Dallape - varaosia?

[riikinkukko]

Kyseessä tasakahva Dallape (nro 16029), lähes samanlainen kuten tuolla osiossa esittele hanurisi, käyttäjätunnus "pietrodeiro"lla. Tarvisin yhden diskantin loimupintaisen harmaan? nappulan ja bassopuoleen yhden nappulan. Valmistusvuosi ilmeisesti -30 luku vai -20 luvun puoli? Leukakoplarilla, 3 äänikertainen, kielipenkkejä 5, soivia ääniä diskantissa 64.
Mahtasko löytyä nappulat joltain vai täytyykö tehdä?

[pietrodeiro]

Noissa vanhemmissa on aika paljon sävyeroja joten ei kyllä aina satu ihan heti kohdalle ellei ole mallikappaletta. Onhan niitä kaikenlaisia namiskoita ja muutakin haitariroipetta vielä jäljellä ja ajattelin tässä kevään aikana (mikäli jää sopivaa aikaa) siivoilla noita jäämistövarastoja ja laittaa tarjolle kaikenlaista haitarijuttua, varaosia jne.
Laita yhteystiedot niin koetan kaivella kirjekuoreen sopivan sävyisiä vaihtoehtoja.

[huru.ukko]

Jos Pietrolta ei löydy, minullakin jonkunverran vanhojen pelien koskettimia,,  Tietysti mittoja pitäisi tietää

[riikinkukko]

Kiitos Pietrolle nappuloista. Yksi disk. nappi oli lähes samanlainen, bassonappi ok.

Nyt tarvis tiivistys vaihtoehtoja kielipenkin ja rungon väliin, koska ilmavuotoja (mustunut alue) on tullut ajan saatossa muutampien aukkojen alueelle, lähinnä keskialueella kielipenkkiä siellä täällä. Vuotoalueen kohdalla menee paperisuikale kielipenkin ja nahan välistä helposti penkin ollessa paikallaan. Kielipenkit on aika lailla suorat. Niiden hionta / oikominen ei taida korjata vuotoja, koska horot kohdat ovat yksittäisiä kohtia. Toisinsanoen nahkassa on joko monttu tai pahkura vuotoalueella, jonka seurauksesta ei tiivisty enää. Yksittäisiä korjauskonsteja, ohut "nahkaprikka", villalanka vai mikä?  Silikoni se kyllä tiivistää, mut se on sitten viimeinen kerta.

[ftamt]

Ne mustat aueet eivät välttämättä ole vuotokohtia, vaan kertovat paljosta soitosta sillä alueella.Jos peli kuitenkin vuotaa, niin ensin on uusittava kansiläppien nahat. Kielipenkkien hionta voi jopa pahentaa asiaa, sillä olen nähnyt taitamattomien hiojien jäljiltä monia tuhottuja kielipenkin pohjia, josta koplariliuskat tulevat näkyviin, kun hioja on hionut hiomistaan, eikä ole saanut toivottua tulosta aikaan. Täytyy myös katsoa, onko myös kansi kaareutunut samalla tavoin, jolloin vuotoa ei itse asiassa olekkaan. Ensin kannattaa edetä laittamalla läppiin kuivuneiden ja kovettuneiden nahkojen tilalle uudet pehmeät nahat ja mahdollisesti noin millimetrin vahvuinen huopa läpän ja nahan väliin, jolloin myös läppien kolina vähenee. Suurin syy vuotoon on tässä. Jos tämä ei auta niin sitten on tutkittava kielipenkit ja mahdolliset ratkenneet liimasaumat harmonikassa. Kaikkein ensimmäisenä kannattaa näin vanhassa pelissä tutkia palje. Onko siinä reikiä tai palkeen raamien tiivisteiden kunto. Vuotokohtia ovat myös väljistyneet ruuvinreiät palkeen raameissa ja kopassa. Monesti tee-se-itse miesten jäljiltä löytyy ylimääräisiä ruuvinreikiä, jotka saattavat vuotaa. Kaikkein mystisimmät vuodot löytyvät oikeastaan pitämällä suuta lähellä oletettua vuotokohtaa tai sitten tupakansauhulla, jos sattuu olemaan tupakkamies. Hyvinkin terveen näköisestä soittimesta on tällä tavoin löytynyt ratkennut liimasauma. Kielipenkit jättäisin ehdottomasti viimeisiksi tutkittaviksi. Jos niille tekee vahinkoa, niin ne ovat harmonikassa vaikeimmat osat tehdä. Etenkin ne, joissa on koplariliuskat sisällä. Itselläni on täysin samanlainen Dallapé ja valmistusvuodeksi on arvioitu 1931-32.
Toivo

