Rytmiikasta

[risto]

Tänään sain paperilla valmiiksi yksinkertaiset soinnut haitarille Tico Ticoon. Melodia menee jo ja bassojen kanssa suunnilleen puoleen väliin biisiä hitaasti ryömien. Hieno biisi haitarilla mandoliiniversiosta muokattuna ja viilattuna.

Sellaisen huomion olen kuitenkin ikäväkseni tehnyt tässä harjoitellessa Ticoa, että minun on hyvin vaikea vähänkin vaikeammassa melodiassa saada aluksi bassoja pysymään synkassa melodian kanssa. On ihan pakko katsoa paperia nähdäkseni miten bassot asettuvat melodian nuottien suhteen ja laskea iskuja. Sitten kun saan väkisin menemään läpi helpottaa kyllä ja voin jättää paperin pois ja soittaa ulkomuistista.

Huono homma ajatellen vapaata säestystä, jos vasen käsi ei pysty pitämään tasaista komppia riippumatta siitä mitä oikean käsi tekee. Ehkä tämä on seurausta siitä, että en ole koskaan harjoitellut mitään soitinta, jolla soitetaan eri käsillä täysin eri asiaa. Saa nähdä miten tämä puoli kehittyy jos nyt sitten edes kehittyy.

Kommentteja, omia kokemuksia, vinkkejä kiitos.

[olli]

Bassojen kanssa on myös mulla ongelmia nyt, kun treenaan Paul Norrbackin "Onnen päiviä".  Siinä on B-osassa beguine-rytmi, joka ei mene kaaliin ilman nuottien lukua ja hitaasti ryömimistä.  Diskantissa on lisäksi nelisointuja, joiden opettelussa on vielä kans tekemistä.  Kun nämä molemmat joskus onnistuvat, olen tyytyväinen mies.  Uskon, että tuo beguinekin "loksahtaa" ennen pitkää kohdalleen.

[Armando Bugari]

Huono homma ajatellen vapaata säestystä, jos vasen käsi ei pysty pitämään tasaista komppia riippumatta siitä mitä oikean käsi tekee. Ehkä tämä on seurausta siitä, että en ole koskaan harjoitellut mitään soitinta, jolla soitetaan eri käsillä täysin eri asiaa. Saa nähdä miten tämä puoli kehittyy jos nyt sitten edes kehittyy.

Kommentteja, omia kokemuksia, vinkkejä kiitos.

Minulta meni ainakin 1 vuosi tiivistä päivittäistä harjoittelua ennenkuin pystyin "jakamaan mieleni" molemmille käsille - edes helpolla valssin kompilla. Ja vähärivisellä on basso kuitenkin niin "vähänen",

PS. Ajatellaanpa rumpalia, jolla neljä raajaa töissä kokop ajan.

[Kaifun]

Hyvinhän sulla Risto menee, jos vuadenvaihteen jälkeen syliisi saamalla tuppervaaralla kiskot jo Tico-Ticoa.
Jos yrität viälä jotain sanbakomppia vasurillas, nin homma on käyttämääs kokonaisaikaan nähden ylihaastava.
Yritä enstex basso saada kulkemaan tasasella 2/4 kompilla. Se on kuiteskin tavallaan samban peruskomppi. Sitten ku se jälkimmäinen neljäsosa jaetaan kahtija, nin siitä muadostuu se kehittyneempi sambakomppi.
Mutta kun Ticon saa ensin kulkemaan kaks-neljäsosana, nin sen jälkeen aivot sopeuttavat helpommin monimutkasemmalle jaolle. Ja soitetulta levyltä komppi on hyvä kuuntelemalla sisäistää psyykeen.

[risto]

Minulta meni ainakin 1 vuosi tiivistä päivittäistä harjoittelua ennenkuin pystyin "jakamaan mieleni" molemmille käsille - edes helpolla valssin kompilla. Ja vähärivisellä on basso kuitenkin niin "vähänen",

PS. Ajatellaanpa rumpalia, jolla neljä raajaa töissä kokop ajan.

