Vapaalehdykkä-sivuston uusiminen - palautetta ja kehitysideoita

pietrodeiro · 22-01-2016, 09:41:20

Niin kyllä kait ne tarvittavat käännöshommat onnistuu suurimmalta osalta normaalin suomalaisen kouluputken käyneiltä, tai ainakin silloin jos kieltä käyttää tai on käyttänyt ns. toisena kotimaisena työkielenä. Isompi kysymys on varmaan se että jääkö hiukan ylimääräistä joutoaikaa tai muuten viitseliäisyyttä yrittää.

No, tarkoitukseni oli kuitenkin saada tähän sellainen 5 – 10 hengen porukka tekemään esityötä kyseisestä aiheesta. Ja kuten edellisestä ilmeni, niin palstan ylläpitäjällä on varmaan ihan kylliksi hommia tiedossa ennen kesää (ja vielä enemmän sitten myöhemmin). Tässä on siis lähes puoli vuotta aikaa ja mikäli Viljo tekee tarvittavan priorisoinnin käännettävistä sivuista, niin ei siitä kovin montaa sivua/nenä jää, vaikka sitten kääntäisi sivun/kuukausi tai saatikka sitten sivun/viikko.

mlut · 22-01-2016, 10:49:24

Liittyen aiheeseen 'mitä sivustolta toivoisit' :

*Tiedotteita, jotka palvelevat harmonikansoitossa kehittymistä
-harmonikan soittoon liittyvää kirjallisuuttaa, uutta ja vanhaa
-nuottikirjojen/nuottien saatavuus
-kesäkurssit, konsertit, festifaalit
-miten saada opetusta ja/tai löytää opettaja, lähellä tai kauempaakin
*Soittimet
-soitinten erilaisuus (piano, näppäin, bassot, äänikerrat, koplariyhdistelmät, 'mitä ne on?')
-kirjallisuus
*Soittajat
-elämänkerrat ja muu kirjallisuus
*Harmonikan erilaiset 'genret'

Sivustollahan on jo nyt paljon em. tietoutta, mutta voisiko niille ohjaus etusivulla olla aktiivisempaa. Nyt ne ovat sellaisen otsikon kuin 'Vapaalehdykkä' takana.

Kiitos, kun saa toivoa.

eikkajuhani · 22-01-2016, 11:00:50

Pistänpä tähän omiakin ajatuksiani mukaan. Porukassa on oletettavasti moniakin soittajia jotka ovat `perehtyneet` paremminkin tuohon säestämiseen. Se on soitannon puoli johon en ole saanut oikein otetta, eikä ole ollut juuri mahdollisuuksiakaan. Kirjastosta lainailin jotain `eposta` joka kehotti, `antaa mennä vaan.` Olihan siinä paljonkin asiaa, mutta olisi kiva kuulla toisten mietteitä tästäkin `genrestä` ...

Eikkajuhani

htoyryla · 22-01-2016, 11:12:24

Lainaus käyttäjältä: mlut - 22-01-2016, 10:49:24
Sivustollahan on jo nyt paljon em. tietoutta, mutta voisiko niille ohjaus etusivulla olla aktiivisempaa. Nyt ne ovat sellaisen otsikon kuin 'Vapaalehdykkä' takana.

Johtunee siitä että tuo tietosivusto on se varsinainen Vapaalehdykkä-sivusto: http://vapaalehdykka.net/

Ja tämä missä me kirjoittelemme on Vapaalehdykän foorumi: http://www.vapaalehdykka.net/forum/

Jos on ensin löytänyt Vapaalehdykän ja sitä kautta foorumin, niin tämä tuntuu ihan luonnolliselta. Mutta taitaa olla myös porukkaa joka tuntee vain tämän foorumin.

htoyryla · 22-01-2016, 11:16:25

Lainaus käyttäjältä: mlut - 22-01-2016, 10:49:24
*Soittimet
-soitinten erilaisuus (piano, näppäin, bassot, äänikerrat, koplariyhdistelmät, 'mitä ne on?')

