Onko kokemuksia näistä soittimista?

[htoyryla]

Ikävä kyllä soittimia on pakko olla useampi jos haluaa erilaisia harmonikkasoundeja. Ellei nyt sitten ole niin äärimmäisen mieltynyt esim. tiettyyn cassotto ääneen tms. Itse pidän perinteisissä harmonikkakappaleissa vanhan ajan äänistä, tietynlaisessa musiikissa ja esim. joissakin tangoissa cassotto-äänistä. Tämän takia on pakko olla ainakin kaksi soitinta. Ja koska noiden soittimien äänet ja ominaisuudet miellyttävät, en lähde niitä vaihtamaan. Monenlaista soitinta olen omistanut ja joidenkin kohdalla myös pettynyt, kun eivät olekaan olleet sitä mitä ensin ajattelin. Tunnen myös näitä jotka ovat vaihtaneet soitintaan lähinnä huvin vuoksi esim. uudempaan "hienompaan" malliin ja jälkeenpäin harmitelleet vaihtoa.

En ole sanonut että tarvitsisin sellaista määrää soundeja ettei yksi isompi viisirivinen riittäisi. (Pienempiä pelejähän mulla on monenlaisia ja niiden lisäksi erilaisia kielisoittimia, puhaltimia ja kosketinsoittimia.) Kysymys on enemmänkin siitä miten sen oikean löytäisi. Peleissä on kuitenkin rekistereitä ja niiden pitäisi vain olla soundiltaan käyttökelpoisia. Jos se on mahdotonta niin sittenhän 3- ja 4-äänikertaiset on turhia... siihen nähden että Bugarissani mua miellyttää ne rekisterit mitkä saisi kahdella äänikerralla.

Pitäisi olla käsitystä niistä erilaisista vaihtoehdoista. Sitä tarvittaisiin jo jos päättäisin hankkia yhden ison haitarin lisää. Tai jos päättäisin virityttää tuon pelin ihan toiseen malliin. Tai jos päättäisin vaihtaa. Haitari on kuitenkin niin pieni osa elämääni etten lähde isosti satsaamaan aikaa, rahaa ja vaivaa sillä systeemillä kuin te olette kokemuksenne hankkineet. Siitähän tässä on kysymys, kokemuksesta tai sen puutteesta. Enhän mä edes tiedä miltä cassotto kuulostaa, olen vain lukenut että pehmeältä ja ajatuksena se kuulostaa hyvältä. Ja vanhanajan soundistakin tulee epämääräisiä mielikuvia. Erilaisten viritysten idea on teoriassa tuttu, mutta ei haitareiden käytännössä. Miksi mun pikku Serenellinin valssiääni tuntuu mulle paremmalta kuin puolet isomman Bugarin?

Jännää miten tänä päivänä muista soittimista on vaikka kuinka paljon aineistoa olemassa perehtyä mitä on saatavilla, miltä ne kuulostavat, mitä kokemuksia käyttäjillä on niistä ja muuta vastaavaa. Älkää ihmetelkö jos mä ostan vielä sen digihaitarin. Siitä mä tiedän mitä siitä saa irti. 

PS. Toisaalta ihan hyvä ettei tuota matskua ole olemassa... varmaankin innostuisin alta aikayksikön hankkimaan jonkin pelin ellei toisenkin. Nyt säästyy rahat tärkeämpiin.

[mahu]

Uutta soitinta ostaessa itse en keskittyisi soittimen värähtelyyn tai miten ne pysyy vireessä (miten tätä edes testata?) vaan kyllä se yleisluontoinen äänenlaatu ja sointi on tärkeämpää. Mutta kyllä tärkeintä on että soittimen tuntuma on hyvä ja tuntumalla tarkoitan nimenomaan näppäimien ja kielten herkkyys ja liikeradat yms. Myös bassonappien koko ja miten harvassa bassonapit ovat. Niissäkin on eroja.