Joo ja minähän lintsasin bassoista kaksirivisellä, joten homma pitää opetella nyt.

Tulee mieleen, että ei edes improvisointi jonkin tasaiskuisen haitarikompin päälle välttämättä auta tähän ongelmaan yhtään mitään, koska mieli tietenkin haluaa aloittaa diskantin nuotit aina sellaisista kohdista, joista se jo osaa, eli juuri iskujen alun kohdalta, samaan aikaan basson kanssa. Jotain pakkokeinoja l. harjoituksia varmaan tarvitaan, tai ehkä se homma aukeaa kun vaan soittelee hankalarytmisiä biisejä.

Kletzberghän soittelee klezmeriä, mites siinä nää rytmijutut?

[risto]

Hyvinhän sulla Risto menee, jos vuadenvaihteen jälkeen syliisi saamalla tuppervaaralla kiskot jo Tico-Ticoa.

Niinkö meinaat? Jos aikaa vaan olisi lisää käytettäväksi soittamiseen...

Jos yrität viälä jotain sanbakomppia vasurillas, nin homma on käyttämääs kokonaisaikaan nähden ylihaastava.

Ihan yksinkertaisella tasaisella basso-sointubasso vuorottelukompilla tässä vaiheessa.

Yritä enstex basso saada kulkemaan tasasella 2/4 kompilla. Se on kuiteskin tavallaan samban peruskomppi. Sitten ku se jälkimmäinen neljäsosa jaetaan kahtija, nin siitä muadostuu se kehittyneempi sambakomppi.

Mutta kun Ticon saa ensin kulkemaan kaks-neljäsosana, nin sen jälkeen aivot sopeuttavat helpommin monimutkasemmalle jaolle. Ja soitetulta levyltä komppi on hyvä kuuntelemalla sisäistää psyykeen.

Okei, joo kiitos neuvosta. Levyt ovat tosiaan hyviä opettajia, vaan mulla ei vielä ole yhtään haitarilevyä. Täytyy jossain vaiheessa katsella jos löytäisi jotain Etelä-Amerikan l. alkuperämaiden soittajien haitarilevyjä ja tulkintoja. Mulla on transkriptoituna levyltä maniskalla soitettuja choroja, jotka voisivat kuulostaa hyvältä myös haitarilla. Jossain vaiheessa tilasin Ameriikoista Etelä-Amerikkalaisia nuottikirjojakin niistä. Täytyy vilkaista uudestaan katsoen niitä nyt haitarisilmällä.

PS. Saattaisi muuten olla ehkä hyväkin juttu, jos ei kuuntele liikoja haitarilevyjä vaan antaa oman haitarinsoittonsa kehittyä vapaammin omia ratojaan, mene ja tiedä...

[klezberg]

Kletzberghän soittelee klezmeriä, mites siinä nää rytmijutut?

Tätä nykyä pääpaino on taas pohjoismaisella puolella, mutta joo. Klezmer on oikeastaan rytmillisesti aika yksinkertaista. Kts . http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Klezmerin_teoriaa . Bulgar on hiukan mutkikas, mutta siinäkin bassopuolen säestys on selkeästi kaksijakoinen. En silti voi väittää noita osaavani. Fiiliksellä enempi tuo soitto menee.

Muuten tuo ongelma kahden käden kanssa on aivan tuttu. Liikaa olen soittanut vasenta kättä fiiliksellä, jo pianollakin. Sitten kun yrittää jotain oikeasti, kädet eivät tottelekaan. Tuo tuli vastaan alkukesästä Ollin lähettämän Pikku Syntisen kanssa. Siinä alku/välisoitossa vasemman pitäisi soittaa neljäsosia ja oikean kahdeksasosia. Ei kuulosta vaikealta. Hankalaa taisi olla, että oikea käsi toistaa samaa säveltä. Helpommalta tuntui soittaa oikealla pitkää säveltä ja kahdeksasosaa bassolla. Eli harjoittelulle olisi kyllä tarvetta.