Tässä liipataan minun kestosuosikkiani, siis että kuvien ja selostusten lisäksi voisi kuunnella miltä erilaiset äänikerrat, rekisterit, cassottot tms kuulostavat. Ja pitemmän päälle voisi olla näytteitä eri soitinmerkeistä, mutta jo noilla perusjutuilla aloittelija pääsisi vähän kärryille missä mennään. Voisin itse osallistua esim. äänitys/videointihommiin, jos tällaista saisi talkootyönä käyntiin.

mahu · 22-01-2016, 13:36:38

Jos Viljo olet joskus tekemässä jotain tutkimusta eri harmonikkavalmistajien tavoista rakentaa haitaria niin olisin kiinnostunutut ottamaan osaa. Se on ehkä liian pikkutarkkaa tietoa minnekään nettisivuille, mutta kyllä tällänen tekninen tutkimus kiinnostaa jos siitä on jollekin apua.

Käännöstyö, no kyllähän sitä tulee työkseen englantia kirjoitettua päivittäin, mutta onko ulosanti silti riittävää nettisivuille, sitä en tiedä. Auttaa siis voisin jos työmäärä on kohtuullinen.

Gallerian kanssa olisin innokas auttamaan, keräämään kuvia, tietoja jne. Voitaisiin jopa rakentaa jokin tietokanta eri valmistajien (lähinnä suomalaisten merkkien) haitarien omistajista ja jakaa se netissä niiltä osin mitä on tiedossa ja mitä omistajat haluavat luovutettavan julkisesti. Joku kanta sinulla taitaa Kouvolalaisista peleistä ollakin, mutta muista ei varmaan?

Viljo · 23-01-2016, 09:38:26

Vastataas tässä vähän kaikille. Mahtavia kommentteja, suurkiitos!

Pietrodeiro on ihan oikeassa. Käännöshommaa per nuppi ei tule paljoa, jos moni osallistuu. Kyse on lähinnä siitä ajasta. Jatkan tänään taas sivuston kasaamista, niin ollaan askel lähempänä käännöstyön alkua. Itselläni on korjaustyötä tällä hetkellä niin paljon, että en arkipäivinä oikein ehdi tehdä tätä sivustoa. Se on tosi iso harmi. Voin yrittää priorisoida jossain kohdassa muutaman päivän tälle ja jättää korjauksia vähän odottamaan.

Mlut luetteli paljon harmonikan soittajille tärkeitä asioita. Moni mainitsemistasi asioista ovat Harmonikkaliiton ja Harmonikka instituutin tehtäviä. Olemalla liiton jäsen, pääsee käyttämään liiton palveluita, suosittelen sitä! http://www.harmonikkaliitto.fi/ Harmonikkainstituutin osoite puolestaan on http://www.harmonikkainstituutti.net/ Täältä löytyy pitkä lista saatavista julkaisuista.

On totta, että näitä asioita ei ole helposti netissä saatavana. Tietoa on paikan päällä paljon enemmän kuin netissä. Yhteistyön lisääminen ei ole minulle ongelma, mutta resurssien käyttö puolin jos toisin on iso haaste!

*Tiedotteita, jotka palvelevat harmonikansoitossa kehittymistä
-harmonikan soittoon liittyvää kirjallisuuttaa, uutta ja vanhaa
-nuottikirjojen/nuottien saatavuus
-kesäkurssit, konsertit, festifaalit
-miten saada opetusta ja/tai löytää opettaja, lähellä tai kauempaakin

Yllä olevaan listaan voin kysyä, miten näitä saataisiin paremmin näkyviin.

*Soittimet
-soitinten erilaisuus (piano, näppäin, bassot, äänikerrat, koplariyhdistelmät, 'mitä ne on?')
-kirjallisuus

Soitinten erilaisuutta käsitellään tietosivulla, mihin Hannu viittasikin. Se on ollut kaiken pohja jopa tälle foorumille. Tämän hetkisiä sivuja parannetaan, joten en usko että tähän tarvitsee laittaa lisäresurssia nykyistä enempää.

Mitä kaipaat soitinkirjallisuudesta? Instituutilta löytyy paljon alan kirjallisuutta, myös korjaukseen ja soitinhistoriaan liittyvää sellaista. Tarvitaan lähinnä italian ja saksankielen taidot (joita ei minullakaan juuri ole).

*Soittajat
-elämänkerrat ja muu kirjallisuus

Vapaalehdykässä on joitain erittäin lyhyitä elämäkertoja. En ole tähän asti tehnyt enempää näitä, sillä olen enemmänkin vihkiytynyt harmonikan tekniseen puoleen, sen historiaan ja henkilöihin, en soittajiin. Mikäli haluamme soittajista elämäkertoja, niin siihen toivoisin asiaan vihkiytyneen henkilön apua! Toivo olisi ainakin tällainen taitaja.

