Rolandin digiharmonikka tapahtuma Tampereella!

[EP]

Elikkäs Rolandin digiharmonikka tapahtuma Vinoteekissa (Tampereen Musiikin vieressä) ensi sunnuntaina 13.12 Tampereella!
Kuulemma elävää musiikkia tarjolla harmonikkaesittelyjen lisäksi.

[Giulietti]

Elävää musiikkia vai rolandin syntikan soittoa voisi joku koiranleuka kysyä..

[EP]

Elävää musiikkia vai rolandin syntikan soittoa voisi joku koiranleuka kysyä..

Jep, ihan aiheellinen kysymys ko. laitteella saa kyllä myös paljon "tuhoa" aikaiseksi, riippuu käyttäjästä.
Mutta esim. ihan perinteisen harmonikan tapaan ja ominaisuuksia tilanteen mukaan käytettynä todella hienoa musiikkia!

[olli]

Tässä mielestäni hienoa digihommaa:
https://www.youtube.com/watch?v=OQtoAy3vJ3g
Vähemmän hienoa:
https://www.youtube.com/watch?v=-U_dEllQ_jk

"Elävää musiikkia vai rolandin syntikan soittoa voisi joku koiranleuka kysyä.. "

[htoyryla]

Tässä mielestäni hienoa digihommaa:
https://www.youtube.com/watch?v=OQtoAy3vJ3g
Vähemmän hienoa:
https://www.youtube.com/watch?v=-U_dEllQ_jk

Olisko noissa ero tuossa palkeen käytössä?

Kuuntelin uudestaan. On siinä muutakin. Tuo jälkimmäinen kuulosti läppärin kaiuttimesta lähes tasapaksulta puurolta, ja välillä ei oikein pystynyt hahmottamaan mitä tapahtui. Otin kuulokkeet kun aavistin että silloin tapahtuu jotakin bassopuolella mitä en kuullut, ja näin olikin. Tuossahan soi semmoinen pystybasson soundi, mikä sinänsä pitäisi olla ihan ok. Mutta ne kuviot mitä se soittaa tuntuu kummallisilta, ei kulje mielekkäästi vaan hyppii ja tökkii sinne sun tänne. Olisko niin että sovitus on haitarille mutta pantu pystybasson soundi? Kaikki ei vain toimi. Ei sekään että soittaa syntikalla jousilla blokkisointuja. Jousille sovitetaan niin että kukin ääni kulkee omana linjanaan.

Mietin tässä sitä että standardibasson perusbassoja on vain yksi oktaavi. Se on äänenkuljetuksen kannalta hankala mutta ongelma peittyy sen taakse että bassossa soi useita oktaaveja päällekkäin. Mutta kun soitetaan bassoa, oli sitten läski- tai sähköbasso, niin sillä on merkitystä missä oktaavissa mikäkin sävel soi, että ääni kulkee sujuvasti. Eli tuntuisi että yhden oktaavin bassonäppäimistöllä on aika mahdoton soittaa sujuvia bassokulkuja oikean basson äänellä. En tiedä kuinka käytännössä, ei ole kokemusta.

[eikkajuhani]

   Rolandista en tiedä, mutta Kari Kinnusen `Hiljainen kylätie ` kyllä iskee meikäläiseen...

  Eikkajuhani

[EP]

Elikkäs Rolandin digiharmonikka tapahtuma Vinoteekissa (Tampereen Musiikin vieressä) ensi sunnuntaina 13.12 Tampereella!
Kuulemma elävää musiikkia tarjolla harmonikkaesittelyjen lisäksi.

Korjasin ton päivämäärän, siis ensi sunnuntai 13.12.15!

[waltsu]

Näkyy tämä digikurttu asia olevan suurimmalle osalle hanuriharrastajista edelleen vaikeaa ja näköjään nimim. giulietille erityisen vaikeaa. Onko ajatus mennyt jo niin ahtaalle, että eläväämusiikkia on vain PihlajaBugariGieuliPiginiKouvola ym. akustisillavenykkeillä tuotettu musiikki? Eiköhän elävää musiikkia ole parhaimmillaan yleisön esittämät ja pelimannin juuri sillä hetkellä toteuttamat toiveet, esitettiinpä ne kammalla tai vaikka turpahöylällä, puhumattakaan Musik-Makerin, Rolandin, Limexin ym.ym. digisoittimilla?

