Muita nuotteja...

klezberg · 21-08-2009, 23:15:43

Tänään saapui postissa "Nurmen lintu Ängens fågel, visor och låtar i Norrbottens finnbydger 1677-1984". Tuntuu oikein mukavalta kokoelmalta. Eli kyseessähän on ihan pohjoisimman Ruotsin suomenkielisiltä alueilta koottuja sävelmiä ja lauluja, taikka "lauluja ja tanssikappalheita Pohjoisruottin suomiseutuissa".

Mukana on nuotit, tekstit ja muutakin selitystä. Jonkin verran on myös pelimannikappaleita ja kaikesta on kerrottu taustat, keneltä sävelmä on muistiin merkitty ja millä soittimella, samaten esittäjistä on kunnolliset kuvaukset.

Melkoisen paljon on mukana ihan Suomesta tuttuja kansanlauluja ja -sävelmiä, osin kyllä muuntuneina, mutta myös aineistoa joka on ihan tuon pohjoisen "Meänmaan" omista aineksista.

Selvisipä kirjasta tarkemmin jo aiemmin siteeraamani haitaristin sanonta "häätyy huiskuttaa (kun ei ole haitarissa knappia kylliksi)". Junosuandolainen Asle Ruotimaa on kirjan mukaan soittanut haitariaan omaperäisesti, tärkein aines on hänellä ollut rytmi. Paljetta täristämällä on hän saanut aikaan omalaatuisen "svängin". "Häätyy huiskuttaa", kuuluu hän sanoneen. Kirjasta ei selviä onko kyseessä ollut paljetremolo vai jokin muu efekti. Häneltä on kirjattu kaksi sävelmää, toinen nelirivisellä ja toinen yksirivisellä.

klezberg · 22-08-2009, 11:33:58

Tämä saattaisi kuulua historian puolelle, mutta tuossa em. kirjassa on kerrottu myös haitarin tulosta Pajalan seudulle. 1900-luvun alkuvaihteessa saksalaiset ja ruotsalaiset tehtaat alkoivat valmistaa haitareita ja niitä alkoi saada postimyynnistä. Kokonainen orkesteri sylissä oli varsinainen unelma ja haitari löysi tiensä syrjäisimpiinkin metsämökkeihin.

Hommassa oli vain se mutta, että nämä pelit olivat duurisoittoon tehtyjä ja taas sävelmäperinne tuolla oli mollipohjaista. Tornionlaaksossa tämä aiheutti muutoksia itse kansanmusiikkiin ja sävelmäperinteeseen ja kuulemma vastaavaa tapahtui eri puolilla maailmaa.

Tästä tulee mieleen, että Suomessa kehitys ilmeisesti meni toisin ja alettiin valmistaa mollisoittoon sopivia haitareita?

Edit: Katselin tuossa että kirjassa olevassa Astritin valssissa puuttuu minun korvan mukaan jokin ylennysmerkki. Mutta kun sävelmä on kirjattu kaksirivisellä soitettuna, niin olisikohan sävelmä vääntynyt sitten sen mukaan mihin soitin pystyy. Tunnetteko vastaavaa muualta. Voisin kokeilla kysellä asiaa myös Alatalolta itseltään, siis kirjan tekijältä ja sävelmien muistiinmerkitsijältä, jos hän nyt sähköposteihin vastaa. Laitoin jo kysymystä tuosta edellisessä viestissäni mainitsemastani paljetekniikasta.

olli · 22-08-2009, 15:29:02

Panepa "Astridin valssin" nuotit tulemaan!

klezberg · 22-08-2009, 17:46:24

Lainaus käyttäjältä: olli - 22-08-2009, 15:29:02
Panepa "Astridin valssin" nuotit tulemaan!

Laitoin kolme versiota: tuon meänmaalaisen kaksirivisellä soitetun, sitten suomalaisen ja sitten jonkun jostakin päin Eurooppaa. Tunteekos joku tämän sävelmän taustoja paremmin. Noissa versioissa on ihan selviä eroja vaikka kyse onkin kiistattomasti samasta kappaleesta.

