Harmonikan virityksestä.

[Rokka]

Olen ajatellut tarkastaa omasta Bugarista virityksen. Olen saanut hieman oppia virityksen saloista ja tuli joskus rakennettua "virityspöytä", jossa palje. Omistan myös viritysmittarin.
Olen harkinnut lisätä valssiääneen hieman lisää vibratoa, eli huojuntaa. Kun on nuo kaksi keskiääni (8-8) kielipenkkiä, onko sama kummassa penkissä kielien viritystä nostetaan tai lasketaan?

Jatkan vielä:
Mitkä seikat vaikuttavat vibraton tiheyteen? Matalista ja korkeista äänistä ei ilmeisesti saakaan samanlaista efektiä?

[mahu]

Täälä vois olla jotain tähän liittyvää keskustelua:
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=1454.0


Ensimmäiseksi, et tuolla virityspalkeella tee mitään jos tarkistat tai virität Bugariasi. Itse käytän virityspaljetta enää vain tarkistaakseni että kielet soi kunnolla kun ovat kielipenkissä kiinni. Irtonaisessa kielipenkissä olevaa kieltä kun virittää virityspalkeen kanssa voi virhettä olla enemmän kuin mitä kielen todellinen virhe on. Suositellaan siis virittää/tarkistaa haitarin viritys kun kielipenkit ovat kiinni.
Kielipenkissä on yleensä molemmin puolin kieliä, joten on väärin puhua kahdesta 8 + 8 kielipenkeistä. Todellisuudessa voi olla että toinen 8 on eri penkissä kuin toinen, tai sitten ovat molemmas samassa kielipenkissä mutta vain eri puolilla. Äänikerta voisi olla oikea termi?
Yleensä (kai?) jos on 8 + 8 äänikerrat, niin toinen niistä on viritetty tasaiseksi muiden kielipenkkien kanssa, eli esimerkiksi A 442 Hz, ja vain toiseen on tehty huojunta. Teoriassa ei ole väliä kumpaanko huojunnan teet, mutta on suotavaa muokkailla huojuntaa siihen mihin se on jo aikaisemminkin tehty. Löydät kyllä viritysmittarilla kummassako nykyinen huojunta on.

[pietrodeiro]

Eipä taida olla ihan sama, koska pääsee varmaan helpommalla jos ensin selvittää (tai mittaa) niiden kummankin 8-jalkaisen sarjan virityksen lähtötason ja miettii sitten mitä meinaa tehdä. Onko niissä mitään merkintää (viiruja) ulkopuolella jotka ilmaisisivat että kuinka paljon poikkeamaa (vibratoa) kyseisessä sarjassa on lähtötilanteessa?
Samoin kannattaa tarkistaa mikä kielisarja soi kunkin rekisterikombinaation kanssa, koska jos lisää liian paljon vibratoa (wet) "väärään" kielisarjaan niin silloin saattaa esim. muut (varsinkin casotossa) soivat kombinaatiot muuttua sellaisiksi ettei ne oikein kuulosta hyvälle. Englanniksi ja saksaksi on nykyään tilattavissa (nettikaupoista) myös ihan kelvollisia harmonikan viritykseen (ja huoltoon) liittyviä opaskirjoja. Voin kaivella laatikoita ja jos hyvä tuuri käy niin saattaa löytyä joitain aikoinaan Hohnerilta saatuja taulukoita ja oppaita kyseisestä aiheesta.
Kannattaa myös pitää mielessä että mittari ei ole se "herransana", se on vain ohjenuora ja mielestäni parhain ja hienoin mittari virityshommissa on "riittävän tarkka" korva. Korva on muutenkin niin hieno logaritminen aisti/instrumentti että sen korvaaminen elektronisesti on edelleen äärimmäisen hankala jobi.