[ftamt]

Usein itsekin testaan vuotoja maalarinteipin kanssa sulkemalla kaikki diskanttipuolen aukot ja teippaamalla palkeen reunat niin, että tiiviste ja ruuvinreiät jäävät alle. Tässä vaiheessa huomaa, että vuotaako myös bassopuoli. Pietrodeirolla on monta huomionarvoista lisäystä. Vanhassa pelissä ei voi jousipainetta liiaksi myöskään kiristää, sillä puusta tehty kahva alkaa ajan kanssa hiljalleen vääntyä taaksepäin. Tällaisia taipuneita kahvoja olen nähnyt etenkin vanhoissa Kouvolan peleissä, jolloin näppäimien korkeus täytyykin säätää kahvan mukaan eikä metalliviivoittimen kanssa suoraan. Ajan kanssa tällainen tietämys lisääntyy erilaisista asioista korjauksessa. Täytyy tarkoin ajatella mikä siirto on seuraavaksi tehtävä, ettei korjaus johda ongelmasta toiseen. Ainakin Pietrodeirolla, minulla ja Viljolla alkaa olla tällaista salattua kokemusperäistä tietoa. Pitäisiköhän porukalla pitää lyhytkurssi
jossakin sopivassa paikassa asiasta kiinnostuneille? Vanhoja kunnostettettavia pelejä tässä maassa
kyllä riittää. Pidin yhden kerran takavuosina Ikaalisissa yksinäni harmonikan entisöintikurssin ja pari kertaa olin Matti Luukisen apuopettajana korjauskurssilla samassa paikassa.Nykyään näitä viikon
kestäviä kesäkursseja ei enää järjestetä, vaikka tarvetta aivan selvästi olisi.
Toivo

[riikinkukko]

Vanhojen entistäminen on mukavaa puuhaa. Tämän foorumin avulla jo selviää paljon tärkeitä asioita soittimen kunnostamisesta yms. Kurssit on aina tervetulleita etenkin nuoremmalle polvelle. Hieno homma kaikin puolin tää foorumi.
Dallapesta
Alkutekijöissä vasta ollaan. Minusta Dallapen runko on jämäkästi tehty ja on ns kopillaan. Jotain pientä tieten on korjattavaakin. Kaikki nahat uusin, penkit tarkistan ja huollan, palkeen teen myös jossain vaiheessa vaikkei se nyt ihan horo olekkaan. Varsinaisia vuotoja en ole vielä tutkinut kuin silmämääräisesti kielipenkkien osalta. Ajattelin penkkien yksittäisien vuotokohtien alueelle laittaa maalarinteipit kielipenkkiin. Aukot on helppo tehdä kirurgin veittellä tai vast. Auttanee tiivistämään riittävästi, eikä aiheuta mitään vahinkoa.
Kurkistin yhden läppänahan alle. Läppään oli laitettu ensin reuna-alueelle kapea arviolta 0,5 mm vahva kehys ja sitten siihen oli liimattu nahka. Lienee hyvä ratkaisu tiivistämisen kannalta? Huopa korvannee tuon kehyksen, vai teenkö kuten on ollut alkujaan. Kielien jouet tuntuu aika veltoilta ja jäykkyydet epätasaiset, täytynee tehdä uudet jouet. Tein 0,5 mm pianolangasta yhden kokeeksi vanhan tilalle. Vaikutti sopivalta.
Luulen niin, että kielet on nahkotettu ja viritetty aikaisemmin vain kerran, taso 438. Laattojen kiinnitys oli naulolilla, nahkatiivistys. Hyväntuntoiset kielet ja asiallisesti käsitelty. Nyt jokiveneen kyllästämiseen.