Lisäys: pienen googlauksen ja youtubettamisen jälkeen: valssi tunnutaan mainittavan ruotsalaiseksi. Kaikki youtube-esitykset menevät tuon kolmannen nuotin mukaan, jotenkin tähän tapaan http://www.ericbrocard.com/tablature/astrid%20valse.pdf . Suomalaisessa versiossa sävelkulku menee tahdista 5 alkaen (kun en laske kohotahtia) a - gis - a - f - e eli harmonisessa mollissa. Eikä se alkukaan mene samalla lailla.

Armando Bugari · 22-08-2009, 18:15:54

Lainaus käyttäjältä: klezberg - 22-08-2009, 17:46:24
Lainaus käyttäjältä: olli - 22-08-2009, 15:29:02
Panepa "Astridin valssin" nuotit tulemaan!

Laitoin kolme versiota: tuon meänmaalaisen kaksirivisellä soitetun, sitten suomalaisen ja sitten jonkun jostakin päin Eurooppaa. Tunteekos joku tämän sävelmän taustoja paremmin. Noissa versioissa on ihan selviä eroja vaikka kyse onkin kiistattomasti samasta kappaleesta.

Lisäys: pienen googlauksen ja youtubettamisen jälkeen: valssi tunnutaan mainittavan ruotsalaiseksi. Kaikki youtube-esitykset menevät tuon kolmannen nuotin mukaan, jotenkin tähän tapaan http://www.ericbrocard.com/tablature/astrid%20valse.pdf . Suomalaisessa versiossa sävelkulku menee tahdista 5 alkaen (kun en laske kohotahtia) a - gis - a - f - e eli harmonisessa mollissa. Eikä se alkukaan mene samalla lailla.

Onko tässä nyt kyseessä "vanha" lauantai-iltojen toivottu yleisradiossa 60-luvulta. Jos on, niin kappaleellahan on ihan kansainvälinen tausta - eri nimillä kiertää maailmalla.
http://www.youtube.com/watch?v=JxvSSQVwCGk

klezberg · 22-08-2009, 18:41:06

Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 22-08-2009, 18:15:54
Onko tässä nyt kyseessä "vanha" lauantai-iltojen toivottu yleisradiossa 60-luvulta. Jos on, niin kappaleellahan on ihan kansainvälinen tausta - eri nimillä kiertää maailmalla.
http://www.youtube.com/watch?v=JxvSSQVwCGk

Juu, tästä on kysymys ja tuokin esitys menee tuon yleismaailmallisen nuotin mukaan. Pohjoisruotsalaissuomalainen versio (lähde: em. Nurmen lintu) tuntuu sitten tuosta yksinkertaistetulta ja suomalaisessa (lähde: Suuri kansanlaulukirja) on sitten mm. käytetty harmonista mollia tuossa yhdessä kohdassa.

Mutta onko jossain tietoa missä kaikkialla tämä kappale on kierrellyt.

Toinen kappale jonka variantit kiinnostavat on tämä "Vem kan segla förutan vind" ja "Hiljaa juuri kuin lammen laine". Suuri Toivelaulukirja taitaa käsitellä nuo eri kappaleina, ja onhan niissä yhtäläisyydestä huolimatta tietty ero sellaisina kuin niitä Suomessa esitetään. Nurmen Linnussa on sävelmästä versio, joka ainakin tietyltä osin kulkee pääosin lammin laineen sävelkulun mukaan, mutta kirjan tekijä on nimennyt sävelmän tuon ruotsinkielisen nimen mukaan.

Tyttäreni sitten on ollut huomaavinaan, että venäläinen sävelmä joka tunnetaan nimillä "Gde eta ulitsa" ja "Krutitsja vertitsja" olisi sama sävelmä. Minusta tuossa on jo selvä ero, varsinkin rytmissä, mutta melodian kulussa on on yhtäläisyyttäkin Tämä venäläinen sävelmä on sitten kulkeutunut juutalaisten mukana Amerikkaan ja ilmeisesti sieltä kautta sitten suomalaiseksi versioksi mm. Mirjamin valssina.

terv. komparatiivisen melodiikan assistentti Klezberg

klezberg · 22-08-2009, 19:30:55

Kokosin tuosta Vem kan segla - Lammin laine ... jne pohteesta seuraavan ääninäytteen (soitto ikävä kyllä meikäläisen taidoilla...) http://htoyryla.dyndns.org/music/lamminairot.mp3 . Varsinkin tuo Ruotimaan version soittoyritys takkuaa kun on lähes prima vista...