*Harmonikan erilaiset 'genret'
- Tarvitsee harmonikkamusiikkiin vihkiytyneen osaamista. Olen itse väärä henkilö tekemään tätä. Sanon tämän sen takia, että kun sivusto on erikoissivusto, sen tason pitää olla korkea - teen sen, mihin minulla on ammattitaito ja jos sitä ei ole, hankin sitä itselleni tai toisen tekijän. Kuten yllä sanoin, en ole vihkiytynyt riittävästi musiikilliseen puoleen, vaikka olenkin soittanut haitaria lapsesta asti. Jatketaan keskustelua tästä(kin) asiasta ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

Uusi etusivu on paljon parempi kuin nykyinen. Siinä on huomioitu paremmin tämä mainitsemasi aktiivinen ohjaaminen. Tapahtumat yms. voisin keskustella, jos niitä saisi rss-syötteenä sivulle. Tällöin harmonikkaliitto tekisi päivitykset ja tämä sivusto vain keräisi tiedot yhteen paikkaan. Säästäisi työtä.

Eikkajuhani: Sama homma kuin yllä. Tällaiseen tarvitsen ammattilaisen tekijäksi. Oma tietotaitoni ei riitä.

Htoyrylan ääniin liittyvä vertailu on otettu vakavasti ja olen luonut yhden ammattisoittajan kanssa konseptin, jota voidaan alkaa tehdä. Siinä tulee juuri näitä asioita esiin - ja vähän enemmänkin. Laitetaan pääsivusto ensin kuntoon ja sen jälkeen siirrytään uudelle alueelle. Tämä on minulle prioriteettisesti korkeammalla kuin esim. soittajien elämäkerrat. Palvelee paremmin sivun alkuperäistä tarkoitusta (väheksymättä soittajia). Voisin hankkia tätä varten ihan kunnon pelit ja vehkeet: pitää olla ammattilaisen jälkeä. Tällä hetkellä minulla ei ole vaadittavia välineitä. Sinullahan Hannu on jotain näitä välineitä. Niillä voi varmasti aloittaa? Mielestäni jos saisi jonkinlaisen tradition aikaan. Äänityssessiot vaikka 2-4 kertaa vuodessa, niin vuosien saatossa alkaa soittimista tulla paljon esimerkkejä.

Marko En ole ajatellut tällä hetkellä tehdä harmonikkojen valmistustavoista tutkimusta. Minulla on tosin kyllä aiheeseen liittyvää tietoa paljon, kun olen tutkinut suurten tehtaiden historian Suomessa. Tällä hetkellä minulla on kirjani oikoluku kesken. Julkaisen kirjan ensin, sitten sen asian jälkeen siirtynen kirjoittamaan Yrjö Siltasen elämästä puoliksi fiktiivisen tarinan (perustuu tositapahtumiin). Mikäli haluat ihan spesifia tietoa miten kukin soitin on rakennettu, niin siihen ei auta muu kuin ottaa soitin käteen ja etsiä työjäljistä viitteet työvaiheiden järjestyksistä. Tietty materiaalituntemus nousee tässä myös tärkeäksi (ei vain nykyiset, vaan pitää tuntea myös historialliset materiaalit).

Galleria on minun lempilapseni. Kun saan tämän version julkaistua, niin katsotaanko yksityisviestein, että miten pääset auttamaan? En haluaisi nyt vielä ottaa mukaan, kun uusi galleriakoodi on melkein valmis. Siitä löytyi bugi, jota korjataan tällä hetkellä. Parannuksia tulee. Oheinen lista tulee osaksi jokaista kuvaa:

Valmistaja:
Malli:
Valmistuspaikka:
Valmistusajankohta:
Rekisterit:
Äänikerrat:
Ääniala:
Kielet:
Mitat:
Paino:

Näiden tietojan päivittäminen ON iso työ. Aina kun tulee uusia kuvia, niin nämä tiedot tulevat automaattisesti päivitettyä, mutta vanhojen osalta joudun/joudumme todella kaivamaan tietoja.

