Akustisen harmonikan äänittäminen

[mahu]

Koitetaan kepillä jäätä ja aloitetaan tälläinen keskustelu täälä digitaalipöydällä.


Ronuuttajien esikoislevyä kun alettiin äänittämään, niin painittiin paljon mikrofonien kanssa. Millainen on hyvä mikrofoni ja montako niitä pitää olla. Mikä olisi hyvä etäisyys ja minne ne suunnataan. Nämä on varmaan kaikilla akustisilla soittimilla sama ongelma/kysymys.


Itse päädyin tälläiseen ratkaisuun 2-rivisen kanssa mikä tietysti sopii 5-rivisellekki. Ostin kaksi isokalvoista kondensaattorimikrofonia Supreme CU-1(http://www.topsound.fi/supreme-cu-1.html). Huomattiin että isokalvoinen konkkamikki toimii parhaiten koska sen voi sijoittaa kauemmas soitinta. Harmonikka ja varsinkin basso on aika liikkuvainen ja siksi mitä kauempana mikrofoni on, sen vähemmän se huomaa liikkeestä aiheutuvat äänimuutokset.


Mikrofonit oli sijoitettuna vierekkäin ihan toisissaan kiinni (ei kuitenkaan kosketuksissa ettei tule mitään resonointiongelmia) ja suunnattuna noin 90 asteen kulmassa toisiinsa. Mikrofonit soittimen korkeudella ja noin puolen metrin etäisyydellä.


Tästä voisi nyt aloittaa keskustelun enkä tätä ekaa viestiäni tämän tarkemmin nyt kirjoita. Haluaisin kuulla muidenkin kokemuksia ja neuvoja, ja voin selventää tarvittaessa vielä näitä omia ratkaisuja.

[htoyryla]

Mulla tää äänittely ei liity levyn tekoon, vaan on enemmän osa jokapäiväistä musiikinharrastusta. Kun ei ole bändiä, niin pitää itse soittaa eri soittimet ja siinä joutuu äänityshommiin.

Karmoskaa mä aikoinani äänitin kahdella SM57:lla mielestäni ihan hyvin tuloksin. Mutta sen jälkeen on ollut vaikeata.

Mun perushaitari on pieni viisirivinen, jossa ainostaan 8'+8' äänikerta. Se tahtoo äänitettynä kuulostaa turhan ohuelta, ei ollenkaan samalta kuin soitettuna kuultuna. Isokalvoista konkkamikkiä (mulla on Røden NT1A) en ole kokeillut tuohon, kun ne tahtoo muutenkin olla aika kirkassoundisia. Herkkiä ne kyllä on, mikä toisaalta aiheuttaa ongelmia jos haluaa saada esim. haitarin ja laulun erikseen talteen samalla kertaa. Silloin toimi tuo SM57-pari karmoskalle ja SM58 laululle, laulumikki aseteltuna niin että haitari kuului vähiten.

Mutta tuo ohut, aavistuksen sirisevä soundi. Hommasin joskus nauhamikkejä, joilla pitäisi saada pehmeyttä, mutta ei sekään hyvin toiminut.

Kun viulun kanssa olen todennut, että paremman soundin saan viemällä mikit kauaksi,  rupesin tässä kokeilemaan vastaavaa haitarille. Laitoin vierekkäin dynaamisen SM57:n ja pienikalvoisen konkkamikin (Røde M3), äänittelin tekemäni taustan kanssa (rummut, kitara, basso, maniska) ja liikuin haitarin kanssa. 57:lla saan pehmeämmän soundin, ja kumma kyllä parhaiten toimi kun toin haitarin ihan siihen mikin yläpuolelle. Eli ei välttämättä kannatakaan suunnata mikkiä suoraan maskiin, ainakaan jos on ongelmaa liian ohuen soundin kanssa.

M3:lla ei tule niin pehmeätä, mutta ihan lupaavaa kunhan hakee sen mikin paikan. Sitä pitää tutkia tässä enemmän.