EDIT: Ei, kyllä minun on pakko soittaa tuo Ruotimaan versio uusiksi. Kunhan tuo äänityskone tokenee tämänhetkisestä jumituksestaan.

Ed 2. No nyt on tuo otettu uusiksi, vähän enemmän sinne päin. Ja minähän vertailen tässä sävelmän variaatioita, en esitysversioita...

Armando Bugari · 22-08-2009, 19:35:53

Lainaus käyttäjältä: klezberg - 22-08-2009, 18:41:06
Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 22-08-2009, 18:15:54
Onko tässä nyt kyseessä "vanha" lauantai-iltojen toivottu yleisradiossa 60-luvulta. Jos on, niin kappaleellahan on ihan kansainvälinen tausta - eri nimillä kiertää maailmalla.
http://www.youtube.com/watch?v=JxvSSQVwCGk

Juu, tästä on kysymys ja tuokin esitys menee tuon yleismaailmallisen nuotin mukaan. Pohjoisruotsalaissuomalainen versio (lähde: em. Nurmen lintu) tuntuu sitten tuosta yksinkertaistetulta ja suomalaisessa (lähde: Suuri kansanlaulukirja) on sitten mm. käytetty harmonista mollia tuossa yhdessä kohdassa.

Mutta onko jossain tietoa missä kaikkialla tämä kappale on kierrellyt.

terv. komparatiivisen melodiikan assistentti Klezberg

Tämä versio Astridin valssista alkoi kiertää minun päässäni heti:
http://www.dailymotion.com/video/x8hnd7_astrid-vals_music

PS. Paranee vaan loppua kohden - kolahti meikäläiseen oikeastaan aika lujaa.

klezberg · 22-08-2009, 20:19:08

Tässä lienee ainoa juutuupiesitys jossa mennään tuon suomalaisen melodiavariantin mukaan http://www.youtube.com/watch?v=0eM7LHcKIfc . Mutkia on oiottu, ja sitten on tuo harmonisen mollin käyttö.

Pitäisi varmaan yrittää soittaa itse tuo meänmaalainen versio. Siinäkin on oiottu mutkia, mutta ei ole tuota harmonista mollia... mutta eipä se olisi kaksirivisellä onnistunutkaan.

klezberg · 23-08-2009, 11:19:43

Tässä nyt sitten nuoteista soitettuna Sigurd Kuopan mukaan (basso/soinnut omasta päästä, melodian kulku pitäisi tästä silti selvitä) http://htoyryla.dyndns.org/music/kuopanastrid.mp3

olli · 24-08-2009, 14:14:38

Löytyykö "Mirjamin valssin" nuotteja?

klezberg · 24-08-2009, 15:06:16

Lainaus käyttäjältä: olli - 24-08-2009, 14:14:38
Löytyykö "Mirjamin valssin" nuotteja?

Nuotti varmaan löytyy kotoa, ei tuolla nimellä mutta "Vu iz dos gesele" johon tuo suomalainen versio perustuu. Netistä löytyi myös tällainen midi http://supersearch.mudcat.org/midi/midifiles/litlstrt.mid , mutta en pysty tässä tarkistamaan onko siitä mihinkään.

EDIT: Ei mene minusta oikein melodia tuossa midissä. Ja aika monenlaista versiota olen kappaleesta kuullut. Sikäli, voi sen noinkin kai soittaa mutten suosittele tuosta opettelemaan.

klezberg · 24-08-2009, 18:18:01

Huomaan tässä että kun olen noita Nurmen lintu -kirjan sävelmiä soitellut, niin kummasti alkaa herätä kiinnostus (länsimaiseen) kaksiriviseen. Kaipa tuossa on se, että ensimmäistä kertaa tulee vastaan aineistoa joka on nimenomaan sellaisella soitettu, ellei jopa yksirivisellä. Mutta se Ollin Tosca taisi jo mennä ja uudet ovat ainakin liian kalliita...

olli · 24-08-2009, 21:01:53

Kyllä Tosca on vielä myymättä. Se on siis C/F-vireinen, eli pääasiassa duurisovituksiin sopiva!