Jos ostaisin 3000 - 5000 euron soittimen, en missään nimessä teettäisi siihen erilaista tuntumaa, vaan kyllä tuon hintainen soitin pitää olla jo sellainen mitä haluaa. Tämmöiset säätämiset ymmärrän sitten halvemmissa peleissä. Toki jos on 100% merkkiuskovainen ja haluaa toisen valmistajan ominaisuudet, niin miksei noita uusiakin voisi tuunailla. Pätäkkääkin se vähä vaatii ylimääräistä.

[Giulietti]

Jos puhutaan uudesta soittimesta niin se hyvin soiva harmonikka on juuri se jonka runkokin soi. Hyvältä kuulostavassa soittimessa ääni syntyy kielien ja rungon yhteispelillä. Kielten vireessä pysymistä ei tietenkään uudessa soittimessa pysty testaamaan, mutta yleensä ne laadukkaat kielet jotka soivat hyvin ja tasaisesti sekä herkästi myös pitävät vireensä. Varmasti tämän näkee vasta soittimesta jonka on omistanut pidempään.

Mikäli näppäimien liikeradalla on itselle suuri merkitys, kyseiseen asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Mielestäni tuo on kuitenkin enemmän tottumiskysymys.

[Viljo]

Uutta soitinta ostaessa itse en keskittyisi soittimen värähtelyyn tai miten ne pysyy vireessä (miten tätä edes testata?)

Ei niitä edes voi testata lyhyellä aikavälillä tai ilman erittäin tarkkaa lyhyen aikavälin tuntemusta (=soittimen virittäminen). Harmonikka on niin ketku soitin, että vireys on mahdollinen vain teoriassa. Muuttuvia tekijöitä on paljon. Käytännössä kuitenkin virittämällä päästään ihan kohtuu hyviin tuloksiin, sellaisiin jotka korva sietää kuunnella. Usein vasta virityksen aikana selviää pysyykö jotkin kielet vireessä vai ei. En ole vielä tavannut soitinta, jossa kaikki kielet pysyisivät täydellisesti vireessä. Aina on se yksi tai kaksi. No, näitähän voi vaihtaa.

Mutta nyt kun tässä näistä paremmuuksista keskustellaan, niin minulla on kyllä ammattilaisen näkemys moniin soittimiin ja niiden tekniikkaan. En kuitenkaan "tunnusta" mitään merkkiä, joten jätän tällä havaa yksityiskohtiin menemisen sikseen.

Yksi asia, miten keskimääräistä paremmuutta voidaan mitata, on kuuntelukoe. Jos ihmisiä ihan mielettömästi tämä asia kiinnostaa, niin järjestetään sellainen. Pystyn kyllä hoitamaan käytännön järjestelyt, jos vain ihmiset tuovat soittimiaan testattavaksi. Paras paikka lienee jokin kaupunkikeskittymä tai vaikka Ikaalinen. Tarvitaan myös luokkahuone tai vastaava käyttöön.

[Johan]

Mielenkiintoinen asia tuo kuuntelukoe, kun ottaa huomioon, että keikalla olen saanut Voskhod 2 :lla soittessani muutaman kerran palautetta siitä, että minulla on hyvä ääninen soitin ja kommentoijat ovat olleet ilmeisen tosissaan;-)
Tuo kyseinen laite on "Punainen partisaani tehtaan"  III-äänikertainen vähemmän loistokas turistipeli
-70 luvulta.
Se on mukana silloin, kun ulkoläpötila laskee liian alas ja taas vastaavasti ilmakosteus nousee liian ylös, mutta keikka on hoidettava kaikesta huolimatta. Käytännön kokemuksesta tiedän, että silläkin saa valssivarpaan kutisemaan ja kielenkannat irtoamaan laululle, vaikka useampien mielestä Viljonkin se on kaatopaikka tavaraa tai polttoainetta.
Positiivisesti ajatellen pelin hyvä puoli on kuitenkin se, että sen hinta tulee tienatuksi jo ensimmäisen setin aikana, edellyttäen, että kantti kestää;-)

Kuuntelevia korvia, soittajia ja soittimia on moneen junaan.

