurauksista.

Ainakin jossakin vaiheessa suomalaiset tehtaat ovat vieneet myös Ruotsiin haitareitaan. Veivätkö he sinne niitä suomalaisella järjestelmällä vai eurooppalaisella olisi myös mielenkiintoinen lisätieto tietää. Ellei suomalaisessa järjestelmässä - joka siis on vanhempi idea kuin euro c-järjestelmä idea - ole mitään selvästi soittamisen kannalta sitä paremmaksi tekevää, sen käyttämiselle ei ole olemassa mitään perusteltavaa syytä.

Käyn nyt alkeita läpi Viljo Vesterisen soitto-oppaan (50-luku) mukaan ja mielenkiintoisesti hän aloittaa opettamisen ulkoriveillä soittamisella, opettaen eri sävellajit ulkoriveiltä kaikilla kolmella, A, B ja C kaavioilla.

Viljo · 05-01-2009, 15:14:29

Lainaus käyttäjältä: risto - 05-01-2009, 11:02:33

Jos Stradellan (suomalainen) diskanttijärjestelmä syntyi ennen eurooppalaista järjestelmää, niin sama tilanne on muutosvaiheen alkaessa ollut muuallakin, esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa, jossa on silloin siirrytty eurooppalaiseen järjestelmään. Jossakin vaiheessa joku/jotkut vaikuttavat tahot ovat täällä tehneet päätöksen jättää väliin eurooppalaisen c-järjestelmä kotiuttaminen tänne. Ehkä se ei ole ollut vaikea päätös jo vallitsevan kysynnän vuoksi, mutta kuitenkin. Jossakin kohdin Väyrynen kirjassaan heittää kritiikkiä myös tehtaiden suuntaa siitä, että valmistavat mitä vain järjestelmiä lainkaan välittämättä seurauksista.

Ihan asiallista kritiikkia Mikalta. Hyvä.

Järjestelmät ovat levinneet täysin samanaikaisesti. Tai oikeastaan siten, olettaen oletukseni oikeaksi, että Dallapè aloitti c-keskirivillä järjestelmän teon 1896 uuden tehtaan ja Stradella-basson julkaisun yhteydessä ja Paolo Soprani patentoi kromaattisen järjestelmän (c-ulkolaidalla ilmeisti; "castelfidardojärjestelmä") 1897. Castellolla oli markkinoilla noin 15 vuoden etumatka Dallapèhen nähden (diatoniset soittimet) ja erityisesti Sopranin tehtaalla oli vahva markkina-asema. Tämän takia nousee ensisijaisen tärkeäksi tutkailla, mitä on vientimaassa tapahtunut + vientimäärät ja -paikat. Harmonikkojen tuotannossa Castello jyrää Stradellan yli kappalemääristä puhuttaessa.

1800-luvun loppupuolella oli muitakin näppäinjärjestelmiä käytössä kromaattisille haitareille, joten ei ole kyse vain kahden näppäimistön eloonjäämiskamppailusta.

Olen huomannut, että harmonikka alalla kopioidaan toisten tuotteita erittäin tarkasti. Niin ulkomailla kuin täällä Suomessakin. Nimittäin tuo harmonikanrakennuskulttuurin pesiytyminen tänne on alkanut stradellalaisien soittimien täydellisestä kopioimisesta (kromaattiset soittimet). No - ei nyt kopioitu italialaisen tehtaan nimeä, mutta kaikki muut. Soittimia purettiin, mitattiin ja osat jopa punnittiin. Voit lukea tästä esimerkin Kouvolan harmonikkatehtaan 50-vuotishistoriikistä.

Lainaus käyttäjältä: risto - 05-01-2009, 11:02:33
Ainakin jossakin vaiheessa suomalaiset tehtaat ovat vieneet myös Ruotsiin haitareitaan. Veivätkö he sinne niitä suomalaisella järjestelmällä vai eurooppalaisella olisi myös mielenkiintoinen lisätieto tietää. Ellei suomalaisessa järjestelmässä - joka siis on vanhempi idea kuin euro c-järjestelmä idea - ole mitään selvästi soittamisen kannalta sitä paremmaksi tekevää, sen käyttämiselle ei ole olemassa mitään perusteltavaa syytä.