Lisäksi on huomioitava, että mikäli kuuntelee lopputulosta pelkän äänen perusteella, ei erota oikein säädettyä digihanuria akustisesta, olipa kyse perinteisenä pidetyistä ns. suomivalssi, tango,polkka jne. soundeista.

Se että täällä viittaillaan youtube osastoille ja esitellään mitä karseimpia hanuriesityksiä, myöskin akustisilla soittimilla soitettuja, on sanottava, että ei ole soittimen vika, jos "taiteilijalta" puuttuu itsekritiikki ja hän tuo lähes pieruun verrattavat tekeleensä yleiseen kuunteluun.
Edelleenkin suosittelen digi/midihanurin hankkimista ykkös tai kakkossoittimeksi.
Mikäli sattuu lisäksi asumaan kerrostalossa, kannatta mainita naapureille hanurista, jolla voi soitella kuulokkeet korvilla, hyvällä tuurilla taloyhtiö maksaa vielä pelin.

[Giulietti]

Ei minulle ainakaan mitään ongelmia tuota hyväksyä noita digitaalisoittimia, omistan itse digipianon ja jossakin kaapin perällä on vanha keyboardikin. Digiharmonikka sopii tiettyihin tarkoituksiin kyllä, mutta ei edelleenkään korvaa akustista soitinta johtuen mm. täysin erilaisesta soitintuntumasta. Tuolla voi oppia soittamaan hyvinkin, mutta kun sen jälkeen yrittää soittaa akustisella harmonikalla niin huomaa kuinka erilaista soittaminen onkaan. Eikä noiden äänimaailma, vaikka onkin parantunut, vastaa oikeaa soitinta. Jos nuo niin hyviä olisivat kuin jotkut väittävät ei maailmassa yksikään harmonikkataiteilija muuta soitinta tarvitsisikaan. Onhan digipianojakin ollut vaikka kuinka kauan ja silti oikeaa pianoa/flyygeliä ei ole mikään korvannut. Nimimerkki waltsu on muutenkin osoittanut ettei hienoa instrumenttiamme arvosta joten jätän hänen kommenttinsa omaan arvoonsa.

[htoyryla]

Elävää musiikkia vai rolandin syntikan soittoa voisi joku koiranleuka kysyä..

Kun syntikka-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä, kannattaa muistaa että syntikat on varsinaisesti kehitetty sitä varten että säveltäjät ja muusikot voivat laajentaa äänimaailmaa, hakea uudenlaisia ääniä joita ei soittimista saa irti. Tämmöiset syntikat ovat joko mutkikkaita laitteita joissa on valtavasti erilaisia säätöjä, joita voi muuttaa myös soiton aikana, tai sitten on myös rakennettu syntikoita jotka yrittävät reagoida soittoon kosketuksen, lyöntivoiman, puhalluksen, puristuksen jne. mukaan. Tällaiset syntikat eivät välttämättä kuulosta miltään oikealta soittimelta, eikä ole tarkoituskaan, mutta niillä voidaan saada aikaan elävän oloista ääntä, joka muuttuu soiton mukaan. Kummankinlaisia syntikoita pitää erikseen opetella soittamaan. Ensinmainitun käytössä pitää tuntea miten soiva ääni muodostuu ja osata itse luoda haluamiaan ääniä tavallaan osatekijöistä, jälkimmäinen taas muistuttaa oikeaa soitinta siinä että pitää käytännössä opetella siihen miten soitin reagoi soittoon.