Pitää ajan kanssa kokeilla myös isokalvoisella konkkamikillä ja nauhamikeillä tarkemmin, niin että kokeilen paikan vaikutusta.

Äänitystilalla on tietenkin iso vaikutus ja sitä suurempi mitä kauemmas mikin vie soittimesta. Mulla tilana on olohuone, jossa paljon kirjahyllyjä, omasta mielestä ihan kelvollinen tila omaan käyttöön.   

PS. Tässä oli nyt kysymys pelkän diskantin käytöstä, kun taustassa on jo basso. Ja soitan aika hiljaa. Eli ihan eri tilanne jos vetelisi molemmilla puolilla täysillä. Katson jos saisin ääninäytteitä noista.

[mahu]

Minulla oli joskus noi isokalvoset siten että toinen oli soittajan oikealla puolella suunnattuna diskanttimaskiin ja toinen bassopuolella suunnattuna bassoon päin. Tällä diskantti tulee ihan hyvin mutta bassokäden liikkeen takia bassoääni voimistui ja vaimentui palkeen liikkeen mukaan. Lisäksi vaihevirhe on riskinä kun mikrofonit on aseteltuna erilleen. Suosittelen koittamaan isokalvoista mikkiä, mutta ei sitäkään saa liian kauas viedä. Liian kaukana isokalvoinenkin kuulostaa "purkissa" soitetulta.


Haitariin kiinnitetyt mikit tietysti korjais nämä liikkuvuuteen liittyvät ongelmat, mutta tuo lisänä äänenvoimakkuuseroja oktaavien välillä. Myöskään sisäiset mikit ei kuulosta luonnolliselta. Testattiin jopa kontrabassoa siten että äänitettiin samalla kertaa isokalvoisella ja piezo mikillä. Isokalvoisella nauhoitettu kuulosti luonnolliselta kun taas piezolla nauhoitettu ihan sähköbassolta.

[olli]

En levytyksiä ole tehnyt enkä suunnitellutkaan, mutta youtuubiin olen joitain tallenteita tehnyt.  Noista mikeistä on osaa ottaa kantaa.  Otsikko on kuitenkin sen verran lavea, että tämäkin kommentti mahtunee otsikon alle.  Olen käyttänyt kolmea äänitysmenetelmää, teknisesti.  Omassa HP-tietokoneessani on sisäinen web-kamera, myös ilmainen Audacity-ohjelma on ollut käytössä.  Hommasin myös Zoom-tallentimen (Q2HD Handy Video Recorder).  Viimeksi mainitulla olen saanut mielestäni parhaat tulokset.  Sen paikalleen "virittäminen" vie kylläkin aikansa.  Kun hetken inspiraatio iskee, niin nauhoitan tuolla web-kameralla.

[mahu]

Joo, Zoom yms. dig. tallentimet on käteviä nopeeseen ja helppoon äänittämiseen. Levytysäänityksissä on tärkeä saada mahdollisimman häiriötön ja laaja äänialue tallennettua jotta se olisi helposti muokkailtavissa tietokoneella. Jos Olli kuuntelet esim. Ronuuttajien levyltä Kotiranta masurkkaa. Äänitin sen omassa olohuoneessani juuri tuossa yllä mainitulla tavalla. Tietokoneella on hiukan keskiääniä vaimennettu ja lisätty tilantuntua kaiulla. Mielestäni siinä onnistui äänitys hyvin.

[htoyryla]

En levytyksiä ole tehnyt enkä suunnitellutkaan, mutta youtuubiin olen joitain tallenteita tehnyt.  Noista mikeistä on osaa ottaa kantaa.  Otsikko on kuitenkin sen verran lavea, että tämäkin kommentti mahtunee otsikon alle.  Olen käyttänyt kolmea äänitysmenetelmää, teknisesti.  Omassa HP-tietokoneessani on sisäinen web-kamera, myös ilmainen Audacity-ohjelma on ollut käytössä.  Hommasin myös Zoom-tallentimen (Q2HD Handy Video Recorder).  Viimeksi mainitulla olen saanut mielestäni parhaat tulokset.  Sen paikalleen "virittäminen" vie kylläkin aikansa.  Kun hetken inspiraatio iskee, niin nauhoitan tuolla web-kameralla.