[ftamt]

Mitä enemmän harmonikassa on koplausmahdollisuuksia, niin sitä tarkempana saa olla virityksen kanssa. Jos laitat liikaa vibraattoa, niin se vaikuttaa joihinkin äänikertojen yhdistelmiin, jotka sen jälkeen eivät kuulosta enää hyvältä. Mahdollisuudet ovat siis rajalliset. Sittenhän se ei haittaa, jos
ei tarvitse kaikkia koplareista löytyviä äänenvärejä. Tarkin viritys tulee, kun kielet ovat kiinni harmonikan puolikkaassa. Virityspöydässä tulee tosiaan heittoja, kun kielipenkki on ulkona soittimesta. Siinäkin se onnistuu, mutta joka ääni pitäisi laskea ja merkitä poikkeaman määrä paperille. Sen jälkeen tämän "kartan" avulla saa hyvän lopputuloksen aikaan virityspöydässäkin. Itse viritän vibraaton korvalla ja kokeilemalla eri sointuvaihtoehtoja. Jos on tehnyt vähän tätä hommaa,
niin korjaisin aluksi vain epävireessä olevat kielet, ettei tulisi tärveltyä hyvää viritystä. Meillä tulikin
Pietrodeiron kanssa kommentti samaan aikaan ja samoista asioistakin, mutta hyvää me kumpikin
tarkoitamme.

Toivo

[ftamt]

Jäi vielä sanomatta, mittarit ovat erittäin herkkiä häiriöille ja niidenkin viritystaso täytyy välillä tarkistaa. Viisainta on käyttää aina paristoja, eikä liittää häiriöitä tuovaan verkkovirtaan. Jos viritän
jotakin mittarin kanssa, niin silloinkin pidän päällä vähintään kahta mittaria, ettei tule mittarin takia vihettä. Aika monella mittarilla saa heittää vesilintua, mutta ohi. Siinä täytyy olla vakaa viisarinäyttö.
Toivo

[Rokka]

Täälä vois olla jotain tähän liittyvää keskustelua:
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=1454.0


Ensimmäiseksi, et tuolla virityspalkeella tee mitään jos tarkistat tai virität Bugariasi. Itse käytän virityspaljetta enää vain tarkistaakseni että kielet soi kunnolla kun ovat kielipenkissä kiinni. Irtonaisessa kielipenkissä olevaa kieltä kun virittää virityspalkeen kanssa voi virhettä olla enemmän kuin mitä kielen todellinen virhe on. Suositellaan siis virittää/tarkistaa haitarin viritys kun kielipenkit ovat kiinni.
Kielipenkissä on yleensä molemmin puolin kieliä, joten on väärin puhua kahdesta 8 + 8 kielipenkeistä. Todellisuudessa voi olla että toinen 8 on eri penkissä kuin toinen, tai sitten ovat molemmas samassa kielipenkissä mutta vain eri puolilla. Äänikerta voisi olla oikea termi?
Yleensä (kai?) jos on 8 + 8 äänikerrat, niin toinen niistä on viritetty tasaiseksi muiden kielipenkkien kanssa, eli esimerkiksi A 442 Hz, ja vain toiseen on tehty huojunta. Teoriassa ei ole väliä kumpaanko huojunnan teet, mutta on suotavaa muokkailla huojuntaa siihen mihin se on jo aikaisemminkin tehty. Löydät kyllä viritysmittarilla kummassako nykyinen huojunta on.

Tuohon minun virityspenkkiin saa kokonaisen haitarin puolikkaan kiinni, kielipenkkejä ei tarvitse irrottaa. Tuossa olet oikeassa, että eri penkeissä ne 8 kielet ovat.
Minulla hieman eri käsitys vibraton viilaamisesta. Yksittäisen kielen äänihän ei ala "huojumaan", vaikka sitä kuinka viilaisi, vaan kahden kielen keskinäinen epävireys saa aikaan "huojunnan".

TV:stä tuli kerran dokumentti puna-armeijan kuorosta ja sen laulusta.  Ohjelmassa tuli esille yksi mielenkiintoinen seikka tuosta äänen efektistä. Kuoron johtaja kuunteli laulua ja huomasi jonkun ylimääräisen äänen, jollaista ei kenenkään pitänyt laulaa. Ylimääräinen ääni selvisi lopulta: Muutaman kuorolaisen lauluäänet, tai juuri nuo hertsit olivat niin lähellä toisiaan, että saivat aikaan "huojunnan".

[htoyryla]

Minulla hieman eri käsitys vibraton viilaamisesta. Yksittäisen kielen äänihän ei ala "huojumaan", vaikka sitä kuinka viilaisi, vaan kahden kielen keskinäinen epävireys saa aikaan "huojunnan".