Itselleni puhallinsyntikat on ollut mielenkiintoinen kokemus. Klarinetin oloinen ohjain ja soittimen fysiikkaa mallintava syntikkamoduli. Reagoi puhallukseen ja huulipuristukseen realistisen oloisesti, vaikkei ääni olekaan aivan aidon soittimen ääni. Väärin puhaltamalla voi saada soittimen rääkäisemäänkin niinkuin aito soitin.

Sitten on kaikenlaisia keyboardeja alettu kutsua syntikoiksi, että ne menisivät paremmin kaupaksi. Hyi olkoon sanon minä. Siinä ei ole paljon syntikkaa että näppäintä painettaessa lähtee tietty tallennettu ääni.

Olen aikaisemmassa kirjoituksessa jo pohtinut Rolandin tekniikkaa, en lähde tässä siihen. Pelkkiä sämplejä soittava laite voi hetken aikaa kuulostaa realistiselta, mutta erot aitoon tulevat äkkiä esille. On sitten synteesitekniikoita tehdä aidommin elävää ääntä johon soittajalla on kontrolli, mutta monesti tämäkin toimii parhaiten kun ei yritetä matkia aitoja soittimia.

Puhallinsyntikoiden käyttöalue on lähinnä siinä että puhaltajat pääsevät laajentamaan äänimaailmaa puhaltimen tapaan soiviin uudenlaisiin ääniin. Sen avulla ei pysty opettelemaan minkään puhaltimen soittoa, se on oma puhallinlajinsa johon pitää erikseen totutella. Sitten taas digipianot toimivat kyllä aika hyvin eikä niistä ole erityisen vaikea siirtyä oikeaan pianoon. Syntikoita ja muita ääntä synteettisesti tekeviä laitteita ei voi niputtaa yhteen koriin.

Lisäys: Syntikka ei myöskään ole sama kuin digitaalinen soitin. Vanhempia analogisia syntikoita pidetään usein parempina, ja viime aikoina digitaalitekniikkaa onkin käytetty (aika onnistuneesti) mallintamaan näitä vanhoja analogiasyntikoita.

Syntikan virallinen nimi lienee syntetisaattori. Muitakin muotoja on ollut käytössä. Yleisesti puhutaan syntikoista ja synistä (perusmuoto syna). Harvemmin noita sanoja koetaan halventaviksi tai käytetään halventavasti, paitsi tällä palstalla.

[Giulietti]

Kaikki kunnia syntikoiden ja muidenkin soittajille. En usko että täälläkään syntikka sanaa sinänsä käytetään halventavassa mielessä. Tuolla vaan halutaan tehdä eroa digisoittimen ja akustisen soittimen välille. Kannatan silti edelleen ilman sähköä tuotettavaa musiikkia Tuota sähköistä musiikkia kun kuulee nykyisin ihan tarpeeksi vaikkapa vain avaamalla radion.

[htoyryla]

Kaikki kunnia syntikoiden ja muidenkin soittajille. En usko että täälläkään syntikka sanaa sinänsä käytetään halventavassa mielessä. Tuolla vaan halutaan tehdä eroa digisoittimen ja akustisen soittimen välille. Kannatan silti edelleen ilman sähköä tuotettavaa musiikkia Tuota sähköistä musiikkia kun kuulee nykyisin ihan tarpeeksi vaikkapa vain avaamalla radion.

Kuulostaa voimakkaan ennakkoasenteiselta. Varmaankaan radiosta ei tule paljon hyvää musiikkia muutenkaan, en tiedä kun en viitsi kuunnella. Mutta johtuuko sähköstä vai vallalla olevista tavoista tuottaa musiikkia?

Itse panen rajan enemmän tuon tuottamisen puolelle kuin akustisen ja sähkön. Itse olen vuosien varrella  siirtynyt sähköisistä soittimista lähes täysin akustisiin ja viime aikoina vähän takaisin synteettisiin ääniin, joissa haen tietyssä määrin luonnollisen oloisia ääniä. Yhtä pientä kappalettani luultiin kiinalaisella santurilla soitetuksi. En ollut mitenkään siihen pyrkinyt, mutten myöskään keinotekoisen oloiseen ääneen.