Itse käytän videokameraa usein jos pelkkää haitarinsoittoa tallennan. Vanhassa videokamerassa mulla oli ihan erillinen Røden stereomikki siinä kameran päällä kiinni. Tuohon uuteen kameraan ei sitä saa suoraan kiinni. Näistä värkeistä on tainnut jo ollakin keskustelua.

Ja ideoiden tallennukseen yms. olen käyttänyt Zoomin H1 tallenninta, joka siis ottaa vain äänen. Ja olenhan semmoisella tallentanut kaikenlaisia tilaisuuksia Raatiu Väylänrantaa varten.

Työläämmäksi homma menee viimeistään silloin kun soittoa pitää äänittää osaksi isompaa kokonaisuutta

[olli]

Ronnuuttajien levyn masurkka soi hyvin!

[htoyryla]

Äskeisen testailun tuloksia. Haitarina Serenellini Intro.

Dynaaminen mikki SM57 noin metrin päässä http://freygish.com/htoyryla/music/mikkitesti-sm57.mp3

Pienikalvoinen M3 samaten noin metrin päässä http://freygish.com/htoyryla/music/mikkitesti-m3.mp3

Näistä oikeastaan tuo M3 voi olla ähempänä sitä mitä haen, vaikka erot eivät ole isot. Viisseiskaa pitää vielä testata läheltä, kun dynaamisella on se proximity-ilmiö, korostaa matalia lähietäisyydeltä.

Vaiheongelmia pitää tosiaan varoa ja voi olla että mulla on aikaisemmin ollut ainakin osin niistä kysymys, vaikka olenkin niitä yrittänyt varoa. Nytkin kävi niin, että kun oli nuo kaksi mikkiä niin että vain jompikumpi meni talteen, niin alkuun pääsi kuuntelussa molemmat mikit korviin kun hain sitä mistä kohtaa haitari soisi parhaiten. Ja havainnot oli siis aivan vääriä.

Täytyypä hakea se isokalvoinenkin vielä tähän kokeiluun.

[mahu]

Joo, kyllä noissa eron huomaa. Luulen että jos soitat vielä basson haitarilla niin ero on isompi kun matalien äänien tunnistaminen on kai vaikeampaa? Isokalvoisella matalammat äänet pitäisi teoriassa saada vielä paremmin äänitettyä.

[htoyryla]

Joo, kyllä noissa eron huomaa. Luulen että jos soitat vielä basson haitarilla niin ero on isompi kun matalien äänien tunnistaminen on kai vaikeampaa? Isokalvoisella matalammat äänet pitäisi teoriassa saada vielä paremmin äänitettyä.

Tässä nyt vielä isokalvoisella konkkamikilla (Røde NT1A). Soittaessa tuntui vähän huonolta,  mutta nyt kuunneltuna menettelee tämäkin jos tämmöistä hakee. Voi olla että soittaessa häiritsee kun korva kuulee sekä haitarin suoraan että kuuntelun kautta.

http://freygish.com/htoyryla/music/mikkitesti-nt1a.mp3

Isokalvoisilla, ainakin halvemmilla, on usein kyllä taipumusta tiettyyn korkeiden korostukseen, jopa kireyteen. Siksi olen laulun äänityksessä alkanut käyttää nauhamikkiä.

PS. Joo, on sitten kokonaan eri juttu kun haitarin bassokin on mukana. Ja jo se vaikuttaa jos soittaisi reippaammin. Täytyy niitäkin kokeilla, ei tätä muuten opi.

[htoyryla]

Ja tässä MXL:n nauhamikki http://freygish.com/htoyryla/music/mikkitesti-mxl.mp3

Nauhamikillä ei ainakaan tule liian kireätä soundia.