Tuossa oli kysymys siitä, että yksi äänikerta viritetään kohdalleen, ja "huojunta tehdään" virittämällä toinen äänikerta sopivasti sivuun. Yksittäinen kieli ei tietenkään huoju, toivottavasti, vaan huojunta syntyy sitten kun molemmat äänikerrat on samaan aikaan käytössä.

Mutta kokonaisuuden kannalta järkevää että yksi äänikerta on juuri oikeassa vireessä, ja toinen äk viritetään sivuun sopivan verran, yleensä niin että ero centeissä (jos mittarista katsoo) pienenee jonkin verran ylöspäin mentäessä, koska muuten huojunta nopeutuu liikaa korkeilla äänillä (tästä oli tuossa aikaisemmassa keskustelussa).

[Rokka]

Tarkastin juuri Bugarista diskantin virityksen(442), yhtä äänikertaa lukuun ottamatta, jota ei saa rekistereistä yksin soimaan. Vain muutamissa äänissä sanomista. Täytyy ottaa rekisterivipuja irti että saan tuon yhden äänikerran tarkastettua. Tässä soittimessa tuota "huojuntaa" on erittäin vähän.
Malli siis: Bugari 508 Silver Casotto Essenzia. Haitarilla ikää 1,5 vuotta.

Nyt pätkii pahasti. Muutama vuosi on kulunut, kun olen noita virityksiä tehnyt. En saa toista keskiääntä yksin soimaan, vaikka otin rekisteri vivut irti. Elikkä luukkuja sulkemalla ja avaamalla soi
molemmat keskiäänet, tai vain toinen soi, kolmas vaihtoehto on, ettei soi kumpikaan.

Tämän lainasin vikistä:
Samanäänisissä harmonikoissa saman kielilaatan molemmilla kielillä on sama säveltaso, jolloin kosketinta painaessa tulee palkeen käyttösuunnasta riippumatta sama ääni, kun taas vaihtoäänisissä instrumenteissa samasta näppäimestä kuuluu eri ääni riippuen siitä, vedetäänkö vai työnnetäänkö paljetta. Monissa malleissa yhdestä näppäimestä saadaan soimaan samanaikaisesti useita kieliä, jotka eroavat toisistaan oktaavialaltaan tai soinniltaan. Sulkulevyjä käyttävillä rekistereillä eli koplareilla saadaan kytketyksi soimaan halutut kielisarjat eli äänikerrat.[1] Isommissa malleissa rekistereitä on käytössä sekä diskantti- että bassopuolella[4]. 8-jalkaiset perusäänikerrat soivat nimensä mukaan kirjoitetulta korkeudelta, 4-jalkainen piccolo-äänikerta soi 8-jalkaista perusäänikertaa oktaavin ylempää, ja 16-jalkainen alaäänikerta soi 8-jalkaista äänikertaa oktaavia alempaa. Cassotto-harmonikassa 16-jalkainen äänikerta ja toinen peruskorkeudelta soiva 8-jalkainen äänikerta soivat cassotto-kammion kautta, jolloin kyseisiin ääniin tulee pehmeä sävy, ja kaksi muuta äänikertaa, piccolo ja toinen perusäänikerta, soivat suoraan.[5][4] Peruskorkeudelta soivat äänikerrat on voitu tarkoituksellisesti virittää hieman eri taajuuksille, jolloin ääneen etsitään lievää huojuntaa. Aidon musette-harmonikan (jota käytetään erityisesti ranskalaisessa chanson-musiikissa) virityksessä tarvitaan jopa kolme 8-jalkaista kielipenkkiä ja äänikertaa, joista keskimmäinen on viritetty puhtaasti, yksi hieman yli ja yksi hieman alavireiseksi, jolloin saadaan aikaan laajasti huojuva, kyseiselle musiikkityylille tunnusomainen äänensävy.[4]

[ftamt]

Tarkastin juuri Bugarista diskantin virityksen(442), yhtä äänikertaa lukuun ottamatta, jota ei saa rekistereistä yksin soimaan. Vain muutamissa äänissä sanomista. Täytyy ottaa rekisterivipuja irti että saan tuon yhden äänikerran tarkastettua. Tässä soittimessa tuota "huojuntaa" on erittäin vähän.
Malli siis: Bugari 508 Silver Casotto Essenzia. Haitarilla ikää 1,5 vuotta.