[ftamt]

Kehyksillä on pyritty reunoilta tiiviiseen imukuppimaiseen muotoon, mutta ohut huopa välissä ajaa saman asian. Läppänahkojen tuet ovat tarpeellisia vain pisimmissä kielissa. Dallapéssasi on tehtaan
alkuperäinen viritys, joten säilytä se. Silloin soittimessasi on alkuperäinen soundi. Dallapé oli aikoinaan niin iso tehdas, että se teki kielensä itse. Ne ovat erittäin kovaa terästä, jolloin virityskin
paremmin säilyy. Haittapuolena koville kielille on se, että ne katkeavat helpommin. Kannattaa soittaa tasaisen rauhallisesti ja välttää haitarin repimistä. Omasta Dallapéstani tiedän, että se on vahvaa
tekoa ja kestää varmasti isoisältä pojalle normaalilla käytöllä. Tässä on oma 3-äänikertainen Dallapéni jossa kaikki näppäimet soivat eli siinä on noin 5 oktaavia soivia ääniä. Leukakoplarilla tietenkin. Soittimeni pinnoiltaan täysin virheetön ja sisältä puhtaan valkoinen, sekä tietysti tehtaan jäljiltä koskemattomin kielin. Nahoissa on sanomista, vaikka nekin ovat uudenveroisia.Pitäisi ottaa irti ja koulia rullaamalla molemmin puolin, jolloin nahan pinta pehmenee. Jäi vielä sanomatta, että tämä peli on päällystetty kokonaan selluloosa-asetaatilla, joka ei sula asetoniin, eikä muuta väriään niin helposti kuin selluloidi.
Toivo

[Viljo]

Mikä näitä kurssia estäisi järjestämästä? Ei siihen varsinaisesti tarvita mitään koulua, vaan sopiva työtila. Toki kouluissa olisi sopivat puitteet. Itse toimisin mielelläni harmonikan historian opettajana  :-)

[Giulietti]

Ilman muuta kyseinen kurssi olisi mielekiintoinen vaikka en entisöitäviä soittimia omistakaan. Tulisin kyllä kuuntelemaan ja jos siihen vielä sisältyisi harmonikan historiaa käsittelevä luento, aina parempi. Tänne pirkanmaalle vain, varmasti sopivia tiloja löytyy

[Hannu S]

Kiitos hyvästä keskustelusta. Paljon arvokasta tietoa. Minulla on se Viipurin poikkikulma, johon Toivo teki palkeiden kulmaraudat ja Viljo palkeet. Ongelmana siinä on juuri nuo samat asiat. Vuotaa läpi. Olen ajatellut itse ottaa sen joskus projektiksi ja korjata, kun niin kiinnostaa. Tuollainen kurssi olisi mitä mainioin ja sellainen kokemusperäinen hankittu tieto, kuin Toivolla ja Viljolla on, olisi hyvä saada säilymään ja jeattua. Kajaanin harmonikkakerholla oli muutama vuosi sitten - tai olla yhdessä Joensuulaisten kanssa - Nostetta näppäimiin EU-rahoittteinen projekti, minkä puittteissa järjestettiin mm harmonikan huoltokurssi. Se oli viikonlopun mittainen ja opettajana toimi Kari Ahvenainen. Eihän siinä ajassa ehdi paljoa, mutta perusasiat harmonikan huoltoon ja ylläpitoon. Oppii ainakin avaamaan harmonikan oikein ja puhdistamaan sen, löytämään mahdolliset ongelmat. Pitäisi olla joku taho, joka ryhtyisi järjestämään ja aina vain parempi, jos sellaiseen saisi jotain rahoitusta, niin opettajatkin saisivat palkkansa, osallistumiskustannukset olisivat kohtuulliset ja siten saisi suuren joukon kurssilaisia. Tv, Hannu