Itse en halua lähteä tekemään julkista tietokantaa soittimien omistajista. Siitä on varmasti paljon apua ostotilanteissa ostajille kuin myös museoille. Ongelmana on sen ylläpitäminen, sillä soittimia on ihan mielettömästi eikä tietojen saanti ole helppoa. Tämän lisäksi joutuisin tekemään sähköisen rekisteriselosteen ja ilmoittamaan siitä viranomaisille (henkilötietolaki).

Sen sijaan olen joskus taannoin aloittanut Suomessa myynnissä olleiden harmonikkojen listaamisen postimyyntiluetteloiden perusteella. Toivo löysikin "uusia" luetteloita aivan 1900-luvun alusta, josta saisi uutta tietoa tähänkin listaan. Valitettavasti prioriteettisesti tämä on jäänyt muiden juttujen jalkoihin.

htoyryla · 23-01-2016, 10:41:23

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 23-01-2016, 09:38:26
Htoyrylan ääniin liittyvä vertailu on otettu vakavasti ja olen luonut yhden ammattisoittajan kanssa konseptin, jota voidaan alkaa tehdä. Siinä tulee juuri näitä asioita esiin - ja vähän enemmänkin. Laitetaan pääsivusto ensin kuntoon ja sen jälkeen siirrytään uudelle alueelle. Tämä on minulle prioriteettisesti korkeammalla kuin esim. soittajien elämäkerrat. Palvelee paremmin sivun alkuperäistä tarkoitusta (väheksymättä soittajia). Voisin hankkia tätä varten ihan kunnon pelit ja vehkeet: pitää olla ammattilaisen jälkeä. Tällä hetkellä minulla ei ole vaadittavia välineitä. Sinullahan Hannu on jotain näitä välineitä. Niillä voi varmasti aloittaa? Mielestäni jos saisi jonkinlaisen tradition aikaan. Äänityssessiot vaikka 2-4 kertaa vuodessa, niin vuosien saatossa alkaa soittimista tulla paljon esimerkkejä.

Hieno homma. Olisin ihan kiinnostunut olemaan tuommoisessa sessiossa paikalla ja tuomaan välineistöäkin paikalle. Mulla sinänsä pitäisi olla kaikkea tarvittavaa niin äänitykseen kuin videointiin. Homma kannattaisi tehdä sopivassa tilassa, vanhat perinteiset salit puurakennuksessa taitavat olla parhaita. Mikityksestä kannattaa selvittää vielä asiaa paremmin tuntevilta, vaikka mullakin on siitä jonkinlainen näkemys (stereokonkkapari sopivalla etäisyydellä soittajan edessä). Videolle mä ottaisin kaiken myös, riippumatta siitä aikooko tehdä pelkän äänikirjaston vai myös kuvan kanssa. Siinä on sitten enemmän mahdollisuuksia jatkokäsittelyyn ja -käyttöön.

Tuli vielä mieleen että webbisivutoteutustakin kannattaa miettiä ja kehitellä. Muistelen jonkun tehneen kitarapuolella jonkin soundivertailun semmoisen ruudukkona, mistä oli tosi kätevä nopeastri vertailla eri vaihtoehtoja. Erothan huomaa parhaiten kun kuulee ne heti peräkkäin.

Lainaa
Pietrodeiro on ihan oikeassa. Käännöshommaa per nuppi ei tule paljoa, jos moni osallistuu

Tätäkin mä mietin. Henkilökohtaisesti mulla on sellainen tilanne että teen tämmöisiä "talkoohommia" jo moneen suuntaan välillä ongelmaksi asti. Täällähän mulla on jo tuon sivupalkin "kunnossapito". Mutta katsotaan nyt, ehkä voisin ottaa jotain osia käännettäväksi. Ongelmana pidän terminologista yhtenäisyyttä, lukijaa hämmentää jos tuossa on puutteita (mulla on yksi oikolukuhomma menossa jossa on juuri tuommoista ongelmaa).

Nyt huomasin että Viljo oli jo kommentoinut jotain sanastoon liittyen. Terminologiassa auttaakin juuri jos on alusta alkaen yhteinen sanasto käytettävissä ja kääntäjät myös sitä käyttävät.