Nyt pätkii pahasti. Muutama vuosi on kulunut, kun olen noita virityksiä tehnyt. En saa toista keskiääntä yksin soimaan, vaikka otin rekisteri vivut irti. Elikkä luukkuja sulkemalla ja avaamalla soi
molemmat keskiäänet, tai vain toinen soi, kolmas vaihtoehto on, ettei soi kumpikaan.

Maalarinteippi on helpoin ratkaisu, jolla saa ainakin halutut reikärivit tukkoon. Tätä tapaa olen joutunut monet kerrat käyttämään vanhoissa soittimissa, mutta toimii myös uusissa. On helppo laittaa pohjaan ja ottaa pois.
Toivo

Tämän lainasin vikistä:
Samanäänisissä harmonikoissa saman kielilaatan molemmilla kielillä on sama säveltaso, jolloin kosketinta painaessa tulee palkeen käyttösuunnasta riippumatta sama ääni, kun taas vaihtoäänisissä instrumenteissa samasta näppäimestä kuuluu eri ääni riippuen siitä, vedetäänkö vai työnnetäänkö paljetta. Monissa malleissa yhdestä näppäimestä saadaan soimaan samanaikaisesti useita kieliä, jotka eroavat toisistaan oktaavialaltaan tai soinniltaan. Sulkulevyjä käyttävillä rekistereillä eli koplareilla saadaan kytketyksi soimaan halutut kielisarjat eli äänikerrat.[1] Isommissa malleissa rekistereitä on käytössä sekä diskantti- että bassopuolella[4]. 8-jalkaiset perusäänikerrat soivat nimensä mukaan kirjoitetulta korkeudelta, 4-jalkainen piccolo-äänikerta soi 8-jalkaista perusäänikertaa oktaavin ylempää, ja 16-jalkainen alaäänikerta soi 8-jalkaista äänikertaa oktaavia alempaa. Cassotto-harmonikassa 16-jalkainen äänikerta ja toinen peruskorkeudelta soiva 8-jalkainen äänikerta soivat cassotto-kammion kautta, jolloin kyseisiin ääniin tulee pehmeä sävy, ja kaksi muuta äänikertaa, piccolo ja toinen perusäänikerta, soivat suoraan.[5][4] Peruskorkeudelta soivat äänikerrat on voitu tarkoituksellisesti virittää hieman eri taajuuksille, jolloin ääneen etsitään lievää huojuntaa. Aidon musette-harmonikan (jota käytetään erityisesti ranskalaisessa chanson-musiikissa) virityksessä tarvitaan jopa kolme 8-jalkaista kielipenkkiä ja äänikertaa, joista keskimmäinen on viritetty puhtaasti, yksi hieman yli ja yksi hieman alavireiseksi, jolloin saadaan aikaan laajasti huojuva, kyseiselle musiikkityylille tunnusomainen äänensävy.[4]

[Jambalaya]

Pitäisikö tutustua haitarin rakenteeseen vähän paremmin ennen kuin tarttuu viilaan! Yksittäisen äänikerran päälle laittamiseen, jos sitä ei saa koplareilla, ei tarvitse irrottaa muuta kuin diskanttipuolen maski. Kun painelee koplareita ja katseellaan seuraa yläosassa pystyssä olevaa olevia neljää ohutta tankoa (neliäänikertaisessa pelissä) niin siitä voi päätellä, että niillä on jotain merkitystä eri äänikertayhdistelmien kanssa. Niitä liikuttelemalla voi kytkeä halutut äänikerrat päälle.

[Rokka]

Pitäisikö tutustua Casotto haitarin rakenteeseen vähän paremmin ennen kuin puuttuu asioihin, joista ei ymmärrä. Normaali neli-äänikerrassa on neljä tankoa näkyvissä, mutta Casotto:ssa näkyvillä vain kaksi tankoa. Casottto-kammion luukkuja käytetään vivuilla, eikä tangoilla.

Kertokaahan viisaammat: Kuinka monta rekisteriä (koplaria) 5-äänikertainen haitari vaatisi, että saisi kaikki vaihtoehdot käyttöön? 4-äänikertainen vaatii 14 rekisteriä.