Viljo · 24-08-2009, 21:13:48

Olikos siinä Toscassa pitkät kielilaatat vai yksittäiset sinkkilaatat? Olis nimittäin just c/f sinkkilaattakielille tarvetta..

Armando Bugari · 24-08-2009, 21:36:44

Lainaus käyttäjältä: olli - 24-08-2009, 21:01:53
Kyllä Tosca on vielä myymättä. Se on siis C/F-vireinen, eli pääasiassa duurisovituksiin sopiva!

Mikäs sillä estäisi mollittelemaan - monta upeeta kansanmusiikkipiisiä kulkee esim. d-mollista. Mm. "Kankaan kaunis Katriina" - yksi lemppareistani.

klezberg · 24-08-2009, 21:51:09

Lainaus käyttäjältä: Armando Bugari - 24-08-2009, 21:36:44
Mikäs sillä estäisi mollittelemaan - monta upeeta kansanmusiikkipiisiä kulkee esim. d-mollista. Mm. "Kankaan kaunis Katriina" - yksi lemppareistani.

Ymmärsin että tuo d-molli on siinä ainoa mollisointu, se vähän rajoittaa vaikka kappale menisikin d-mollissa.

Tosin onhan minulla noita mollisoittoon sopivia pelejä ennestään.

Kankaan kaunis Katriina on ihan mukava, olen tuossa sitä soitellut itsekin ja koettanut laulaakin mukana. Jännästi haitarin kanssa laulaessa olen löytänyt pää-ääneni uudestaan, se katosi joskus 90-luvulla.

olli · 25-08-2009, 14:18:49

Dragspelille: Kyllä ne vanhat säveltäjät/sovittajat tiesivät mistä sävellajista kappale soi kauneimmin. Just toi Nuoruusmuistoja ehdottomasti fis-mollista, Metsäkukat g-mollista, Rantakoivun alla E-mollista. Ahvenainen on sovittanut paljon kappaleita C-molliin!?

Viljolle: en ole asiantuntija, joten en osaa niistä Toscan kielistä sanoa. Osta koko peli 150 euroa!

. Ostin sulta ne remmien kiinnitysraudat ja remmit on siis uudet!

Saiskos ne Kauniin Katriinan nuotit?

Viljo · 25-08-2009, 15:03:18

Lainaus käyttäjältä: olli - 25-08-2009, 14:18:49

Viljolle: en ole asiantuntija, joten en osaa niistä Toscan kielistä sanoa. Osta koko peli 150 euroa! . Ostin sulta ne remmien kiinnitysraudat ja remmit on siis uudet!

Jos viittit, niin kurkkaa kielipenkkejä. Palkeen lähettyviltä niitit pois diskanttipuolelta ja katsot sisälle. Mulla oli tässä taannoin yksi Tosca ja siinä tais olla ihan vinkuralla olevat pitkät laatat (sinkkiä). Mahtaakohan kaikissa olla? :S

Armando Bugari · 25-08-2009, 23:34:27

Lainaus käyttäjältä: Dragspel - 25-08-2009, 23:01:50
Skannasin nuotin Capella 6.0 skannausohjelmalla, olikohan niin, että kahden sivun lähettäminen samassa viestissä olisi vaatinut liikaa tilaa?

Onko jollakin Unto Jutilan sovitus tästä "Katriinasta", jos on, lähetä Ollille, koska se on parempi kuin tämä Toivelaulukirjan versio. Minullakin se on jossakin "arkistojen" kätköissä, jos löydän ennen kuin joku toinen, lähetän tietenkin sen.

Tuoltahan Sibiksen sivuilta sille löytyy starttia - rullaa vähän alaspäin. Tää nyt on niitä, että pakko osata eikä...

http://www2.siba.fi/aleatori/index.php?id=230&la=fi&printable=1