Johan

[htoyryla]

Jo sinänsä parhaan soittimen etsiminen millä hyvänsä menetelmällä on kyseenalaista. Riippuu niin paljon kunkin tarpeista, mieltymyksistä ja prioriteeteista --mistä kukin tykkää ja mitä pitää tärkeänä. Kuuntelujen perusteella saatavat tulokset eivät välttämättä auta ketään... sen sijaan itse kunkin kuunneltavaksi sopivat näytteet olisivat kiinnostavia. Kun vain muistetaan, että soundi ei kerro mitään siitä miten hyvin soitettava peli on. Siitähän tuo Johanin esimerkkikin kertoo... ainakin mä uskon että se Venäjän peli voi oikeasti kuulostaa hyvältä. Mulla kun on noita sikäläisiä pikkupelejä ja niissä on oikeasti hyviä ja jopa ainutkertaisia soundeja.

Miten sen soitettavuuden sitten saisi esille? Tuskin paljon muuten kuin soittajien kommenttien perusteella, vaikka nekin tietysti ovat subjektiivisia. Mutta jos useampi soittaja soittaisi kaikilla peleillä ja kommentoisi niitä, niin varmasti olisi mielenkiintoista vertailla kommentteja.

[Johan]

Tämä puoli asiasta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Soittajat ovat erilaisia, kuten soittimetkin.
Se mistä toinen pitää ei käy toiselle lainkaan, ne on ne henkilökohtaiset mieltymykset ja vaatimukset jotka pelin hankimisessa vaikuttavat se väristä lähtien, vaikka se ei juuri edes soittamiseen vaikutakkaan.

Se että täällä aiheesta taitetaan peistä johdattelee kyllä jäljille, jos hieman suodattaa kommentteja saa varmasti hyviä tippejä kavereilta heidän kokemuksisistaan eri soittimien kanssa.
Toivolla oli hyviä kommentteja siihen suuntaan, että jotkut taikovat pelillä kuin pelillä musiikkia mallikaasti esiin ja toiset sitten taas ovat kriittisempiä soittimiensa ominaisuuksista.

En muista kuka joskus täällä lanseerasi termin "itselleni paras" ja se on minusta näppärästi sanottu, kaikki eivät haekkaan välttämättä sitä ehdottomasti parasta soitinta, vaan tuon termin mukaista soitinta tietäen omat reunaehtonsa hankintaan liittyen.
Kun sitten vielä huomioidaan, että usein peli hankitaan käytettynä joutuu hankintavaiheessa tekemään kompromisseja jo taloudellistenkin asioiden takia.

Johan

[htoyryla]

Tämä puoli asiasta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Soittajat ovat erilaisia, kuten soittimetkin.
Se mistä toinen pitää ei käy toiselle lainkaan, ne on ne henkilökohtaiset mieltymykset ja vaatimukset jotka pelin hankimisessa vaikuttavat se väristä lähtien, vaikka se ei juuri edes soittamiseen vaikutakkaan.

Se että täällä aiheesta taitetaan peistä johdattelee kyllä jäljille, jos hieman suodattaa kommentteja saa varmasti hyviä tippejä kavereilta heidän kokemuksisistaan eri soittimen kanssa.
Toivolla oli hyviä kommentteja siihen suuntaan, että jotkut taikovat pelillä kuin pelillä musiikkia mallikaasti esiin ja toiset sitten taas ovat kriittisempiä soittimiensa ominaisuuksista.

Joo... mä halusin tuossa nostaa selvästi esille paitsi tuon subjektiivisuuden niin myös tuon soundin ja soitettavuuden kahtena erillisenä tekijänä. Soitettavuutta voi kuvailla ja soittimeen voi tottua, mutta soundit pitäisi kuulla. Ja itseäni häiritsee tavattomasti tämä haitareiden soundimaailman salatiede... että muka pitäisi kokeilla loputtomasti pelejä, myös hankkia niitä ja vaihdella, että pääsisi perille asiasta ja sitä kautta pystyisi hankkimaan itselleen mieleisen pelin. Kyllä sopivien ääninäytteiden avulla asiassa pääsisi paljon nopeammin eteenpäin. Soitettavuus on sitten taas eri juttu. Tuon Toivon kommentin tulkitsin koskevan soitettavuutta, ei niinkään soundia, vaikea uskoa että hyväkään soittaja kovin paljon pystyy soundiin vaikuttamaan (jonkin verran toki palkeella ja näppäimillä etenkin äänten alkuun ja loppuun, minkä kuulija kokee soundilliseksi tekijäksi).

