Kouvolan Harmonikan epäonnistuneet harmonikat

[mahu]

Monessa ketjussa tullut ilmi että Kouvolan Harmonikka teki laadukkaita pelejä, mutta onko heillä jotain malli minkä olis voinu jättää tekemättä? Tai mikä on ns. huonoin?

Itsellä on aika vähä kokemusta Kouvolan peleistä, mutta huonokuntoista Kuningas-mallia soittelin harrastuksen alussa enkä oikein pitänyt siitä. Siinä pelissä oli Elomaan jälkeenpäin asentamat koplarit kun ei alkuperäisenä niitä ollut ollenkaan.

[Giulietti]

Ns. uusio-kravatti ei käsittääkseni kaikinpuolin ollut onnistunut. Sointi ei ollut alkuperäisten kravattimallien veroinen. Eiköhän näitä vähemmän onnistuneita malleja ole kaikilla valmistajilla.

[ftamt]

Entisenä puuseppänä uuden kravatin työn laadussa en näe mitään vikaa. Sen suunnittelussa on tehty virheitä. Kahva olisi pitänyt tehdä puusta ja ohut diskantin välikansi ilman sisällä olevia vaihtaja-
liuskoja, jotka olivat ennen kielipenkeissä. Soittimessa on nyt liikaa alumiinia ja liian vähän puuta.
Suunnittelu perustui siihen, että käytettiin valmiita italiasta saatuja koneistoja. Myös kielet ovat toisenlaisia, kuin ennen käytettiin. Tätä soitinta ei olisi voinut muuten kohtuullisilla kustannuksilla
toteuttaa, koska vanhoja työkaluja, koneita ja osia ei ollut enää tallella, vaan kaikki olisi pitänyt tehdä uudestaan. Siinä tehdas teki virheen, kun hävitti kaiken vanhan uuden tieltä ja suurin osa tavaroista päätyi kaatopaikalle.
Toivo

[olli]

Olisiko kuvassa oleva haitari Erkki Toikan?  Harmonikan historia-teoksen eräässä kuvassa on kymenlaaksolainen yhtye Woodchoppers, jonka kuvassa on Erkki Toikka.  Hänellä on kuitenkin vanhemman mallin peli
Olisiko haitari ensimmäisiä "Kuningas"-malleja (vv. 1948-1958), veikkaisin vuotta 1948

[Hannu S]

Komppaan kyllä Pietrodeiroa mitä tulee Kouvolan kuningasmalliin. Jos soitinta ei ole käyttäjä tai osaamaton korjaaja pilannut, niin se on laatusoitin. Mielestäni se on tosi hyvä soitin, kun halutaan soittaa 30-luvun tyyliin, kun siinä on vielä sen ajan sointi, mutta teknisesti jo kehittynyt. Itselläni on sellainen ja pidän sitä hyvänä soittimena. Se on kaikin puolin läpikäyty ja sillä soittaa niin kuin uudella pelillä. Olisiko niistä ns. epäonnistuneista mainittava - tai pikemminkin aika meni ohi, ei sytyttänyt - v 1967 - 1971 eletroniharmonikka.

[olli]

Provosoiduin   Mielestäni kouvolalaiset "Hopeahäkistä" alkaen ovat vaatineet enemmän ilimaa kuin muut pelit.  Palkeita täytyy vetää reippaasti - vanhalle miehelle liikaa   Kuriositeetti: eräs leirin opettaja jopa opetti, että palkeiden pitää levitä riittävästi (oppilaana oli vanhempi herrasmies sylissään muistaakseni Kouvolan Nostalgia).  No onhan se näyttävän näköistä kun palkeet ovat levällään   En ole omistanut näitä pelejä (nyt on Kravatti ja Fantasia), mutta kokeillut olen.  MM. Kouvolan viimeisimmät eivät tuntuneet "omilta" juuri iliman loppumisesta johtuen

Lieneekö tässä perää, vai onko vain minun kokemukseni.

PS Nykykouvolalaisella soitetut tangot ovat hienoa kuunneltavaa.  Valssiäänissä on sitten toivomisen varaa

[Giulietti]

En ole itsekään erityisemmin innostunut Kouvolan soittimista, mitä niitä olen testaillut. Hieman samankaltaisia kokemuksia kuin Ollilla on itsellänikin. Tango-äänet ovat hienot kyllä. Kouvolan cassotto-soittimien soundihan on sellainen että toisille se on se "ainoa oikea cassottoääni", toisaalta suomen ulkopuolella tuosta soundista ei ole niinkään innostuttu.

[Viljo]

Jos näin niinkun tehtaan historian tutkineena vastaan yhden näkökulman. Nuo Elektroniharmonikat oli pahin floppi. Tuoteessa oli omat häiriönsä, kun suurta määrää elektroniikkaa mahdutettiin pieneen tilaan. Näiden soittimien valmistaminen oli taloudellisesti myös raskas toiminto.