[Hannu S]

Sellainen varaosapankki olisi hyvä olla. Eli esim täällä sellainen osia, mihin voisi laittaa itsekukin, kenellä on vanhoihin jotain varaosia, tietoa, niin helpottaisi niiden etsimistä. Esim keneltä löytyisi noita bassoremmin kiinnitysmuttteita? minulta puuttuu niitä parista hanurista, enkä ole löytänyt sopivia.

[Viljo]

Nuo vanhat varaosat ovat ongelma vaikka olisikin jotain varastossa. Aina juuri se oikea osa puuttuu. Tai ainakin siltä se tuntuu usein. Viipurilaisten osalta ongelma on suurempi, sillä he käyttivät tuumakierteitä.

[Giulietti]

Nyt vain joku innokas puuhaamaan tälläistä kurssia/luentoa. Ja kyselemään vaikka Harmonikkaliitosta mahdollisuutta jonkinlaiseen avustukseen. Liitolla on ainakin Ikaalisissa joitakin tiloja käytettävissä.

[Hannu S]

Kyllä. Minäpä otan ihan sydämmen asiakseni selvittää asiaa ja järjestetään se. Eero Määttä on harmonikkaliiton valtuuston Pj ja meidän harmonikkakerhon Pj. Juttelen ensiksi hänen kanssaan asiasta ja sitten jatketaan siitä joko liiton puitteissa tai sitten muutoin. Tämä on vain niin tärkeä juttu. TV, Hannu

[Viljo]

Hienoa Hannu! Varmasti saadaan hyvä kurssi aikaiseksi, jos löytyy riittävästi volyymia kurssilaisiksi. Koluttajiksi minä ja Toivo varmaan sovitaan hyvin, kunhan saamme kohtuullisen korvauksen. Itse mielelläni jaan tätä historiatietoa näistä tehtaista, kun niistä olen paljon kirjoittanut. Tuohon harmonikka-kirjaan ei mahtunut kaikkea, joten jos pääsen kertomaan tarinaa, niin sitä kyllä riittää!

[Johan]

Sellainen varaosapankki olisi hyvä olla. Eli esim täällä sellainen osia, mihin voisi laittaa itsekukin, kenellä on vanhoihin jotain varaosia, tietoa, niin helpottaisi niiden etsimistä. Esim keneltä löytyisi noita bassoremmin kiinnitysmuttteita? minulta puuttuu niitä parista hanurista, enkä ole löytänyt sopivia.

Tuo mutterien puute on melko helppo juttu, mikäli ympäritöstä lyöytyy metallimies, jolla on sorvi, hänet sanee tekemään vanhan mallin mukaan uusia osia puuttuvien tilalle  mikäli pelin "aitous" kestää uudisosat.
Valitettavasti tuollaiset "sepät" ovat kortilla nykyisin.

Idea kurssista tuntuu luontevalta, toivottavasti se saa ilmaa siipiensä alle. Oletan, että tiedonjanoisia kyllä löytyy.

Johan

[Johannes 49]