Kouvolan tehdas vei Ruotsiin soittimiaan nimellä Neco ja näppäinjärjestelmät luonnollisesti paikallisen markkina-alueen mukaisesti. Ruotsin harmonikkatoiminta (Hagström) on alkanut Suomen harmonikkatehtailua aikaisemmin (1925), mutta ensimmäiset soittimet Älvdalenissa valmistuivat vasta 1932.

"During the same year Hagström approached an Italian accordion manufacturer to design a model specially for the Swedish market. This proved to be a success and the demand for the instrument escalated." (http://www.albinhagstrom.se/here_comes_the_history.htm) Tämä siis osoittaa tuohon vuoteen 1925.

Nyt pitäis sitten tietää kenen kanssa Hagström on tehnyt Iltaliassa yhteistyötä. Tämä ratkaisisi hyvin pitkälti, miksi ruotsissa käytetään omaa järjestelmää (ja miksi jopa italiassa sanotaan c-järjestelmää ruotsalaiseksi järjestelmäksi). Joka tapauksessa Suomen ja Ruotsin maiden historiat ovat hyvin erilaiset. Esimerkiksi Ruotsilla on, ainakin Hagström, kontakteja Saksaan. Sitten pitäisi tutkia, mitä järjestelmiä saksassa on käytetty ko. aikana (tod. näk. piano ja c-järjestelmä).

Eli tämä tutkiminen on oikeaa salapoliisityötä

olli · 05-01-2009, 16:40:36

No mä oon puolesta. Olen aikoinani 1980-luvulla opetellut kansalaisopistossa Veikko Ahvenaisen oppaiden perusteella nämä hanurinsoiton alkeet. Nyt on käytössä opistossamme Kimmo Mattilan ABC, josta tuo B on nyt keväällä menossa. Ens syksynä ilmeisesti etenemme sitten C-osaan. Saa nähdä. Minun mielestäni kaikkia viittä sormea pitää käyttää, kun on kyseessä viisrivinen. Ranskalaisilla on usein nelirivinen musette, joten peukaloa ei niin hirveesti tarvita. Mielestäni on makuasia, mutta millä ja miten on alkeet oppinut, se seuraa sitten hautaan saakka.

Viljo · 05-01-2009, 17:44:59

Lainaus käyttäjältä: olli - 05-01-2009, 16:40:36
Mielestäni on makuasia, mutta millä ja miten on alkeet oppinut, se seuraa sitten hautaan saakka.

Vanhat traditiot pitää aina kyseenalaistaa. Onko jokin juttu opittu vain sen takia, että se on aina tehty niin, vai voisiko sitä muuttaa?

olli · 05-01-2009, 19:14:09

No tällä iällä ei ole enää niin kova hinku opetella aivan ihka uutta. Tarkoitin sitä, että kun jotain jo jotenkin osaa, niin siitä pitää nauttia. Toisaalta, haaveenani on käydä parin vuoden sisällä Ranskan Provencessa. Opetellaan vaimon kanssa parhaillaan ranskankielen alkeita kansalaisopistossa. Josko siellä sitten yrittäis soitella sillä ranskalaisella nelirivisellä? No haaveita ja tavoitteita pitää elämässä olla, saa sitten nähdä.

risto · 06-01-2009, 01:20:50

Lainaus käyttäjältä: olli - 05-01-2009, 19:14:09
No tällä iällä ei ole enää niin kova hinku opetella aivan ihka uutta. Tarkoitin sitä, että kun jotain jo jotenkin osaa, niin siitä pitää nauttia. Toisaalta, haaveenani on käydä parin vuoden sisällä Ranskan Provencessa. Opetellaan vaimon kanssa parhaillaan ranskankielen alkeita kansalaisopistossa. Josko siellä sitten yrittäis soitella sillä ranskalaisella nelirivisellä? No haaveita ja tavoitteita pitää elämässä olla, saa sitten nähdä.

Kyllä kai Ranskassakin soitetaan 5-rivisellä, ainakin harmonikkakisassa. Ei tämän aiheen tarkoitus ollut kehoittaa ketään vaihtamaan, vaan itseasiassa salaa toivoin, että joku tietäväinen olisi vaikka ryhtynyt puolustamaan suomalaista järjestelmää, kertoen sen suvereeniudesta muihin järjestelmiin verrattuna.

