Diatonisten "rinki"

[olli]

Mielestäni otsikon voisi vaihtaa vaikka "Vähärivisten soittajien rinki".  Onhan vähärivisissä diatonisten lisäksi myös kromaattisia soittimia.

[htoyryla]

Mielestäni otsikon voisi vaihtaa vaikka "Vähärivisten soittajien rinki".  Onhan vähärivisissä diatonisten lisäksi myös kromaattisia soittimia.

En tiedä mistä otsikosta puhutaan, mutta 3-rivinen kromaattinen on kyllä jo ihan puhdasverinen kromaattinen eikä sitä tarvitse vähäriviseksi laskea.

B/C-tyyppinen kaksirivinenkin on tavallaan kromaattinen, mutta toisaalta kaksi diatonista samassa pelissä, ja soittotekniikaltaan ihan eri asia kuin normaalit kromaattiset harmonikat.

Jotenka eiköhän jako mene noiden sävellajeiltaan rajallisten vähärivisten ja kaikkeen pystyvien kromaattisten välillä aika selvästi.

[Viljo]

Sitten on myös henkilöitä, jotka ottavat pahasti nokkiinsa tästä sanasta vähärivinen - ai miten muka vähärivinen? Soittimet ovat olleet täydellisiä jo 1800-luvun lopulta asti, omassa lajissaan. Diatonisuus kuvaa paremmin kuin "vähärivisyys".

[htoyryla]

Sitten on myös henkilöitä, jotka ottavat pahasti nokkiinsa tästä sanasta vähärivinen - ai miten muka vähärivinen? Soittimet ovat olleet täydellisiä jo 1800-luvun lopulta asti, omassa lajissaan. Diatonisuus kuvaa paremmin kuin "vähärivisyys".

Eihän "vähärivinen" sinänsä merkitse muuta kuin että rivejä on vähän. Sille ei tietysti voi mitään jos vähä-sanasta jollekin tulee mieleen vähäarvoinen tai jotain.

Toisille pieni ja yksinkertainen on kaunista, toisille iso ja mutkikas.

Mutta diatonisten ... rinki on ihan hyvä nimi.

[ftamt]

Vähäveriset nykysuomalaiset ovat alkaneet puhua vähärivisistä. Aikaisemmin harmonikkaa nimitettiin rivien mukaan 1-rivinen, 2-rivinen jne... Hyvä soittaja nautti kuuntelijoiden arvostusta olipa minkä-
lainen harmonikka sylissä tahansa. Miksi yksinkertaisista asiaa pitää ilmaista kiertoilmauksin?
Toivo

[huru.ukko]

Eikö ne ennen olleet semitoonit ja romaattiset ?? :O))

[htoyryla]

Vähäveriset nykysuomalaiset ovat alkaneet puhua vähärivisistä. Aikaisemmin harmonikkaa nimitettiin rivien mukaan 1-rivinen, 2-rivinen jne... Hyvä soittaja nautti kuuntelijoiden arvostusta olipa minkä-
lainen harmonikka sylissä tahansa. Miksi yksinkertaisista asiaa pitää ilmaista kiertoilmauksin?
Toivo

No, vähärivinen lienee yritys kattaa 1- ja 2-riviset yhden nimen alle. Semmoisellekin termille voi olla tarvetta, ei se silloin kiertoilmaus ole, jos ei aina viitsi sanoa "yksi- ja kaksiriviset".

[Viljo]

Eikö ne ennen olleet semitoonit ja romaattiset ?? :O))

Niin oli 1980-luvulla vielä. Semitooni-termiä ei ole kauheasti käytetty mielestäni kirjallisuudessa viime vuosina (-kymmeninä).