[pietrodeiro]

No rekisteri kombinaatioiden määrä on siis pelkkää binäärimatikkaa. Neli äänikertaisen maksimi on 2 potenssiin neljä miinus 1 ja viisi äänikertaisen siis 2 potenssiin 5 miinus 1, elikkä 32-1 = 31 vaihtoehtoista kombinaatiota. Osa tietenkin kuulostaa melkein samoilta joten ei ole mitään järkeä käyttää noin montaa rekisteriä.

[Jambalaya]

Ennen kuin vedetään enempi herneitä nenään haitarin rakenteesta heitetään pieni kysymys: Millä säädetään välipohjan koplarilistat niin, että ne koplaria painettaessa avautuvat ja sulkeutuvat kokonaan ellei juuri vipuja kääntäviä tankoja kiertämällä? Kun tangon ottaa irti ja kiertää sitä auki, niin tangon pituus kasvaa ja koplarilistaa liikuttavaa vipua työnnetään enempi. Ja päinvastoin.

[Rokka]

Mitkä seikat vaikuttavat harmonikan kielien vireyden muuttumiseen? Ajan hammas, metallin puoliintuminen, vai mikä? Kuluuko kieli soittamalla?

Vireyden muuttuminen soittimissa, kuten kitaroissa, pianoissa ja muissa vastaavissa instrumenteissa on helpompi käsittää, koska kielet ovat koko ajan venytyksessä ja viruvat ajan oloon.

Olen kuullut, että joissakin harmonikkamerkeissä olisi jopa ominaisuus, ettei vireys säily, vaan niitä joutuu viilaamaan tiheään.

[Johan]

Tarkastin juuri Bugarista diskantin virityksen(442), yhtä äänikertaa lukuun ottamatta, jota ei saa rekistereistä yksin soimaan. Vain muutamissa äänissä sanomista. Täytyy ottaa rekisterivipuja irti että saan tuon yhden äänikerran tarkastettua. Tässä soittimessa tuota "huojuntaa" on erittäin vähän.
Malli siis: Bugari 508 Silver Casotto Essenzia. Haitarilla ikää 1,5 vuotta.

Nyt pätkii pahasti. Muutama vuosi on kulunut, kun olen noita virityksiä tehnyt. En saa toista keskiääntä yksin soimaan, vaikka otin rekisteri vivut irti. Elikkä luukkuja sulkemalla ja avaamalla soi
molemmat keskiäänet, tai vain toinen soi, kolmas vaihtoehto on, ettei soi kumpikaan.

Tämän lainasin vikistä:
Samanäänisissä harmonikoissa saman kielilaatan molemmilla kielillä on sama säveltaso, jolloin kosketinta painaessa tulee palkeen käyttösuunnasta riippumatta sama ääni, kun taas vaihtoäänisissä instrumenteissa samasta näppäimestä kuuluu eri ääni riippuen siitä, vedetäänkö vai työnnetäänkö paljetta. Monissa malleissa yhdestä näppäimestä saadaan soimaan samanaikaisesti useita kieliä, jotka eroavat toisistaan oktaavialaltaan tai soinniltaan. Sulkulevyjä käyttävillä rekistereillä eli koplareilla saadaan kytketyksi soimaan halutut kielisarjat eli äänikerrat.[1] Isommissa malleissa rekistereitä on käytössä sekä diskantti- että bassopuolella[4]. 8-jalkaiset perusäänikerrat soivat nimensä mukaan kirjoitetulta korkeudelta, 4-jalkainen piccolo-äänikerta soi 8-jalkaista perusäänikertaa oktaavin ylempää, ja 16-jalkainen alaäänikerta soi 8-jalkaista äänikertaa oktaavia alempaa. Cassotto-harmonikassa 16-jalkainen äänikerta ja toinen peruskorkeudelta soiva 8-jalkainen äänikerta soivat cassotto-kammion kautta, jolloin kyseisiin ääniin tulee pehmeä sävy, ja kaksi muuta äänikertaa, piccolo ja toinen perusäänikerta, soivat suoraan.[5][4] Peruskorkeudelta soivat äänikerrat on voitu tarkoituksellisesti virittää hieman eri taajuuksille, jolloin ääneen etsitään lievää huojuntaa. Aidon musette-harmonikan (jota käytetään erityisesti ranskalaisessa chanson-musiikissa) virityksessä tarvitaan jopa kolme 8-jalkaista kielipenkkiä ja äänikertaa, joista keskimmäinen on viritetty puhtaasti, yksi hieman yli ja yksi hieman alavireiseksi, jolloin saadaan aikaan laajasti huojuva, kyseiselle musiikkityylille tunnusomainen äänensävy.[4]