Jos tänä päivänä - kun Eurooppa on tietokoneen näppäimen takana - ryhtyy opiskelemaan haitarinsoittoa, eurooppalainen järjestelmä on selvä toinen vaihtoehto. Soittimia, uusia ja käytettyjä, saa Euroopasta useampia malleja edullisempaan hintaan ja ulkomaisten biisien sormitettuja nuotteja löytyy varmasti paremmin. Ja kaiken lisäksi eurooppalaisten haitareiden hinnat täällä Suomessa (esim. Huuuto.net) ovat selvästi alhaisempia. Ongelma on tietysti se, että opettajaa voisi olla vaikea löytää, ellei sitten muuta jonnekin länsirannikolle; arvaisin, että ruotsia puhuvalta rannikolta löytyisi ruotsalaisen järjestelmän taitajia.

risto · 06-01-2009, 01:22:44

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 05-01-2009, 15:14:29

Ihan asiallista kritiikkia Mikalta. Hyvä.

Toivottavasti en kirjoittanut niin, että omat sanomiseni sotkeutuvat Väyrysen sanomisiin. Tosiaan, sun pitää lukaista se uudestaan.

Viljo · 06-01-2009, 09:53:24

Tietynlainen ihannetilanne soittajien ja valmistajien kannalta olisi, että olisi vain yksi näppäinjärjestelmä. Ihan niinkuin pianossa on, josta kaiken maailman Janko-systeemit ovat jäänet jo historiaan. Periaatteessa, jos saisin päättää, niin jättäisin b-järjestelmän ja c-järjestelmän. Fin-järjestelmä kuitenkin vain vähemmistösoitin. Toisaalta lisäisin kyllä yhden näppäinrivin haitareihin, jolloin fin-järjestelmä ja c-järjestelmä muuttuvat keskenään identtisiksi. Myös sormitusvaihtoehdot lisääntyvät. Tästä rivilisäyksestä soin hyötyisivät vain hyvin pitkälle edenneet soittajat, ei niinkään harrastelijat. Myös painoa tulee soittimeen vähän lisää ja rungon leveys kasvaa.

KurttuPaavo · 08-01-2009, 07:28:28

Tää koko keskustelu suomalainen järj vs. joku muu tietysti johtuu vain siitä kun me ollaan niin pirun pieni kansa , ei esim. ranskalaiset näitä pohdi , kun ei niitten tarvi. Tavallaanhan senkin voi rikkautena nähdä että meillä on tällainen näppäinsysteemi, maailmanluokan mestareita tulee järjestelmistä riippumatta.

Viljo · 09-01-2009, 11:10:25

Lainaus käyttäjältä: KurttuPaavo - 08-01-2009, 07:28:28
Tää koko keskustelu suomalainen järj vs. joku muu tietysti johtuu vain siitä kun me ollaan niin pirun pieni kansa , ei esim. ranskalaiset näitä pohdi , kun ei niitten tarvi. Tavallaanhan senkin voi rikkautena nähdä että meillä on tällainen näppäinsysteemi, maailmanluokan mestareita tulee järjestelmistä riippumatta.

En sanois näin. Jos kyse olisi kansan pienuudesta, niin sittenhän meillä pitäisi olla jokin erityinen tunne tuossa takaraivossa sanomassa, että nyt on kyse pienen kansan kohtalosta. Jotenkin tuntuu, että tämä kansa on niin pieni -väite menee enemmän nationalistiseen ajatteluun (hyvin voimakkaasti sanottu). Mutta parempi pohtia asioita kuin jättää pohtimatta. Monet Euroopan maat ovat meinaan historiansa vankeja...

Muistaakseni Anne-Mari (KH 2005) oli tuossa taannoin kisaamassa Norjassa. Jälkeen päin kuulin juttua, että osa soittajista olisivat olleet jopa vähän kade Anne-Marille, koska peukalon käyttö oli hänellä ihan toista tasoa kuin sitten nuo Keski-Euroopan kisaajilla. Tästä voisin sanoa, että kyse näppäinjärjestelmästä on toisarvoinen ja tärkeämmäksi tekijäksi muodostuu opetus.

risto · 09-01-2009, 12:28:45

Lainaus käyttäjältä: KurttuPaavo - 08-01-2009, 07:28:28
... Tavallaanhan senkin voi rikkautena nähdä että meillä on tällainen näppäinsysteemi, maailmanluokan mestareita tulee järjestelmistä riippumatta.

LainaaViljo sez: ... Jälkeen päin kuulin juttua, että osa soittajista olisivat olleet jopa vähän kade Anne-Marille, koska peukalon käyttö oli hänellä ihan toista tasoa kuin sitten nuo Keski-Euroopan kisaajilla...