[huru.ukko]

Näin on, Eipä ole enää kuullut Semitoonia, Mutta eipä ennen vanhat miehet puhuneen myöskään diatoonisesta,, 1-2 riviset "vaihtuvaääniset" oli semitooneja.. Maailma muuttuu :O))
Kai niitä on muitakin sanoja jotka ovat hiljalleen muuttuneet Englannin kielelle

[htoyryla]

En ole tuohon semitooniin törmännyt tässä merkityksessä. Tuokin sana on kyllä englantia, semitone = puolisävelaskel. Onpas jännää että sana on sitten tullut 1- ja 2-rivisen merkitykseeen.

"Diatoninen" sitten on kyllä kansainvälistä, suomalaistakin musiikkitermistöä. Englanniksi noiden pelien nimitys taitaa olla melodeon.

[ftamt]

Luulen, että Lasse Pihlajamaa lanseerasi tuota semitooni-samaa, mutta ei se jäänyt yleiseen kielenkäyttöön. Ainakin aina 1- tai 2-rivistä soittaessaan hän muisti puhua semitoonista.
Toivo

[huru.ukko]

Jussi Pirjanti puhui aina myös semitoonista, vasta vuosia myöhemmin kuulin tämä diatoonisen,

[mahu]

"Vaihtoääniset" voisi olla paras jos nimeä ollaan muuttamassa, mutta minulle diatoninenkin käy. Monelle itseoppineelle ja teoriasta vähemmän tuntevalle voi diatonisuus olla vieras käsite.

[htoyryla]

"Vaihtoääniset" voisi olla paras jos nimeä ollaan muuttamassa, mutta minulle diatoninenkin käy. Monelle itseoppineelle ja teoriasta vähemmän tuntevalle voi diatonisuus olla vieras käsite.

Nuo venäläiset kaksiriviset, joilla aloitin haitarin soiton, on diatonisia (yksi duuri ja yksi molli) ja kaksirivisiä mutta ei vaihtoäänisiä.

Diatoninen vs. kromaattinen jakaa kattavasti pelit kahteen lajiin, sen mukaan onko niissä kaikki sävelet vaiko vain tietyt sävellajit.

Samaten rivien määrä jakaa kattavasti pelit kahteen lajiin. Rivien määrän mukaan laskien vain kolme ja nelirivisiin tulee sekä diatonisia että kromaattisia.

Mutta tuo diatoninen/kromaattinen -jako lienee ratkaisevampi kuin rivien määrä. Kolmirivinen diatoninen ja kolmirivinen kromaattinen, eihän niissä ole muuta yhteistä kuin rivien määrä.

[mahu]

Toisaalta diatonisuus/kromaattisuus on vain viritys, kun taas vaihtoäänisyys/tasaäänisyys on soittimen tekninen ominaisuus. Tällä jaolla noi karmoskat siirtyisivät siis 5 rivisten kanssa samaan lootaan.

Ajan takaa sillä että kaiken kansan olisi helpompi ajautua oikeaan paikkaan. Kromaaattisuus ja diatonisuus kun ei ole monelle tuttuja termiä ja lisäksi ymmärtkö mitä ne tarkoittaa ja mikä se oma soitin nyt sitten noista on.

[htoyryla]

Toisaalta diatonisuus/kromaattisuus on vain viritys, kun taas vaihtoäänisyys/tasaäänisyys on soittimen tekninen ominaisuus. Tällä jaolla noi karmoskat siirtyisivät siis 5 rivisten kanssa samaan lootaan.

Ajan takaa sillä että kaiken kansan olisi helpompi ajautua oikeaan paikkaan. Kromaaattisuus ja diatonisuus kun ei ole monelle tuttuja termiä ja lisäksi ymmärtkö mitä ne tarkoittaa ja mikä se oma soitin nyt sitten noista on.

Eli tässä mielipiteet jakautuu paneeko vaihtoäänisyyden ratkaisevammaksi kuin sen voiko soittaa yhdessä vai monessa sävellajissa?

Mulle kyllä se mitä ääniä mistäkin nappuloista löytyy on aika ratkaiseva osa soitinta. Jos se muuttuu, vaikka olisi kuinka virityskysymys, niin soitin on sen jälkeen ihan toinen ja pitää opetella uudestaan soittamaan.

