Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa

[Maniskamies]

3.12.2015 tulee kuluneeksi 100 vuotta Toivo Kärjen syntymästä. Hänen nuorin lapsensa Kalervo (synt. 1945) on kirjoittanut juuri ilmestyneen yli tuhatsivuisen teoksen isänsä elämänvaiheista ja levytetystä tuotannosta. Lisäksi Toivo Kärjen toiminta elokuvasäveltäjänä, tuottajana ja soittajana käsitellään kirjassa.

Onnittelut ja kiitokset Kalervolle 70-vuotispäivän johdosta ja Toivolle sinne soittajien taivaaseen!

http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-235-888-2

Toivottavasti kirja herättää keskustelua täällä. Olihan Toivo aikamoinen harmonikansoittaja.

[olli]

Kiitos tiedosta.  Tilasin kirjan välittömästi Minulla on aiemmin yksi Topin muistelmista - Maarit Niiniluoto: Siks oon mä suruinen.  Sekin on hyvä teos, tehty Topin vielä eläessä eli hyviä tarinoita!

[olli]

Hain teoksen juuri postista.  Onpahan järkäle - yli 1000 sivua.  Lukemista riittää.  Nyt vain on niin kova flunssa, ettei vielä pääse tosissaan aloittamaan.  Mielenkiintoinen teos varmaan on

[olli]

Olen nyt lukenut viidenneksen eli runsaat 200 sivua teoksesta.  Erittäin mielenkiintoinen kirja.  On Topin elämänvaiheita, Suomen historiaa - mutta tärkein punainen lanka on Toivo Kärjen sävellykset, sovitukset ja levytykset.  Nämä käsitellään perusteellisesti.  Uuttakin tietoa ja aiempien viihdemusiikin historiakirjojen ja elämänkertojen täsmennyksiä ja virheiden korjauksia on mukana.  Uusimmassahan aina tulee lisää tietoa.  Kirjan rakenne on aikajärjestys - mielestäni onnistunut ratkaisu

[olli]

3.12.2015 tulee kuluneeksi 100 vuotta Toivo Kärjen syntymästä. Hänen nuorin lapsensa Kalervo (synt. 1945) on kirjoittanut juuri ilmestyneen yli tuhatsivuisen teoksen isänsä elämänvaiheista ja levytetystä tuotannosta. Lisäksi Toivo Kärjen toiminta elokuvasäveltäjänä, tuottajana ja soittajana käsitellään kirjassa.
Toivottavasti kirja herättää keskustelua täällä. Olihan Toivo aikamoinen harmonikansoittaja.

Joko olet lukenut kirjaa?  Minulla on jo kolmasosa takana. Erittäin mielenkiintoinen teos - varsinainen tietokirja!  Lukemista ei malttaisi millään lopettaa, mutta nukuttavakin on välillä

[ftamt]

3.12.2015 tulee kuluneeksi 100 vuotta Toivo Kärjen syntymästä. Hänen nuorin lapsensa Kalervo (synt. 1945) on kirjoittanut juuri ilmestyneen yli tuhatsivuisen teoksen isänsä elämänvaiheista ja levytetystä tuotannosta. Lisäksi Toivo Kärjen toiminta elokuvasäveltäjänä, tuottajana ja soittajana käsitellään kirjassa.
Toivottavasti kirja herättää keskustelua täällä. Olihan Toivo aikamoinen harmonikansoittaja.

Joko olet lukenut kirjaa?  Minulla on jo kolmasosa takana. Erittäin mielenkiintoinen teos - varsinainen tietokirja!  Lukemista ei malttaisi millään lopettaa, mutta nukuttavakin on välillä

Kuvauksesi innoittamana laitoin netin kautta tilauksen juuri sisään. Hyviä musiikin historiakirjoja kannattaa aina ostaa.
Toivo

[olli]

Kun tätä kirjaa lukee, tuntuu käsittämättömältä tuo viihdemusiikin aliarvostus silloin sotien jälkeen.  Olin itse vasta poikanen, mutta tykkäsin jo alle viisivuotiaana mm. Lännen lokarista   Ei liity sinänsä näihin mestareihin, mutta kuitenkin.  "Muhoksen Mimmiä" ole kuulemma lapsena laulanut sujuvasti! On siinä Topi ja Repe saaneet roskaa ns. arvostelijoilta mediassa runsain mitoin.  Onneksi ovat kestäneet ja jatkaneet valitulla linjalla   Mitä viihdemusiikkimme olisi ilman Kärkeä ja Helismaata?

[mlut]

Kerroit Olli, että kirjassa on runsaasti Toivo Kärjen sävellysten analyysia. Onko analyysi mielestäsi sellaista, että siitä voi oppia kappaleiden rakentumista, sointujen käyttöä ym. musiikinteoriaa?

[Maniskamies]

Lainaus: "Kerroit Olli, että kirjassa on runsaasti Toivo Kärjen sävellysten analyysia. Onko analyysi mielestäsi sellaista, että siitä voi oppia kappaleiden rakentumista, sointujen käyttöä ym. musiikinteoriaa?"