Tasapaksu tuottaminen on ihan toinen juttu, joka koskee suurinta osaa tänä päivänä tuotettuja äänitteitä. Vanhojakin äänitteitä julkaistaan uudelleen niin että dynamiikka painetaan lyttyyn että kaikki saataisiin soimaan lujaa. Tavoitteena että kaikki varmastii kuuluu hyvin radiosta kaikissa kuunteluolosuhteissa. Kyllä siinä vivahteet katoavat niin akustisesta kuin sähköisestä materiaalista.

[htoyryla]

Täytyy vielä lisätä, etten tietenkään ole myöskään tuputtamassa sähköisyyttä minkäänlaiseksi arvoksi sinänsä. Omat kuuntelumieltymykseni ovat aika konservatiivisia, tosin siihen mahtuu mukaan vähän vanhempaa pop- ja rockmusiikkia jonnekin 80-luvun alkuun asti. Minulle musiikki on tärkeää, miltä se kuulostaa, mikä tunnelma siinä on, miten se toimii ja herättää vastakaikua, ei se missä määrin se on akustista tai sähköistä.

Totta on kyllä, että yleisemmin käytetyt sähköiset välineet tekevät soittamisen näennäisen helpoksi. Hienoja ääniä lähtee nappia painamalla ja sekaan voi heittää luuppeja eli valmiita musiikin pätkiä, vaikka musiikilliset taidot voivat olla aivan olemattomat. Kuitenkin hyvänkuuloisen musiikin tekeminen vaatii kokemusta ja taitoa välineestä riippumatta.

[Giulietti]

Voi olla että olen jonkun mielestä asenteellinen, mutta tämän päivän ns. iskelmämusiikista suurin osa on melkoista roskaa. Sävelmää ei ole nimeksikään ja sanoja vielä vähemmän, muutama lause jota toistetaan sitäkin innokkaammin. Kyllä vanhojen säveltäjämestarien mm. Georg Malmsten ja Toivo Kärki melodiat ovat laadukkaita ja kestävät aikaa. Tai kun Reino Helismaa tai Juha Vainio ovat sanoittaneet, siinä tarina kulkee eteenpäin eikä tarvitse toistaa muutamaa lausetta. Tämän päivän levytyksissä ei myöskään kuule juurikaan akustisia soittimia vaan sähköiset instrumentit, sähkökitara ja vastaavat ovat pääosassa. Onneksi on myös olemassa kanavia jotka soittavat muutakin kuin tätä tämän päivän kamaa.

[htoyryla]

Voi olla että olen jonkun mielestä asenteellinen, mutta tämän päivän ns. iskelmämusiikista suurin osa on melkoista roskaa. Sävelmää ei ole nimeksikään ja sanoja vielä vähemmän, muutama lause jota toistetaan sitäkin innokkaammin. Kyllä vanhojen säveltäjämestarien mm. Georg Malmsten ja Toivo Kärki melodiat ovat laadukkaita ja kestävät aikaa. Tai kun Reino Helismaa tai Juha Vainio ovat sanoittaneet, siinä tarina kulkee eteenpäin eikä tarvitse toistaa muutamaa lausetta. Tämän päivän levytyksissä ei myöskään kuule juurikaan akustisia soittimia vaan sähköiset instrumentit, sähkökitara ja vastaavat ovat pääosassa. Onneksi on myös olemassa kanavia jotka soittavat muutakin kuin tätä tämän päivän kamaa.

Enimmästä tuosta olen samaa mieltä, niinkuin näkee jos lukee mitä kirjoitin. Vielä mun nuoruudessa 60/70-luvulla iskelmissä oli nuoren pojan korvaan mielenkiintoisia sovituksia jotka on vaikuttaneet mun käsitykseen siitä mitä sovittaminen ylipäänsä tarkoittaa. Mutta mun maailmaan mahtuu myös sähkökitaroita tai syntikoita käyttävä musiikki, kun se on tehty tyylillä ja tunteella. Muutamia poikkeuksia (lähinnä maailmanmusiikin puolelta) lukuunottamatta mun kuuntelema musiikki on tehty ennen 1980-lukua. (Disko tai metalli ei kiinnosta, eikä kiinnosta vaikka soittaisivat selloa kitaran sijaan).