Klezbergissä ja -merissä ei muuten ole teetä, edes lausuttuna. Tavallaan on virhe että suomeksi on alettu kirjoittaa klezmer, kun se sitten lausutaan väärin. Klesmer olisi ollut lähempänä oikeaa.

[olli]

Vaikeat kohdat pitäisi treenata kärsivällisesti.  On totta, että hienossa kappaleessa tahtoopi käydä niin, että mennään vain eteenpäin.  Vaikeat kohdat harjoitellaan huonosti, ne sitten jäävät.  Se haittaa myöhemmin.  Otin itseäni niskasta todella kiinni tuon "Onnen päivien" kanssa.  Päätin oppia sen soittamaan, kuten Norrback on nuotteihin kirjoittanut.  Vaikeaa on mutta haasteellista.  Esimerkiksi ne B-osan nelisoinnut,  harjoittelin niitä tiiviisti kaks viikkoa.  Nyt sormet jo osaavat oikeisiin nappuloihin, mutta treenausta vielä vaatii.  Kuten sanottu, se beguine säestys yhdistettynä näihin nelisointuihin vaatii vielä muutaman kuukauden aktiivista työtä.

[risto]

Kletzberghän soittelee klezmeriä, mites siinä nää rytmijutut?

Tätä nykyä pääpaino on taas pohjoismaisella puolella, mutta joo. Klezmer on oikeastaan rytmillisesti aika yksinkertaista. Kts . http://freygish.com/soitinwiki/index.php/Klezmerin_teoriaa . Bulgar on hiukan mutkikas, mutta siinäkin bassopuolen säestys on selkeästi kaksijakoinen. En silti voi väittää noita osaavani. Fiiliksellä enempi tuo soitto menee.

Muuten tuo ongelma kahden käden kanssa on aivan tuttu. Liikaa olen soittanut vasenta kättä fiiliksellä, jo pianollakin. Sitten kun yrittää jotain oikeasti, kädet eivät tottelekaan. Tuo tuli vastaan alkukesästä Ollin lähettämän Pikku Syntisen kanssa. Siinä alku/välisoitossa vasemman pitäisi soittaa neljäsosia ja oikean kahdeksasosia. Ei kuulosta vaikealta. Hankalaa taisi olla, että oikea käsi toistaa samaa säveltä. Helpommalta tuntui soittaa oikealla pitkää säveltä ja kahdeksasosaa bassolla. Eli harjoittelulle olisi kyllä tarvetta.

Klezbergissä ja -merissä ei muuten ole teetä, edes lausuttuna. Tavallaan on virhe että suomeksi on alettu kirjoittaa klezmer, kun se sitten lausutaan väärin. Klesmer olisi ollut lähempänä oikeaa.

OK, kiitos tuosta tiedosta ja sori kirjoitustapavirheeni. Ihan hyvä kuulla että ei ne jutut muiltakaan heti laakista mene.

[klezberg]

Toinen rytmiin liittyvä juttu on sitten absoluuttinen tahdin pitäminen. Juuri tässä viikonloppuna yritin äänitellä soittoa klikin, siis tavallaan metronomin kanssa. Jos soitto on tallessa klikin kanssa soitettuna, sen päälle on helpompi soittaa muita soittimia ja tallennuksesta voi myös leikata ja yhdistellä parhaita paloja. Tavallaan huijausta tuo leikkaaminen, mutta toisaalta oikein hyödyllistä yrittää soittaa koko kappale samassa tahdissa monta kertaa. Kuunnellessa sitten kyllä huomaa virheet.

Tuota tehdessä annoin kyllä mennä niin yksinkertaisella sovituksella kuin suinkin mahdollista, kunhan soinnut ja melodian nuotit tulivat kohdalleen.