Viljo · 23-01-2016, 14:30:40

Tällaisen olen törkännyt tuonne Vapaalehdykkään joskus 2008-2009. http://www.vapaalehdykka.net/?k=musiikkikoulu/oppiminen&sivu=termisto

htoyryla · 23-01-2016, 14:41:55

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 23-01-2016, 14:30:40
Tällaisen olen törkännyt tuonne Vapaalehdykkään joskus 2008-2009. http://www.vapaalehdykka.net/?k=musiikkikoulu/oppiminen&sivu=termisto

OK... tuosta pitäisi varmaan tehdä kääntäjille esim. aakkosellinen suomi - englanti -lista. Jos sanoja joutuu etsimään niin menee kääntäminen hitaaksi tai käytetään mitä sattuu mieleen ensimmäisenä tulemaan (kokemusta on).

olli · 23-01-2016, 15:33:10

En ole mikään kielipää, joten käännöshommiin minusta ei ole. Voisin ryhtyä talkoisiin tuon gallerian kanssa. Aikaa on, joten voisin tallentaa listan mukaan gallerian tietoja. Tietojen hakemiseen ei ole ammatillista taustaa, mutta jos tulee valmis lista, niin kirjoittamiseen olen valmis

Viljo · 23-01-2016, 17:38:56

Mä käytän selaimen hakutoimintoa, se on riittävän nopea minulle. Nopeampi kuin aakkosellinen hakemisto.

htoyryla · 23-01-2016, 17:50:12

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 23-01-2016, 17:38:56
Mä käytän selaimen hakutoimintoa, se on riittävän nopea minulle. Nopeampi kuin aakkosellinen hakemisto.

Mä pidän että satunnainen termien tarve ja sivuston käännöstyön vaatima yhdenmukaisuus on vähän eri asiat. Jos mä kääntäisin, ja pitäisi varmistaa että käytän samoja termejä kuin muut, riippumatta siitä kuinka hyvin osaisin kieltä, niin taitaisin pitää listaa paperilla vieressä. Jos ei tiedä sanaa, niin haku on ok, mutta entäs jos luulee tietävänsä

Joku toinen voi tietysti tykätä useamman ikkunan käytöstä näytöllä ja hakujen teosta, mulla se häiritsisi kääntämisen sujuvuutta. Ulkoisen lisänäytönkin kanssa on riesana kursorin siirtely näyttöjen välillä. Joskus käytän kahta läppäriä vierekkäin, toisella kirjoitan ja toisella voi haeskella ja tarkistella tietoja.

Mutta eihän tämä mun murhe ole. Ehkä johdonmukaisuudesta huolehtiminen korostuu nyt mulla kun sen ongelmiin on joutunut muussa yhteydessä. Mutta ei se lukijalle helppoa ole jos samasta asiasta käytetään eri paikoissa eri termiä. Voihan asiaa hoitaa myös oikoluettamalla tarpeeksi tarkalla henkilöllä. Mutta jos oikolukijalle asiat on tuttuja, se ymmärtää muutenkin eikä näe ristiriitaisuuksia.

En mä halua olla hankala tässä, tuntui vain että ajateltiin eri ongelmaa: sitä ettei tiedä käännöstä versus kuinka hoidetaan että käännöksien terminologia on johdonmukainen kun kääntäjiä on paljon. Sorry, mulla vain on vanhastaan tämmöisten asioiden huolehtiminen mielessä, kun on useita henkilöitä tekemässä samaa kokonaisuutta.

mlut · 23-01-2016, 18:19:50

Kiitos palautteeni palautteesta. Olen varmasti viime aikoina juuttunut liiaksi foorumille. Tämmöinen kömmähtely vähennee uusiutuvien sivujen ja otsikoiden myötä.

Käännöstyön haasteisiin: Oisiko järkeä laatia jonkinmoinen 'sanakirja', englannista englanniksi, jossa olisi ainakin erilaisten termien mahdolliset synonyymit ja myös termien selityksiä. Taas lisää työtä, mutta voisiko se helpottaa varsinaista käännöstyötä, riittävästi/työmäärä.

htoyryla · 23-01-2016, 18:27:51

Lainaus käyttäjältä: mlut - 23-01-2016, 18:19:50
Kiitos palautteeni palautteesta. Olen varmasti viime aikoina juuttunut liiaksi foorumille. Tämmöinen kömmähtely vähennee uusiutuvien sivujen ja otsikoiden myötä.