Asenteellisena mä pidän sitä että kaikki pannaan sähköisten välineiden syyksi.

Mutta meidän lienee turhaa jatkaa tätä. Jännää on että tuntuu että meillä on toisaalta paljon yhteistä näkemyksissä millainen musiikki on hyvää, mutta täysin eri käsitykset aina kun puhutaan siitä kuinka sitä musiikkia tehdään.

[mahu]

Mielestäni oikeeseen suuntaan on maailma menossa kun sähköhaitareita kehitetään. Niissä on mahdollisuuksia kehittää kokoajan paremmaksi ja aidommaksi. Kyllä silläkin vielä aitoihin ääniin päästään, mutta voi vielä ottaa muutamia vuosia. Kaikki mitä akustisesta haitarista tulee ulos on toistettavissa 100%:sti sähköisesti, mutta ei ole yksinkertaista. Akustisessa haitarissa ollaan tultu jo tien päähän. Tuotannon tehokkuus ja ulkonäkö alkaa olemaan enää niitä asioita mitä kehitetään. Digihaitari kun tuo taas paljon uusia ulottuvuuksia mitä akustisilla ei tuu ikinä saamaan. Tuntuma ja äänen aitous on näköjään ne digipelin heikkoudet, mutta molemmat on kyllä parannettavissa. Jos akustinen haitari on nähnyt noin 100 vuoden kehityksen päästyään nykytilanteeseen on digipelien kehityskaari vielä aika alkutekiöissä.

[htoyryla]

Mielestäni oikeeseen suuntaan on maailma menossa kun sähköhaitareita kehitetään. Niissä on mahdollisuuksia kehittää kokoajan paremmaksi ja aidommaksi. Kyllä silläkin vielä aitoihin ääniin päästään, mutta voi vielä ottaa muutamia vuosia. Kaikki mitä akustisesta haitarista tulee ulos on toistettavissa 100%:sti sähköisesti, mutta ei ole yksinkertaista. Akustisessa haitarissa ollaan tultu jo tien päähän. Tuotannon tehokkuus ja ulkonäkö alkaa olemaan enää niitä asioita mitä kehitetään. Digihaitari kun tuo taas paljon uusia ulottuvuuksia mitä akustisilla ei tuu ikinä saamaan. Tuntuma ja äänen aitous on näköjään ne digipelin heikkoudet, mutta molemmat on kyllä parannettavissa. Jos akustinen haitari on nähnyt noin 100 vuoden kehityksen päästyään nykytilanteeseen on digipelien kehityskaari vielä aika alkutekiöissä.

Niinpä. Kysymys on sitten siitä löytyykö digihaitarin kehittelyyn mielenkiintoa ja rahoitusta. Puhallinpuolella kehitys on vähän pysähtynyt ja markkinoilla on lähinnä puhaltimen oloisia syntikoita jotka eivät soittotuntuman ja äänien elävyyden osalta vastaa oikeita soittimia. Mutta kun pääsin kerran Sveitsissä kokeilemaan Synthophonea, joka on oikean saksofonin pohjalta rakennettu midiohjain, ja äänet tulivat Yamahan fyysisen mallinnuksen modulista jossa oli Matt Traumin ohjelmoimat äänet, niin kyllä oli kokemus. Niin aidon oloinen soittaa kuin olla voi, ja äänetkin hyvät ja soittoon reagoivat. Mutta tuo systeemi on pienen pajan tekemä kallis tuote, pienelle piirille kohdennettu.