[Viljo]

Kuuntelukokeella saadaan kulttuurisidonnaisesti tietoon testiryhmän mielestä miellyttävin ääni. Eikä vain ääni, vaan eroja saadaan paljon erilaisia. Yleensä kokeissa soitetaan samanlaisilla äänikerroilla (valssihuojunta kannattaa sulkea pois) erilaisia dynaamisia juttuja. Kielien herkkyys, staccatojen terävyys, eri äänenkorkeuksien äänimaailmat, kielien paineensietokyky, äänen väri... Jopa soittimien käsiteltävyys alkaa paistaa läpi.

Koeasettelussa kuulijat eivät siis näe soitettavaa soitinta. He arvioivat 1-4 tahdin soittoja, joissa kussakin soitetaan erilaisia näytteitä.

[htoyryla]

Kuuntelukokeella saadaan kulttuurisidonnaisesti tietoon testiryhmän mielestä miellyttävin ääni. Eikä vain ääni, vaan eroja saadaan paljon erilaisia. Yleensä kokeissa soitetaan samanlaisilla äänikerroilla (valssihuojunta kannattaa sulkea pois) erilaisia dynaamisia juttuja. Kielien herkkyys, staccatojen terävyys, eri äänenkorkeuksien äänimaailmat, kielien paineensietokyky, äänen väri... Jopa soittimien käsiteltävyys alkaa paistaa läpi.

Koeasettelussa kuulijat eivät siis näe soitettavaa soitinta. He arvioivat 1-4 tahdin soittoja, joissa kussakin soitetaan erilaisia näytteitä.

Juu... käsitin kyllä mitä tarkoitit. Mutta jos mun ongelma on mistä löytää haitari jossa on omiin tarkoituksiini sopivat soundit, mukaanlukien eri rekisterien soundien käyttökelpoisuus, niin tuommoisen testin lopputulos voi ihan hyvin olla täysin harhaanjohtava. Ja jos tuossa rajataan huojuvat äänikerrat pois niin sitä suuremmalla syyllä... eipä tuosta tehdyt ääninäytteetkään sitten olisi riittävästi avuksi.

Ja joo... soitettavuustekijätkin tosiaan jossain määrin tulevat esille tuollaisessa testissä, tosin soittajien tasosta riippuen. Mutta kuten sanottu, mulle pääasiallinen valintakriteeri on soundit, soitettavuuden pitää sitten vain olla riittävä.   

Mutta sille joka etsii peliä josta muut keskimäärin eniten tykkäävät, niin siitä vain

Ps.
Kun mä kirjoitin

"Miten sen soitettavuuden sitten saisi esille? Tuskin paljon muuten kuin soittajien kommenttien perusteella, vaikka nekin tietysti ovat subjektiivisia. Mutta jos useampi soittaja soittaisi kaikilla peleillä ja kommentoisi niitä, niin varmasti olisi mielenkiintoista vertailla kommentteja "

niin en ollenkaan tarkoittanut tuollaista tieteellistä koetilannetta vaan kuinka saisi ihmisille materiaalia jonka perusteella voisivat itse tehdä perehtyä soittimiin ennen kuin lähtevät niitä kokeilemaan, ja mahdollisesti tehdä esikarsintaa. Eli ajattelin että jos olisi ääniäytteitä niin miten tuon soitettavuuspuolen saisi kuvattua. Mutta mä olen selvästi yksin tämän ajatuksen kanssa että soittimista olisi hyvä olla tämmöistä matskua olemassa. Kaikki muut on käynyt pitkän tien läpi ja tietää nuo jutut muutenkin. Sitä taustaa vasten tavallaan ymmärrän kiinnostuksen kilpailla siitä mikä (kenen) soitin on paras.