Niin, voihan se tietysti olla, että juuri tuo keskiriveiltä soittaminen - joka kai juuri johtaa enemmän tuohon paljoon peukalon käyttöön - aikaansaa mestareita, kenenkään en vaan ole vielä nähnyt/kuullut tätä julki sanovan. Jos hyvät soittajat joskus ovat olleet vaikuttamassa tänne vakiintuneen järjestelmän maahantuonnista, voisi tietysti olla ihan mahdollista sekin, että he pitivät tätä soittamisen kannalta parempana ja siksi päättivät mitä päättivät. Tai sitten ihan jotain muuta, tää oli ihan pelkkää spekulointia.

Viljo · 09-01-2009, 16:17:08

Jotenkin vaan tuntuu tyhmältä, että jos on viisi sormea ja rivejä on 3-5, niin luulisi olevan aika selvä homma, että kaikkia sormia käytetään. Eihän sitä pianohaitariakaan soiteta peukalo siellä sivusyrjällä. Basso on asia hieman erikseen, koska se on diskanttiin nähden eriarvoisessa asemassa. Remmi sitoo vasemman käden paikoilleen ja nopeat ylös-alas liikkeet pakottavat vasemman käden omanlaiseen rannekikkailuun. Peukaloa ei edes perussoitossa opeteta käyttämään, eikä sen käytölle tarvettakaan oikeastaan ole. Sitten, kun puhutaan MB-soittimista, niin peukaloakin tarvitaan siellä täällä.

KurttuPaavo · 09-01-2009, 22:43:26

Oon Viljon kanssa samaa mieltä , nimenomaan jos on viis sormea , niin onhan se jopa idioottimaista olla sitä viidettä käyttämättä.

TAA · 21-01-2009, 12:55:08

Lainaus käyttäjältä: risto - 06-01-2009, 01:20:50
– – Ei tämän aiheen tarkoitus ollut kehoittaa ketään vaihtamaan, vaan itseasiassa salaa toivoin, että joku tietäväinen olisi vaikka ryhtynyt puolustamaan suomalaista järjestelmää, kertoen sen suvereeniudesta muihin järjestelmiin verrattuna.

No niin – tässä joitakin ajatuksia suomalaisen järjestelmän puolesta!

Kymmenien vuosien opettajakokemuksen myötä on itselle muodostunut seuraavanlainen käsitys hyvästä harmonikansoiton opiskelun aloituksesta.

Aloitus C-duurisävellajissa käyttäen säveliä C D E F G A H.
Diskantin sormituksen pohjana on terssisormitus, pohjautuen edellä mainituille sävelille.
Kolme keskiriviä, jossa perussävel on keskimmäisellä rivillä (tässä tapauksessa perussävel on C),

Joitakin huomioita edellisen tueksi.
Ensinnäkin alkeiden opetuksen aloittaminen käyttämällä yllämainittuja säveliä, on monia etuja, mm.
säveltaso on riittävän alhaisella tasolla (esim. laulamista ajatellen)
mahdollisimman vähän teoreettisista painolastia (valkoiset nappulat, etumerkintä jne.)

Toiseksi diskantin sormituksen perustuessa terssisormituksille (ks. alla), saavutetaan luonteva käden ja sormien asento, joka on ehdottomasti saatava selkäytimeen heti alusta pitäen; myöhemmin se on paljon vaikeampaa.

Käytettävät terssit:
E F G A H
C D E F G
ja niiden sormitukset (pääsääntöisesti):
3 4 3 4 5
2 1 2 1 3

Kolmanneksi itse kannatan kolmella keskirivillä aloittamista, koska tällöin ns. apurivit jäävät perusrivien kummallekin puolelle ja ne on näin varmastikin helpompi omaksua myöhemmin.

Edellisten reunaehtojen vallitessa näppäinjärjestys on suomalainen näppäinjärjestys, jossa C-sävel on keskimmäisellä rivillä.

Mainittakoon nyt vielä, että seuraava opiskeltava sävellaji olisi F-duuri, joten esim. Kimmo Mattilan Harmonikan ABC -oppikirjasarjan tapaisille opuksille on käyttöä tässäkin opetusmetodissa, – mutta aloituksen tekisin näin. Riippuu tietysti hyvin paljon oppilaasta miten kauan tässä alkuasetelmassa viivähdetään.

Palaillaan tähän vielä!
t. TAA