Tuo fyysinen mallinnus perustuu siihen, että on tutkittu äänen muodostumista aidoissa soittimissa ja sitten kehitetty niistä matemaattisia malleja joita sitten voidaan toteutettaa digitaalisesti. Tämän etuna on äänen aidon oloinen reagointi soittoon. Fyysistä mallinnusta tutkitaan yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa ja tämmöinen tutkimus on tavallaan akustisen ja keinotekoisen välimaastossa... siinä tulee samalla uutta tietoa akustisten soitinten toiminnasta jota sitten voidaan käyttää paitsi digitaalisten myös akustisten soitinten kehittelyyn. Jotenkin kun tuohon maailmaan kurkistaa, niin tämä kahtiajako akustisen ja digitaalisen välillä viimeistään hämärtyy. Vähän samaa tapahtuu neuroverkkojen tutkimuksen puolella... elävän hermoston tutkimuksen pohjalta on alettu toteuttaa ohjelmallisia neuroverkkoja, joista lopulta on taas saatu hyödyllistä tietoa aidon hermoston toiminnan ymmärtämiseen.

Mutta mutta... soitinfysiikan ja fyysisen mallinnuksen maailmassa ei haitari taida olla paljon esillä. Tässä alan perusteoksessa jota voi lukea netistä ei taideta vapaalehdyköitä käsitellä, sen sijaan näppäiltävät, lyötävät ja jousella soitettavat kielet on käsitelty, niin myös puupuhaltimet: http://www.dsprelated.com/freebooks/pasp/

Klarinettia koskeva osuus alkaa tästä http://www.dsprelated.com/freebooks/pasp/Single_Reed_Instruments.html . Siitä saa vähän mielikuvaa mistä on kysymys vaikka hyppäisi matematiikan ohikin. Tuossa käsitellään lehdykän värähtelyäkin, tosin ihan erilaisessa tilanteessa kuin haitarissa: lehdykkä värähtelee tilanteessa jossa se on suusta tulevan ilmavirran ja putkesta takaisin heijastuvan aallon välissä, ja samalla huulilla vaimennetaan värähtelyä.

[Giulietti]

Mielestäni oikeeseen suuntaan on maailma menossa kun sähköhaitareita kehitetään. Niissä on mahdollisuuksia kehittää kokoajan paremmaksi ja aidommaksi. Kyllä silläkin vielä aitoihin ääniin päästään, mutta voi vielä ottaa muutamia vuosia. Kaikki mitä akustisesta haitarista tulee ulos on toistettavissa 100%:sti sähköisesti, mutta ei ole yksinkertaista. Akustisessa haitarissa ollaan tultu jo tien päähän. Tuotannon tehokkuus ja ulkonäkö alkaa olemaan enää niitä asioita mitä kehitetään. Digihaitari kun tuo taas paljon uusia ulottuvuuksia mitä akustisilla ei tuu ikinä saamaan. Tuntuma ja äänen aitous on näköjään ne digipelin heikkoudet, mutta molemmat on kyllä parannettavissa. Jos akustinen haitari on nähnyt noin 100 vuoden kehityksen päästyään nykytilanteeseen on digipelien kehityskaari vielä aika alkutekiöissä.

Miksi sähköisestä soittimesta edes pitäisi saada ulos sama kuin aidosta instrumentista, koska meillä on jo soitin nimeltään harmonikka? Ja jos haluaa soittaa muita instrumentteja, miksi niitä pitäisi soittaa harmonikan klaviatuurilla? Kyllä minä soitan esim. pianoa mieluummin ihan pianon koskettimistolla. Ajatusmallisi mukaan suurin osa akustisista soittimista on tullut tiensä päähän, koska nekään eivät enää kehity. Uskon että noille digisoittimille löytyy käyttäjäkuntansa keikkasoittajista ja vastaavista, mutta joka haluaa soittaa oikeasti harmonikkaa tai konsertoida, valitsee aidon instrumentin. Ei konsertoiva pianistikaan digipianolla soita.

[htoyryla]

Miksi sähköisestä soittimesta edes pitäisi saada ulos sama kuin aidosta instrumentista, koska meillä on jo soitin nimeltään harmonikka? Ja jos haluaa soittaa muita instrumentteja, miksi niitä pitäisi soittaa harmonikan klaviatuurilla? Kyllä minä soitan esim. pianoa mieluummin ihan pianon koskettimistolla.