[Giulietti]

Tämä puoli asiasta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Soittajat ovat erilaisia, kuten soittimetkin.
Se mistä toinen pitää ei käy toiselle lainkaan, ne on ne henkilökohtaiset mieltymykset ja vaatimukset jotka pelin hankimisessa vaikuttavat se väristä lähtien, vaikka se ei juuri edes soittamiseen vaikutakkaan.

Se että täällä aiheesta taitetaan peistä johdattelee kyllä jäljille, jos hieman suodattaa kommentteja saa varmasti hyviä tippejä kavereilta heidän kokemuksisistaan eri soittimen kanssa.
Toivolla oli hyviä kommentteja siihen suuntaan, että jotkut taikovat pelillä kuin pelillä musiikkia mallikaasti esiin ja toiset sitten taas ovat kriittisempiä soittimiensa ominaisuuksista.

En muista kuka joskus täällä lanseerasi termin "itselleni paras" ja se on minusta näppärästi sanottu, kaikki eivät haekkaan välttämättä sitä ehdottomasti parasta soitinta, vaan tuon termin mukaista soitinta tietäen omat reunaehtonsa hankintaan liittyen.
Kun sitten vielä huomioidaan, että usein peli hankitaan käytettynä joutuu hankintavaiheessa tekemään kompromisseja jo taloudellistenkin asioiden takia.

Johan

Tästä "itselleni paras" termistä voin ottaa kunnian. Löytyy tuolta jostakin aiemmasta keskutelusta, missä kerrotaan millaisilla soittimilla kukin soittaa. Soittajat ovat todellakin siinä suhteessa erilaisia, että toisille merkitsee paljon enemmän esim. kosketuksen herkkyys ja koskettimen liikerata jne kuin toisille. Itselleni on aina ollut tärkeämpää paitsi soittimen ääni, myös se, että kaikki kielet soivat tasaisesti, soitin soi hyvin sekä hiljaa että tarvittaessa myös kovaa.

Tuo Viljon kuuntelutesti ei oikein avaudu itselleni, mitä tuolla haetaan. Varmasti harmonikkoja kuuntelemalla saadaan jokin tulos kuulijoita eniten miellyttävästä äänestä, mutta mitä hyötyä tuosta sitten on. Kuulijoiden mielestä parhaalta kuulostava soitinhan voi soittajan kannalta olla huono. Tuollaisessa testissä missä ei käytetä lainkaan huojuvia äänikertoja, suljetaan käytännössä pois ainakin niin sanottu "kravatti" viritys mikä perustaa tietynlaiseen huojuntaan. Kuitenkin tuollekin äänimaailmalle on paljon kuuntelijoita joiden mielestä se on se ainoa oikea harmonikan ääni.

[htoyryla]

Itselleni on aina ollut tärkeämpää paitsi soittimen ääni, myös se, että kaikki kielet soivat tasaisesti, soitin soi hyvin sekä hiljaa että tarvittaessa myös kovaa.

Tuo Viljon kuuntelutesti ei oikein avaudu itselleni, mitä tuolla haetaan. Varmasti harmonikkoja kuuntelemalla saadaan jokin tulos kuulijoita eniten miellyttävästä äänestä, mutta mitä hyötyä tuosta sitten on.

Kas, joskus ollaan samaakin mieltä.

Mutta mulla nousee tästä lisää ajatuksia. Dynamiikka on hirveän tärkeä asia,  ja tulee mun maailmassa aika lähelle soundillisia asioita. Muiden soittimien kanssa olen huomannut miten soundi, dynamiikka ja niiden yhteispeli... siis miltä soitin kuulostaa ja miten sen ääni reagoi soittoon... vaikuttaa oleellisesti millaisia juttuja tulee soiteltua (varsinkin improvisoidessa ja säveltäessä) ja ylipäänsä kuinka tulee soiteltua. Mutta näitä asioita ei pysty välittämään ääninäytteillä eikä testituloksilla... lopullinen ratkaisu pitää sitten tehdä kokeilemalla soitinta.