Monet Kouvolan "flopeista" on tietoisia valintoja, joilla on saavutettu tietynlainen hyöty. Esimerkiksi ABS-muovihäkin valmistus oli taloudellisesti järkevää, mutta näin jälkeenpäin katsottuna se oli huono valinta. Niitä ei voi juurikaan korjata.

Tehtaalta on tullut myös takaisinvetoja, kun on ollut väärää liimaa väärässä paikassa ja sen sellaista. Virheet on aina pyritty pitämään minimissä, ja ne mitkä ovat päässeet markkinoille, on korjattu. Parempaan ei Suomessa pystynyt oikeastaan kukaan muu. Ei varsinkaan, jos ajattelee kuinka pitkä historia Oy Harmonikalla oli.

Olen myös samaa mieltä ensimmäisen vastauskommentin kanssa. Jokaisesta merkistä löytyy aina jotain mistä voi vähän motkottaa. Oli se sitten mielipide tai puhdas tekninen virhe. Yksikään tuottaja ei ole täydellinen.

[usko]

Mihin se oy harmonikka lopulta kaatui? Mikä oli virallinen selitys, mikä oli oikea syy? Tekninen osaamattomuus, kustannukset, liikaa väkeä, poliittinen kieroilu, kouvola?

[Viljo]

Mihin se oy harmonikka lopulta kaatui? Mikä oli virallinen selitys, mikä oli oikea syy? Tekninen osaamattomuus, kustannukset, liikaa väkeä, poliittinen kieroilu, kouvola?

Lyhyesti: Suhdanteet ja markkinoiden riittämättömyys.

[mahu]

Olen ymmärtänyt että yritys ei myöskään halunnut lähteä tiputtamaan laatua jotta markkinoilla pysyminen olisi vaatinut. Tuotekehitystä kai jatkettiin loppuun asti?

[Viljo]

Olen ymmärtänyt että yritys ei myöskään halunnut lähteä tiputtamaan laatua jotta markkinoilla pysyminen olisi vaatinut.

Laatua ei haluttu pudottaa, koska se oli aina iso myyntivaltti. Mutta väite siitä, että hintoja olisi alennettu markkinoilla pysymiseksi on aika hullu. Myynnin määrän olisi pitänyt tällöin kasvaa vastaavasti, jotta saataisiin edes sama tulos kuin hieman kalliimmalla tuotteella. Ongelma vaan oli, että kun markkinat eivät vetäneet, niin ne eivät vetäneet. Tuotteen hinnalla sikäli ei ollut merkitystä tässä tilanteessa, kun kysyntää ei ollut.

[usko]

Minkähän hintaisia Kouvolalaiset oli silloin joskus 80-90-luvuilla, verrattuna kilpailevien suunnilleen samaa laatua olevien merkkien hintoihin? Mitä nämä merkit oli? Mitkä oli 'huippumerkkejä'? Mitä merkkejä sai halvemmalla?

[Viljo]

Aikalailla samoja merkkejä kuin nytkin oli 1990-luvun alussa. Tässä nyt joitain esimerkkejä vastaavista peleistä kuin Oy Harmonikan tuottee vuodelta 1990:

Serena 4 äk, pintaäänikerroilla: 11 850 mk
Giulietti cassotto 127: 24 600 mk
Giulietti traviata: 19 600 mk
Royal Standard: alkaen 1750 mk.
Ramses cassotot: 23 900 – 24 900 mk

Monista merkeistä ei edes mainita hintoja mainoksissa, vain halvimmista.

Lukujen kanssa pitää olla erittäin varovainen, koska markan arvo heikkeni nopeasti inflaation takia. Esimerkkejä Oy Harmonikan hinnoista: 1986 uusiokravatti oli 19 000 mk, Uuden Cassotto 60 -mallin hinta oli ilmestyessään 35 900 markkaa. Vuosi oli tällöin 1992.

[Johan]

Tässä vielä muutama vertailukohta. 

Titano Rainbow cassotto 24.400mk 1.6.1990
Tiatano Thuder Cassotto 24.900mk 1.6.1990
Dallape Supercasotto 28.900mk      1.6.1990

1985 Giuliettin Taviatan listahinta oli 13.700mk
1984 Giuliettin suoercasoton listatacinta oli 22.00mk
1984 giuliettin Classic casoton listahinta oli 16.800mk

Näitä kun vertaa noihin Viljon antamiin -90 luvun hintoihin voi huomata miten hinnat ovat kehittyneet
esin Giuliettin osalta.

Johan

[usko]

Kiitoksia hintatiedoista. Ne on minusta hyvin mielenkiintoisia...

[ftamt]

Kouvolan epäonnistuneista harmonikoista pidän Amerikkalaismallia häkin osalta epäonnistuneena. Lähes kaikissa näkemissäni tämän mallin soittimissa häkin päät ovat hajonneet selluloidin kutistumisen vuoksi. Tehdessä ei olla osattu ajatella kutistumisen vaaraa. Häkin suunnittelu tässä mallissa on toteutettu tämän ongelman takia väärin. Muuten Amerikkalaismalli on hyvin tehty ja soitettavuudeltaan onnistunut malli.
Toivo