Kullakin aidolla soittimella on "käyttöliittymä" kehittynyt vastaamaan kyseisen soittimen äänenmuodostusta ja äänellisiä mahdollisuuksia. Tämä on oleellista kun halutaan onnistuneesti käyttää syntikoita. Puhallinsyntikalla ei kannata yrittää soittaa soittaa pianon äänellä, vaan se toimii parhaiten äänillä jotka toimivat puhaltimen äänen tapaan: monofoniset äänet joiden sointiin soittaja vaikuttaa äänen soinnin aikana. Äänen aluke ja lopuke riippuvat puhalluksesta ja kielityksestä ja vireeseen ja äänensävyyn voi vaikuttaa huulipuristuksella. Itse äänen ei tarvitse olla aidon soittimen mukainen (mutta se voi haluttaessa olla) mutta se käyttäytyy parhaimmillaan aidon soittimen tapaan.

Harmonikka on palkeen käytön kannalta tietyssä määrin puhallinsoittimen kaltainen. Digiharmonikka joka perustuisi fyysiseen mallinnukseen ja reagoisi sekä palkeeseen että näppäinten liikkeeseen ja puristukseen, voisi olla aika mielenkiintoinen ja ilmaisukykyinen sähkösoitin. Oikeastaan alkaa jo ajatuskin syyhytä sormia.

Joskus taannoin pääsin pariksi tunniksi kokeilemaan Rolandin vähärivistä, siihen oli ohjelmoitu ideoimani venäläisen kaksirivisen systeemi. En ollut varsinaisesti kiinnostunut "muista soitinäänistä" mutta entisenä puupuhaltajana yllätyin saksofonin äänen elävyydestä palkeella soitettuna. Eihän se varmaan pidemmän päälle vielä kummoinen ole, mutta kuitenkin osoitus siitä mihin palkeella ja näppäimillä varustettu ohjain pystyy.

[mahu]

Miksi sähköisestä soittimesta edes pitäisi saada ulos sama kuin aidosta instrumentista, koska meillä on jo soitin nimeltään harmonikka? Ja jos haluaa soittaa muita instrumentteja, miksi niitä pitäisi soittaa harmonikan klaviatuurilla? Kyllä minä soitan esim. pianoa mieluummin ihan pianon koskettimistolla. Ajatusmallisi mukaan suurin osa akustisista soittimista on tullut tiensä päähän, koska nekään eivät enää kehity. Uskon että noille digisoittimille löytyy käyttäjäkuntansa keikkasoittajista ja vastaavista, mutta joka haluaa soittaa oikeasti harmonikkaa tai konsertoida, valitsee aidon instrumentin. Ei konsertoiva pianistikaan digipianolla soita.

Juuri siksi että samasta soittimesta saisi monenlaisia eri ääniä. Ei tarvitsisi olla erikseen monenlaisia ja ikäisiä soittimia. Juuri nyt haasteena on aidon harmonikan äänen luominen mutta tulevaisuudessa voisi monenlaisia tyylejä löytyä samasta soittimesta. Paino on myös yksi mikä tippuu ja taitaa olla jo nyt yksi Rolandin suosion syy. Virittämiset olisi historiaa ja perusvireen muuttaminenkin kävisi kädenkäänteessä mitä tavallisella harmonikalla ei voi tehdä kuin virittämällä.  Pitkälle jalostamalla soitinta voisi siihen luoda myös erilaisia paljetuntumia, vähän enemmän vuotava antiikkipelin tuntuma olisi helppo tehdä myös. Melodiabassostakaan ei tarvitsisi maksaa ylimääräisiä vaan on päivitettävissä ohjelmistolla. Rolandilla taitaa näitä jo ollakin mutta aika alkuasteella mielestäni vielä mennään.

Niinkuin tuossa joku jo sanoi, en usko että maailmassa riittää kysyntää digipelille siten että sen kehitys menisi akustisen rinnalle.

Itse jo pelkän painon ja virittämisen takia vaihtaisin digipeliin.