[Giulietti]

Niin, mielestäni soitin joka täyttää nuo neljä ominaisuutta on jo aika laadukas soitin. Ehkä vielä siinä järjestyksessä että ensimmäisenä tulee tuo itseä miellyttävä ääni. Sillä mitäpä hyötyä on jos kielet soivat tasaisesti ja soitin soi hyvin sekä hiljaa että kovaa, jos sen ääni ei miellytä itseä? Ehkä itseäni ei haittaa onko kosketus jäykkä vai kevyt, koska soitan myös pianoa jossa kosketus harmonikkaan verrattuna on jäykkä?

[Viljo]

Mä näen kuuntelukokeen erittäin järkevänä, kun vertaillaan soittimia ja erityisesti niiden ääniä. Ihan kuten numeraalisissa tutkimustuloksissakin, pitää soittimien olla keskenään vertailukelpoisia. Jotta äänen laadun ja kielien dynaamiset ominaisuudet saadaan kuulijalle tietoon, tulee käyttää yksiäänikertaisia vaihtoehtoja. Soittonäytteiden kautta soittimen ominaisuudet siis "pilkotaan" esille. (tässä tapauksessa on jo tehty kolme valintaa: 1) mikä soitintyyppi on otettu testattavaksi, 2) valittu äänikerta/-kerrat ja 3) soittonäytteiden tekeminen eli mitä halutaan testata). Kuultava ääni on siis jo hyvin valikoitunut kuulijalle ennen kokeen alkuakaan. Valssiviritys on täysin toissijainen asia äänen laatua, kielien dynamiikkaa jne. tutkiessa. Erilaiset viritykset ovat jopa häiritsevä tekijä.

Mikäli sitten halutaan tutkia juuri sitä valssi- tai tangoviritystä, niin sitten voidaan tehdä oma koe sille. Näissä kuitenkin tulee esiin kultturelliset taustat voimakkaammin esille kuin muissa testeissä. Tuntemukset "aidosta kouvolan pelistä" ja vaikkapa saksalaisesta virityksestä alkavat paistaa läpi varsinkin, jos otanta on riittävän suuri. Ei niitä virityksiä turhaan ole kymmeniä erilaisia eri markkina-alueille...

[Giulietti]

Mä näen kuuntelukokeen erittäin järkevänä, kun vertaillaan soittimia ja erityisesti niiden ääniä. Ihan kuten numeraalisissa tutkimustuloksissakin, pitää soittimien olla keskenään vertailukelpoisia. Jotta äänen laadun ja kielien dynaamiset ominaisuudet saadaan kuulijalle tietoon, tulee käyttää yksiäänikertaisia vaihtoehtoja. Soittonäytteiden kautta soittimen ominaisuudet siis "pilkotaan" esille. (tässä tapauksessa on jo tehty kolme valintaa: 1) mikä soitintyyppi on otettu testattavaksi, 2) valittu äänikerta/-kerrat ja 3) soittonäytteiden tekeminen eli mitä halutaan testata). Kuultava ääni on siis jo hyvin valikoitunut kuulijalle ennen kokeen alkuakaan. Valssiviritys on täysin toissijainen asia äänen laatua, kielien dynamiikkaa jne. tutkiessa. Erilaiset viritykset ovat jopa häiritsevä tekijä.

Mikäli sitten halutaan tutkia juuri sitä valssi- tai tangoviritystä, niin sitten voidaan tehdä oma koe sille. Näissä kuitenkin tulee esiin kultturelliset taustat voimakkaammin esille kuin muissa testeissä. Tuntemukset "aidosta kouvolan pelistä" ja vaikkapa saksalaisesta virityksestä alkavat paistaa läpi varsinkin, jos otanta on riittävän suuri. Ei niitä virityksiä turhaan ole kymmeniä erilaisia eri markkina-alueille...