Näitä lukiessani olen hieman ihmetellyt, miksi 1,5v ikäiseen peliin pitää puuttua itse, eikö niissä ole vielä takuu päällä tuossa vaiheessa?
Ilman sarvia ja hanpaita suosittelisin hankkimaan "viilauspeliksi" jonkun edullisen "harjoitusvastustajan", jonka kanssa voisi vapaasti touhuta ja hankkia kokemusta ja selvittää perusasiat enenkuin alkaa itse "säätää" tuoretta ja kallista casottoa.

yst. terv. Johan

[Rokka]

Jos minä haitari sylissä, samalla kirjoittaen foorumille jotain kommentteja tai kysymyksiä, enkä heti oivalla jonkun rekisterin sulkemista, niin sekö osoittaa ettei kirjoittajalla ole riittävää harmonikan teknistä tuntemusta, tai riittävää kokemusta soittimen viritykseen?
Aloitin haitarin virityksen opiskelua aikoinaan vanhasta haitarista jääneillä kielipenkeillä ammattivirittäjän opastuksella. Olen virittänyt useita haitareita ja saanut virityksen kuntoon.
On kulunut muutama vuosi, kun olen viimeksi viritystä tehnyt, joten asioita tahtoo unohtua.

En muista nyt oliko Bugarissa vuoden vai kahden takuuaika, kuitenkaan takuuseen ei kuulu viritys.
Eikä tuossa minun Bugarissani viritys ollut pielessä, muutamaa kieltä lukuun ottamatta, niissäkin vain muutamien cent:tien heittoa.
Olen vain harkinnut vibraton lisäämistä keskiääniin.

[pietrodeiro]

Niinpä, ja nekin joille nämä jutut ovat tavallaan itsestäänselvyyksiä ovat kyllä alkuun saaneet "piloille" aika monta vehjettä. Oppirahat ne on aina maksettava tavalla tai toisella, toiset uskoo toisten kokemuksista, toiset omistaan ja loput ei sittenkään. Virityksen tarkistuttaminen "haitarilääkärillä" on monesti kyllä halvempi juttu kuin "omalääkäriin" turvautuminen, varsinkin uudemmissa ja kohtuullisen hinnakkaissa harmonikoissa. Harrastejutuissa tilanne saattaa olla sitten toinen.

[ftamt]

Jos minä haitari sylissä, samalla kirjoittaen foorumille jotain kommentteja tai kysymyksiä, enkä heti oivalla jonkun rekisterin sulkemista, niin sekö osoittaa ettei kirjoittajalla ole riittävää harmonikan teknistä tuntemusta, tai riittävää kokemusta soittimen viritykseen?
Aloitin haitarin virityksen opiskelua aikoinaan vanhasta haitarista jääneillä kielipenkeillä ammattivirittäjän opastuksella. Olen virittänyt useita haitareita ja saanut virityksen kuntoon.
On kulunut muutama vuosi, kun olen viimeksi viritystä tehnyt, joten asioita tahtoo unohtua.

En muista nyt oliko Bugarissa vuoden vai kahden takuuaika, kuitenkaan takuuseen ei kuulu viritys.
Eikä tuossa minun Bugarissani viritys ollut pielessä, muutamaa kieltä lukuun ottamatta, niissäkin vain muutamien cent:tien heittoa.
Olen vain harkinnut vibraton lisäämistä keskiääniin.
Tunnut olevan perillä asioista. Paras, kun et kuuntele vihollisen ääntä täällä ollenkaan. Joskus vain on omituisia koplinkiratkaisuja, jotka ohittaa aikaisemmin mainitsemallani maalarinteipillä helpommin.
Toivo