Karmoska ja meikäläinen kaksirivinen on siinä mielessä samanlaiset soitettavat, että niin kauan kuin palje liikkuu tiettyyn suuntaan, niin sävellajin asteikko löytyy siitä kulkemalla siksakkia rivien väliä. Muita ääniä ei löydy kuin muutama lisä-ääni sieltä rivin päästä, siinäkin ovat samanlaisia.

Eroa on sitten että täkäläisessä kaksirivisessä äänet on VIRITETTY niin että palkeen eri suunnat antavat eri äänen. Eli ei vaihtoäänisyydessäkään muuta teknistä eroa ole kuin se viritys. Helpommin karmoskasta saa täkäläisen virittämällä (ja semmoista on tehty) kuin kromaattisen. Kahdella ei niin pitkällä näppäinrivillä ei kauhean ihmeellistä kromaattista asteikkoa tehdä.

Eli mä väitän ettei ole sattumaa että vähäriviset on diatonisia. Ei vähillä nappuloilla kovin hyvää kromaattista tehdä. Jos voisi tehdä niin olisi jo tehty, ja joo, onhan pianohaitari tietysti tavallaan kaksirivinen.

Mutta joo... karmoskat ennemmin vaikka muiden vapaalehdykkäsoitinten joukkoon kuin kromaattisten.

Voisi myös ajatella ettei niistä kiinnostuneita ole kuitenkaan. No, mulla on muutama "opetusvideo" niistä ja aina välillä tulee kyselyjä ja pyyntöjä tehdä lisää. Tekisinkin mutta kun en ole aikoihin itse enää soittanut. Ulkomailtakin kyselevät. Ja näyttää täälläkin vierailijat lukevat sitä ketjua.

[htoyryla]

Jos nyt alueen löytämisessä on todellinen ongelma, niin eikös alueen kuvausta voisi parantaa ja vaikka mainita siinä nuo vaihtosuuntaiset erityisesti. Ei tarvitsisi tuon takia alkaa muuttaa alueiden sisältöä.

Alueiden nimet nyt näyttävät muutenkin olevan vain nimiä. "Ovi lavalle" ja muut sellaiset. Kuvausta pitää lukea eikä se aina aukea siitäkään. Moni kirjoittaa ensimmäisen postauksensa alueelle "Tervetuloa kirjoittamaan". Tai ehkä se onkin tarkoitettu uusien jäsenten ensimmäisen postauksen paikaksi.

[ftamt]

Yhdysvalloissa olen nähnyt hyvin pieniä 2-äänikertaisia pianohaitareita, joissa on 2-rivisen basso.
Näin pianohanuristin ei ole tarvinnut opetella uudestaan diskanttia ja soundi on sama kuin aidossa
2-rivisessessäkin, johtuen juuri pienestä koosta ja kevyestä rakenteesta. Tässä mielessä pianopelikin voi olla 2-rivinen.
Toivo

[Viljo]

Kyllähän näitä nimiä ja kuvauksia saa ehdottaa. Muistaakseni niitä silloin aikanani kyllä kysyin täältä eikä parempia ehdotuksia tullut. Toki saatan muistaa väärinkin.

[htoyryla]

Yhdysvalloissa olen nähnyt hyvin pieniä 2-äänikertaisia pianohaitareita, joissa on 2-rivisen basso.
Näin pianohanuristin ei ole tarvinnut opetella uudestaan diskanttia ja soundi on sama kuin aidossa
2-rivisessessäkin, johtuen juuri pienestä koosta ja kevyestä rakenteesta. Tässä mielessä pianopelikin voi olla 2-rivinen.
Toivo

Sitähän tuossa vähän meinasin, että jos aikoo tehdä kromaattisen kaksirivisen, niin pianossa on valmis malli jota hyvin moni jo osaa soittaa.