Aiheen aloittajana vastaan, että kysymyksiin saa hyvät vastaukset jo vuosia sitten ilmestyneestä kirjasta

Juha Henriksson & Risto Kukkonen: Toivo Kärjen musiikillinen tyyli

Ns. 'vanhaa tanssimusiikkia' harrastavien harmonikansoittajien kannattaa hankkia myös tämä kirja.
181 siv. kirjan sisällöstä mainittakoon:
- elämä pääpiirteittäin, muusikko, säveltäjä, tuottaja, musiikilliset vaikutteet, sävellystekniikka, tyylipiirteet
- musiikillinen tyyli: tyyli- ja tahtilajit, rakenteet, harmonia, sointukäännökset, modulaatiot
- melodia: motiivit, tehokeinot, pidätykset, sekvenssit
- työtavat, sävellysprosessi

Kalervo Kärjen kirjassa analyysi keskittyy enemmän levytyksiin, sävellysten rakenteeseen ja soitinkokoonpanoihin. Lisäksi Kalervo antaa 'tähtiä' eri sävellyksille omien kriteereiden mukaan.

Ollin kysymys: "Joko olet lukenut kirjaa?  Minulla on jo kolmasosa takana. Erittäin mielenkiintoinen teos - varsinainen tietokirja!  Lukemista ei malttaisi millään lopettaa, mutta nukuttavakin on välillä."

Kiitos kysymyksestä. Kyllä olen lukenut - ja hämmästynyt. Kalervon pisteytyksessä 5 tähteä saaneista, vähemmän tunnetuista mm. Jos muistelet mua, Surullinen tango ja Kyyneleitä ovat myös maniskamiehen lemppareita. Mielenkiinnolla odotan, miten jatkuu ranking kirjan loppupuolella.

[ftamt]

Kirjaa vielä lukemattomana, mutta suuren levykokoelman hankkineena Toivo Kärjenkin tuotanto on pääpiirteissään tullut tutuksi. Kappaleiden pisteyttäminen on paljolti makuasia. Siihen liittyy tunteita ja vertailukohteita aikaisemmin tehtyyn musiikkiin. Mieltymyksetkin muuttuvat ian mukana, jolloin
alkaakin pitää jostakin toisesta  kappaleesta enemmän. Itse en ainakaan kuuntele musiikkia koko ajan analysoiden, vaan olen enemmän tunnepuolella. Kuuntelussani musiikki on kuitenkin pääasia ja vain hyvistä sanoituksista jää jotakin mieleen. Hyväänkin kappaleeseen kyllästyy, jos sitä liikaa soitetaan ja Kärkeähän soitettiin radiossakin aikanaan hyvin paljon. Nyt vuosikymmenien kuuntelutauon jälkeen näitäkin kappaleita jaksaa taas kuunnella. Radioissa on nykyään laiskat toimittajat, jotka eivät viitsi kaivella arkistoista vähän erikoisempaa. Harvaa poikkeusta lukuunottamatta soitetaan aina niitä samoja levyjä, joita sattuu omassa työhuoneessa tai muuten helposti käsillä olemaan. Olen päässyt tätäkin toimintaa tuttujen radiotoimittajien luona seuraamaan. Meni vähän aiheesta sivuun, mutta liialla soittamisella menee hyvästäkin kappaleesta maku.
Toivo

[olli]

Kirjaa lukiessa silmään sattuu monesti alkuvuosien kappaleen mitta - kolme (3) minuuttia.  Ilmeisesti se oli "savikiekon" maksimi pituus kappaleelle.  Hienoja kappaleita ehdittiin tähän mittaan tehdä aikoinaan

Nyt ihmetyttää nykyiset kappaleiden pituudet - lieneekö 2 min 30 sek?   Kappaleiden pituuden mittana ei varmaankaan ole enää tekniikka   Lienevätkö nykyiset radioiden soittolistat määränneet, ettei kappale saa kestää yli määrätyn rajan - ei muuten pääse listoille

[Johan]

Äkkiä tulee mieleen muutama seikka.

Aikaisemmin asian esittäminen kesti ehkä hienotunteisesti hieman pitempään, nyt on meiniki suorempaa.

Lyhyempiä kappaleita mahtuu äänitteelle enemmän, joten mahdollisuudet saada esityskorvauksia suuremmasta määrästä kappaleita kasvavat, kun niitä julkaistaan ääniteellä useampi.

Suurin osa nykykappleista on sellaisia, että ei niitä juuri 2,5min pitenpään kukaan jaksasi kuunnella;-)

Johan

[olli]

Äkkiä tulee mieleen muutama seikka.
Aikaisemmin asian esittäminen kesti ehkä hinotunteisesti hieman pitempään, nyt on meiniki suorempaa.
Lyhyempiä kappaleita mahtuu äänitteelle enemmän, joten mahdollisuudet saada esityskorvauksia suuremmasta määrästä kappaleita kasvavat, kun niitä julkaistaan ääniteellä useampi.