En vieläkään ymmärrä mitä kyseisellä testillä haetaan? Kielten dynamiikan testausta? Eikö siinä tapauksessa soittotesti ole parempi kuin kuuntelutesti? Kuulijat kuuntelevat yksinäänikertaisien äänikertojen soittonäytteitä ja valitsevat näistä suosikkinsa. Mitä tällä saavutetaan? Mitä tämä "kuulotesti" kertoo esim. varsinaisesta kielten laadusta, ei välttämättä mitään.

[Viljo]

Kuuntelukokeella saadaan tutkimustuloksia. Jos vaikkapa yliopisto tekee tutkimuksen, saadaan tutkimustietoa, niin esimerkiksi yritykset käyttävät näitä hyödyksi tehdäkseen parempia tuotteita ja luodakseen uusia markkina-alueita. Soittimilla  on ihan sama asia. Tuotteita ne ovat siinä missä muutkin tuotteet. Näitä kehitetään.

Eli kuuntelukokeista hyötyvät eniten yritykset, ainakin jos ajatellaan asiaa markkinalähtöisesti. Jos tehdas haluaa tarjota parhaat mahdolliset kielet, on kuuntelukoe järkevä tehdä. Se tukee hyvin sitä, mitä soittaja tuntee soiton aikana, mitä asiantuntijat ovat suosittaneet kieliksi ja niin pois päin. Se on yksi työkalu muiden työkalujen joukossa. Niin ikään, jos halutaan pohtia miten soittimen dynamiikka on suhteessa muihin soittimiin, on kuuntelukoe järkevä tehdä. Tällöin tuottaja kysyy, missä voin parantaa tuotettani, mitkä ovat parhaimmat tavat saavuttaa paras lopputulos jne.

Ja kyllä kielten laatu kuuluu erittäin hyvin näissä soittotesteissä. Ihan nyt sanon kokemuksella, että hyvä kieli erottuu huonosta niin soittajalle kuin kuulijallekin. Hieman eri näkökulmista, mutta erottuu.

Yksilön näkökulmasta näen myös hyötyjä: tietämys soittimista ja niiden kielistä lisääntyy. Tämä kasvattaa puolestaan markkinoiden laatutarkkailua, kun on taas yksi tarkkailija lisää (kunhan muistaa antaa tuottajalle/maahantuojalle palautetta). Itseänikin ainakin kiinnostaisi mitkä ovat parhaat kielet (tietyllä äänialueella. huom. soittimen käyttötarkoitus) tai missä soittimessa on minkäkinlaiset soundit. Näiden kuuntelujen perusteella tekisin valmistajalle toteutettavissa olevia vaatimuksia. Voisin myös etsiä erilaisia soundeja haluamaani musiikkiin.

Harmonikoissa kuitenkin on se huono puoli, että ostetaan yleensä se, mitä on tarjolla. Kuuntelukokeella ei sen vuoksi ole yksittäiselle ostajalle merkitystä. Tokkopa moni on edes ajatellut asiaa tästä näkökulmasta, sillä soittamalla, tietenkin, voidaan testata samoja asioita, mutta subjektiivisuus korostuu. Ei se väärin ole, ei missään nimessä. Se on monelle ainoa tapa tutustua soittimeen. Ei näitä kuuntelukokeita usein järjestetä. Harvinaista herkkua ne ovat.

Mun mielestä parasta kuuntelukokeessa on se, ettei soittimia näe. On pakko heittää omat oletukset jonkin merkin paremmuudesta tai huonommuudesta romukoppaan ja antaa korvan valita paras/miellyttävin ääni. Lopussa tulokset saattavat yllättää...

Ja mistä puhun, on nyt sitten kovan tason tekijöistä ja tieteellisestä koejärjestelystä. Kokeissa kuultavat erot ovat äärimmäisen pieniä, mutta silti erittäin merkittäviä. Esimerkiksi pelkällä viritystasolla on tutkimuksien mukaan merkitys sille, mitä soitinta pidetään äänellisesti parempana - vaikka olisi samat kielet vertailukohtaan verrattuna.