Kirjoitin tämän tekstin jo eilen mutta klikkasin sen kuitenkin pois, kun muistin kuinka usein me "kyläsepät" olemme saaneet siipeemme näillä sivuilla.
Jonkinlainen tieto ja taito on näistä metallitöistä jäänyt (ainakin toistaiseksi) "humeetikoppaani" 42-vuotisen työurani ajoilta.
Lisäksi on jäljellä vielä yksi sorvikin, jolla pääsen työstämään ainevahvuuksien 1-42 mm:n välillä. penkkiporat, Mig- ja kaasuhitsikin on, joten jonkilaiset juotoksetkin onnistuvat.
Pari kolme laatikollista on tuota kierteitysrompettakin, tappeja ja pakkoja, niin tuuma-, kuin millikierteinäkin. Pyällyskehriäkin useammanlaisia on jäljellä. Ja jonkinlaiset raakaainevaratkin yrittäjäajoiltani.
Olen kyllä tehnyt työn kanssa sellaisen sopimuksen, ettei tarvita toisiamme, en minä työtä, eikä työ minua. Ainahan sitä poikkeustapauksissa voi sopimuksiakin tietenkin uusia.
Annoin alv-numeroni pois jo vuosia sitten, joten uusien ammattitasoisten työkalujen ja raaka-aineiden saanti on hankalampaa.
Tuollaiset Hannun kuvassa olevat bassoremmin kiinnitysmutterit ja remmin kiristysruuvit ja pyälletyt säätömutterit kyllä onnistuvat, samoin vaihtajakoneistojen akselit, malli tai konepiirustus tietenkin pitää olla.
Voin kyllä tehdä, jos työkalut ja raaka-aineet sattuvat aina ko. asiaan löytymään, vapaalehdykkäläisille satunnaisest,i ihan vaan ystävänpalveluksena, en ajatellut tällä alkaa bisnestä tekemään.
Yhteydenhän saa ainakin yksityisviestinä.

Tinaamisiin  Johannes 49

ps. Mikäli osat vaativat niklauksen, kromauksen tai sinkkauksen ja passivoinnit, niin niitä tekijöitähän löytyy useita netistä. Aika tyyristähän se yksittäiskappaleiden pintakäsittely on. Niklautin Ramseksen "Ramses"- nimikyltin niklaamo Rautiolla Turussa, joitakin vuosia sitten, maksoi muistaakseni 40 €.
Mikäli uustuotanto ei entisöinnin henkeen sovi, voihan niitä uusia osia sitten kuulapäävasaralla klohmia. 

[Hannu S]

Hei tuo kurssiasia on viety eteenpäin. Olen ollut yhteydessä Harmonikkaliiton valtuuston puheenjohtajaan asiasta ja hän on välittänyt tiedon edelleen hallituksen puheenjohtajalle Kimmo Mattilalle. Jäämme nyt tässä vaiheessa odottamaan heidän palautettaan ja sitten menemme eteenpäin asisssa. Tv, Hannu

[Johannes 49]

Nyt olemme niin pitkällä tuossa vanhempien soittimien bassoremmin kiinnitysmutteriasiassa, että teen sarjat niitä, kunhan pyhät ovat ohi ja ehdin.
Teimme Hannun kanssa melkoisesti salapoliisityötä selvitellessämme noita kierrevaihtoehtoja. Vieläkin niitä varmaakin joudutaan ensimmäisten kappaleiden jälkeen testaamaan. Niitä on tuuma ja millimetrikokojakin useampia. Liitekuvassa  kierrevaihtoehtoja.
Se on  selvää että Viipurin kravatissa on 4,5 x 0,75 mm, todennäköisesti muissakin Viipurilaisissa sama ja Ameriikanpeleissä tuumakokona NR8 5/32" UNC. Sama varmaan Suomalaisissakin soittimissa , jos on tuumakierre.
Tämä suomennettuna, ruuvin kierre päältä mitattuna n. 4,2 mm ja 32 kierrettä tuumalla, nousu siis n. 0,794 mm.
Teen ne Ms-tangosta ja niklataan mikäli tehdään isompi satsi.
Ilman niklausta ei maksa mitään ja jos niklataan, hintaa tulee, hatusta vetäen, 1-3 € kpl.
Nyt siitten tarvitsevat ilmottautumaan yksityisviestillä.
Teen niitä kuitenkin useamman kymmenen ja saa niitä sitten jälkikäteenkin.
ks. liitekuva.

Pääsiäisenjatkoja kaikille

                                       Soittamisiin    Seppo