Käännöstyön haasteisiin: Oisiko järkeä laatia jonkinmoinen 'sanakirja', englannista englanniksi, jossa olisi ainakin erilaisten termien mahdolliset synonyymit ja myös termien selityksiä. Taas lisää työtä, mutta voisiko se helpottaa varsinaista käännöstyötä, riittävästi/työmäärä.

Jos ajatellaan lukijaa, niin perusasioissa, kun niitä lukee usein ihan asiaan perehtymätön, pitäisi pysyä samoissa termeissä kun edetään asiasta toiseen. Sivustohan etenee asiamielessä ihan kirjamaisesti perusasioista mutkikkaampiin. On turhaa kiusaa lukijalle jos termit muuttuvat ja niitä joutuu selvittelemään jostain sanastosta, vain löytääkseen että kyse onkin samasta asiasta josta edellisellä sivulla puhuttiin eri termillä. Täytyy olla vahvasti motivoitunut kahlatakseen semmoisen sivuston läpi. Laajempaa lukijakuntaahan tässä kai oltiin hakemassa. Silloin kannattaa vähän ajatella asioita lukijan näkökulmasta.

Viljo · 23-01-2016, 19:37:38

Kyllä, kyllä. Olen ihan samaa mieltä, että termit pitävät olla järjestelmällisesti samoja. Esimerkiksi pelkästään suomeksi, kun käytetään harmonikkaa, haitaria tai hanuria, niin näistä termeistä pitää valita vain yksi käytettävä. Tämän olenkin tainnut tehdä, kun olen sivusta korjaillut uudelle pohjalle. Käännöksissä tietenkin pitää pidättäytyä sovituissa sanoissa. Kansan suussa erityisesti sanat läppä ja venttiili menevät tuon tuosta sekaisin - suomeksikin. Onneksi toimin avovaimon kanssa sitten kirjoitusasun sensorina viimekädessä. Hänellä on englanti minua paljon paremmin hallussa. Voin tarvittaessa pyytää myös brittiystäviäni lukaisemaan tekstejä. Iso plussa, jos joku innostuisi.

Hannu S · 23-01-2016, 21:01:03

Komppaan Pietrodeiroa, käännöshommissa voin olla mukana auttamassa. Eikkajuhanin mainitsema säestysasia voisi olla omana keskustelupalstanaan. Varmaan oppisimme toinen toisiltamme paljon hienoja juttuja keskustelun myötä.

mahu · 25-01-2016, 08:20:54

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 23-01-2016, 09:38:26
Marko En ole ajatellut tällä hetkellä tehdä harmonikkojen valmistustavoista tutkimusta. Minulla on tosin kyllä aiheeseen liittyvää tietoa paljon, kun olen tutkinut suurten tehtaiden historian Suomessa. Tällä hetkellä minulla on kirjani oikoluku kesken. Julkaisen kirjan ensin, sitten sen asian jälkeen siirtynen kirjoittamaan Yrjö Siltasen elämästä puoliksi fiktiivisen tarinan (perustuu tositapahtumiin). Mikäli haluat ihan spesifia tietoa miten kukin soitin on rakennettu, niin siihen ei auta muu kuin ottaa soitin käteen ja etsiä työjäljistä viitteet työvaiheiden järjestyksistä. Tietty materiaalituntemus nousee tässä myös tärkeäksi (ei vain nykyiset, vaan pitää tuntea myös historialliset materiaalit).

Itseäni kiinnostaa asioiden tutkiminen ja tarkoitinkin että jos olet tekemässä joskus tälläistä tutkimusta niin voisin ehkä auttaa. Kirjasi on tosin jo siinä vaiheessa että tälläinen tutkimus on jo myöhäistä sikäli että se olisi edes ollut osa kirjasi sisältöä. Asuinsijaintini ja yhteyksien vuoksi minulla olisi ollut ainakin näihin pariin etelä-pohjalaisiin rakentajiin hyvää apua, mutta ammattilaisena olet varmaan kaiken tarvittavan jo saanut kaiveltua esiin. Mutta laita korvan taa jos joskus tarvitset apua. Tämä nyt ei oikeastaan kuulu sivustoa koskeviin asioihin.