[htoyryla]

Ehkä itseäni ei haittaa onko kosketus jäykkä vai kevyt, koska soitan myös pianoa jossa kosketus harmonikkaan verrattuna on jäykkä?

Tässäkin asiassa olen samaa mieltä. Aikoinaan pelkäsin oikeita pianoja, kun olin soittanut vain erilaisilla keyboardeilla. Pianon koskettimistoon totuin kuitenkin nopeasti ja se tuntuu nykyään noita keyboardeja tarkemmalta soittaa.

[htoyryla]

Kyllä minä nuo Viljon testijutut ymmärrän ja tiedän noin yleensä, olen teollisuudessa joutunut myös perehtymään käyttäjäkokeiden järjestämiseen, mutta näihin meidän jokapäiväisiin ongelmiimme melkoisen pitkä tie joka edes ei vie perille. Viljon kiinnostus tuohon on toki täysin ymmärrettävää ammattinsa puolesta.

Mutta sinänsä, jos tuollaista lähdettäisiin järjestämään, niin samassa yhteydessä olisi varmaan helpostikin järjestettävissä myös ääninäytteiden tallennus. Ehkei itse testitilanteesta, vaan vaikka sitten erikseen, kun paikalla on erilaisia haitareita ja soittajia.

Tuommoinen mun kaavailema äänikirjasto lähtisi oikeastaan jo ihan siitä miltä haitarin eri rekisterit tyypillisesti kuulostavat. Siihen sitten eri rakenneratkaisujen (esim. casotto) tyypilliset äänet. Ja sitten virityksen vaikutuksia. Ei siinä pelkästään soitinten vertailusta tarvitse olla kysymys. Nuo ovat niitä asioita joita haitarista kiinnostunut ihmettelee.

[htoyryla]

Mikäli sitten halutaan tutkia juuri sitä valssi- tai tangoviritystä, niin sitten voidaan tehdä oma koe sille. Näissä kuitenkin tulee esiin kultturelliset taustat voimakkaammin esille kuin muissa testeissä. Tuntemukset "aidosta kouvolan pelistä" ja vaikkapa saksalaisesta virityksestä alkavat paistaa läpi varsinkin, jos otanta on riittävän suuri. Ei niitä virityksiä turhaan ole kymmeniä erilaisia eri markkina-alueille...

Tässä taitaa olla se minun henkilökohtaisen ongelman ydin. Mun kontekstini ei välttämättä rajaudu Suomeen, toisin kuin useimmilla täällä. Mä kuulen haitaria jostakin ja se kuulostaa erilaiselta ja hyvältä, ja joku toinen taas ei hyvältä. Pitäisi tietää niistä muun maailman virityksistäkin jotain. Tää on niitä juttuja jotka työntää mua digipeliin päin. Mutta epäilyksiäkin digipelin suhteen on, kun olen puupuhaltajana tottunut siihen miten kieli reagoi siihen ilmavirran vaihteluun. Mutta semmoiset jutut voi soittaa tuolla Bugarilla.

[mahu]

Lyön vetoa että uusien ja kalliiden merkkihaitareiden sekaan kun tälläisessä kuuntelukokeessa laitetaan vaikka neuvostolainen pianohaitari kunnostettuna niin pisteitä sekin tulee varmasti saamaan. Lisäksi jokainen arvioi kuulemaansa eri tavalla ja mieltymykset on kaikilla erilaisia. Ammattivirittäjät voivat ehkä arvioida äänenlaatua teknilliseltä kantilta.


Palatakseni aiheen alkuperäiseen kysymykseen, minusta merkillä ei ole väliä yhtään. Merkkien eri malleissakin voi olla niin isoja eroja että merkkiperustaista päätöstä ei kannata tehdä. Lisäksi olen mallikohtaisiakin eroja nähnyt, joten kyllä ne pelit kannattaa yksilönä käydä testaamassa. Tekniseltä puolelta en osaa näiden merkkien välillä sanoa mitään.