Suurin osa nykykappleista on sellaisia, että ei niitä juuri 2,5min pitenpään kukaan jaksasin kuunnella;-)

Johan

Nykykappaleista täysin samaa mieltä

[olli]

Sain teoksen luettua - olen nopea lukija kun on mielenkiintoinen teos   Todella kattava teos ja totuudenmukainen (lähdeluettelossa mainittu yli 70 nimeä).  Kiitän kirjoittajaa!
Teinpä pienen yhteenvedonkin - Toivo Kärkeähän pidetään yleisesti pelkästään tangosäveltäjänä   No koko levytetystä sävellystuotannosta on tangoja vain hiukan yli viidesosa!
Liitteenä excel-taulukko.

[olli]

Veikko Ahvenainen on julkaissut Toivo Kärjen merkkivuoden kunniaksi CD:n.  Topin sävellyksiä tulkitsevat Carita ja Veikko.  Tilasin levyn

[Giulietti]

Veikko Ahvenainen on julkaissut Toivo Kärjen merkkivuoden kunniaksi CD:n.  Topin sävellyksiä tulkitsevat Carita ja Veikko.  Tilasin levyn

Tilasin tuon levyn heti tuoreeltaan, hieno levy jossa Veikko soittaa levyn tangot 60-luvun Giulietin super cassotolla.

[olli]

Tilasin tuon levyn heti tuoreeltaan, hieno levy jossa Veikko soittaa levyn tangot 60-luvun Giulietin super cassotolla.

Kuuntelin Carinan ja Veikon levyn yhtä soittoa alusta loppuun   Levy vahvistaa käsitystä, että Kärki olisi ollut etupäässä tangosäveltäjä.  Levyllä on 7 tangoa, 5 jenkkaa, 3 valssia, sitten yksi kutakin eli polkka, masurkka ja foksi   Tosiasiassa Kärki sävelsi eniten fokseja - lähes kolmasosa kaikista hänen sävellyksistään!
Oma arvioni heidän soitoistaan: tangot olivat hienosti sovitettuja, tuli mieleen, että Carina soittaa melodiaa ja Veikko lurittelee   Erityisesti tykkäsin kappaleesta "Vanha valssi" - näissä valsseissa Veikko on parhaimmillaan   Ainut foksi eli "Onni jonka annoit pois" oli todella tyylikäs sovitus ja esitys - siitä erityinen plussa tälle levylle!  Jenkoista en pitänyt - Veikko tuppaa mielestäni "ryskäämään" näiden jenkkojen kanssa.  Ei sitä jenkan poljentoa tarvitse niin rajusti korostaa!

No nämä ovat omia mielipiteitäni - joka on levyn kuunnellut voi olla toistakin mieltä

[ftamt]

Sain kirjan tänään ja kyllähän se melkoinen tiiliskivi on. Osa on tuttua asiaa, joten en varmaankaan joka kohtaa lue tarkasti. Ainakin tässä on paljon uutta tietoa Kärjestä hänen kanssaan tekemisissä olleista musiikki-ihmisistä. Kuviakin kaima Topista yllättävän paljon.
Toivo

[olli]

Lähetin Veikolle sähköpostilla palautetta heidän "Täysikuu"-levystään.  Vastauksessaan hän kertoi, että levylle kannattaa laittaa kansan tuntemia kappaleita, siksi siellä on tämä kappalevalikoima.  Lisäksi hän kertoi, että sovittaessaan piti tehdä lisäosia, ettei joudu kertaamaan laulettuja osia montaa kertaa.    Tangot hän on soittanut hänelle vuonna 1962 tehdyllä Giulietilla, muut kappaleet sitten Traviatalla   Ehdotinpa vielä, että hän levyttäisi niitä ennen taltioimattomiakin Kärjen sävellyksiä - saa sitten nähdä toteutuuko ehdotukseni

[Giulietti]

Lähetin Veikolle sähköpostilla palautetta heidän "Täysikuu"-levystään.  Vastauksessaan hän kertoi, että levylle kannattaa laittaa kansan tuntemia kappaleita, siksi siellä on tämä kappalevalikoima.  Lisäksi hän kertoi, että sovittaessaan piti tehdä lisäosia, ettei joudu kertaamaan laulettuja osia montaa kertaa.    Tangot hän on soittanut hänelle vuonna 1962 tehdyllä Giulietilla, muut kappaleet sitten Traviatalla   Ehdotinpa vielä, että hän levyttäisi niitä ennen taltioimattomiakin Kärjen sävellyksiä - saa sitten nähdä toteutuuko ehdotukseni

Näinhän tuo menee, että niitä kappaleita kannattaa levyttää mitä ihmiset tuntevat. Kuitenkin levyä ostettaessa sieltä etsitään tuttuja kappaleita. Monet näistä levyillä olevista Kärjen kappaleista löytyvät Harmonikat soimaan vihkoista mukavina sovituksina. Levyllä soi epäilemättä kaksi parasta Giulietin valmistamaa harmonikkaa, Traviata ja super cassotto. Itse pidän super cassoton äänistä, vaikka en juuri cassotto harmonikan ystävä muutoin olekaan. Noita kahta soitinta tulee soitettua päivittäin.