[/size]

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 23-01-2016, 09:38:26Galleria on minun lempilapseni. Kun saan tämän version julkaistua, niin katsotaanko yksityisviestein, että miten pääset auttamaan? En haluaisi nyt vielä ottaa mukaan, kun uusi galleriakoodi on melkein valmis. Siitä löytyi bugi, jota korjataan tällä hetkellä. Parannuksia tulee. Oheinen lista tulee osaksi jokaista kuvaa:

Valmistaja:
Malli:
Valmistuspaikka:
Valmistusajankohta:
Rekisterit:
Äänikerrat:
Ääniala:
Kielet:
Mitat:
Paino:

Näiden tietojan päivittäminen ON iso työ. Aina kun tulee uusia kuvia, niin nämä tiedot tulevat automaattisesti päivitettyä, mutta vanhojen osalta joudun/joudumme todella kaivamaan tietoja.
[/size]

Tämä on hyvä edistysaskel, itse käytän galleriaa tutkiessani erilaisia valmistustapoja, rakentajien historiaa jne, en siis pelkästään ihaile ulkonäköä. Siksi nämä listaamasi lisätiedot kiinnostaa ja auttaa minua. Harrastan sukututkimusta ja historia kiinnostaa, olen aika aktiivinen selvittelemään kaiken mahdollisen asian taustoja ja lähinnä noiden omien harmonikkojen historia on mielenkiintoista tutkia. Jo pelkän innostuksen takia voisin näissä tiedoissa autella.

[/size]

Lainaus käyttäjältä: Viljo - 23-01-2016, 09:38:26
Itse en halua lähteä tekemään julkista tietokantaa soittimien omistajista. Siitä on varmasti paljon apua ostotilanteissa ostajille kuin myös museoille. Ongelmana on sen ylläpitäminen, sillä soittimia on ihan mielettömästi eikä tietojen saanti ole helppoa. Tämän lisäksi joutuisin tekemään sähköisen rekisteriselosteen ja ilmoittamaan siitä viranomaisille (henkilötietolaki).

Sen sijaan olen joskus taannoin aloittanut Suomessa myynnissä olleiden harmonikkojen listaamisen postimyyntiluetteloiden perusteella. Toivo löysikin "uusia" luetteloita aivan 1900-luvun alusta, josta saisi uutta tietoa tähänkin listaan. Valitettavasti prioriteettisesti tämä on jäänyt muiden juttujen jalkoihin.
[/size]

Joo, tämä ei ehkä ollut kovin hyvä ajatus minulta. Ehkä joidenkin yksittäisten merkittävien soittimien historiaa voisi tutkia harrastuksena jos sellaiseen on aihetta ja kysyntää mutta tätäkään ei vapaalehdykkä sivustolle voi sisällyttää.

ftamt · 25-01-2016, 10:47:43

Olen nyt Suomen Äänitearkiston hommissa parisen kuukautta digitoimassa äänilevyjä. Kun kiireet
helpottavat, niin skannaan nuo Theodor Wuorion luettelot. Ensimmäisessä 1906 painetussa luettelossa ei ole vielä myynnissä yhtään kromaattista harmonikkaa, vaan ne ovat tulleet Suomeen vähän myöhemmin. Siinä on vain yksi kolmerivinen, joka on vaihtoääninen ja kaksirivisen bassolla.
Wuoriolla oli myynnissä jokseenkin sama harmonikkamallisto kuin Fazerillakin. Seuraava Wuorion luetteloni on vuodelta 1911 ja siinä on jo myynnissä italialaisia kromaattisia 3-rivisiä. Nämä musiikkikauppojen vanhimmat luettelot ovat niin harvinaisia, että niitä on vaikea löytää joka vuodelta.
Arvelisin kromaattisten harmonikkojen tulleen Suomeen 1910-luvun kynnyksellä.
Viljo ja Rauno Nieminen ovat tutkineet jo aika pitkälle näitä harmonikkamerkkejä ja valmistajia, mutta
lisätieto ja täydennykset ovat varmasti tervetulleita. Aika näyttää, miten laajasti näitä aiheita Vapaalehdykässä käsitellään ja mihin rahkeet riittävät, kun kaikilla meillä on muitakin töitä ja velvotteita.
Toivo

mahu · 06-04-2016, 08:53:44

Yritin etsiä harmonikkaan liittyvää sanakirjaa Vapaalehdykkä.net sivustolta, onko se poistettu vai kenties piilossa jonku linkin takana? Joskus olen sitä käyttänyt.