[olli]

Testasinpa minäkin - pitkästä aikaa nauhoitin Zoomilla
Poistin aiemman version, laitan hiukan lyhyemmän tilalle

[htoyryla]

Tässä nyt sitten kaksirivisellä basso & diskantti, äänitetty yhdellä mikillä n. 1.5 metriä suoraan soittimen edestä. Soittimena G/C Castagnari Studio.

http://freygish.com/htoyryla/music/mikkitesti2.mp3

Mikit esiintymisjärjestyksessä:

MXL R144 nauhamikki
Røde M3 pienikalvoinen
Røde NT1A suurikalvoinen
Shure SM57 dynaaminen

Selviä eroja on, mutta enpä vielä kommentoi itse.

Asian sivusta... tuo Røden M3 on noista halvinta hintaluokkaa. Mielessä on jonkin aikaa ollut vähän paremman pikkukalvoisen mikkiparin hankinta, esim. Røden NT5. Pikkukalvoisten pitäisi kyllä olla kelpo mikkejä juuri soitinten äänitykseen.

[mahu]

Voisin antaa omat kommenttini:

MXL R144 nauhamikki
- Aika keskiäänivoittoinen. Kovin matalia ja kovin korkeita ääniä ei kuulu. Haitari on muutenki aika keskiääninen soitin joten en ehkä tätä käyttäisi.

Røde M3 pienikalvoinen
- Tässä on taas korkeat äänet hyvät. Ei särise ja kuulostaa aidolta. Bassosta puolestaan jää matalimmat äänet aika vaimiksi, eikä basso kuulosta kovin hyvältä jos on keskiäänivoittoinen.

Røde NT1A suurikalvoinen
- En kyllä kovin isoja eroa humaa pienikalvoiseen verrattuna, muta ehkä tässä vähä on vaimeammat korkeat äänet. Teoriankin tuntien voisin sanoa että ehkä hiuksen hienosti tulee matalemmat äänet paremmin.

Shure SM57 dynaaminen
- Ääneltään tämä taas menis mun mielestä samaan kastiin kuin tuo nauhamikki. Mutta tässä lisäksi kuulee että ääni on enemmän kuin kompressoitua eli ei ole niin paljon äänenvoimakkuuden vaihtelua kuin esim. konkkamikeissä.

Kuuntelin kuulokkeilla ja sanoisin että levynteossa käyttäisin kyllä konkkamikkejä, mutta jostain syystä tuo dynaamisen mikin kautta soitettuna on kaikkein mukavinta kuunnella ainakin kuulokkeilla. Ehkä se äänen tasaisuus tekee siitä miellyttävää vaikka ei ehkä laadultaa ole aidointa.

Aika hyvä vertailu muutenki!

[htoyryla]

Voisin antaa omat kommenttini:

MXL R144 nauhamikki
- Aika keskiäänivoittoinen. Kovin matalia ja kovin korkeita ääniä ei kuulu. Haitari on muutenki aika keskiääninen soitin joten en ehkä tätä käyttäisi.

Nauhamikistä sen verran, että sen kanssa tulee yleensä käytettyä aika paljon eq:ta, ja sanovat että se sietää sitä hyvin. Tässä ei nyt ole yhtään. Toinen juttu on että nauhamikki on aika herkkä sen perässä tulevan etuasteen suhteen, eli etuastekin saattaa nyt kuormittaa ja sitä kautta huonontaa taajuusvastetta.

[htoyryla]

Omia fiiliksiä:

Näistä kokeiluista jäi tuntuma että aika hyvinhän nuo toimivat kaikki, riippuu sitten aivan siitä millaista soundia hakee ja se taas riippuu paljon siitä mihin yhteyteen haitari tulee, siis mitä muuta on soimassa.

Sitten eilen kun hairahdin kokeilemaan kokoonpanoa syntikkatuuba, junior-Bugari ja maniska, ja sitten vielä vähän viuluakin, niin taas kävi niin ettei siitä lopulta tullut oikein mitään, haitari olisi pitänyt ottaa pois tai jotain. En tiedä nyt onko äänitystekninen, sovitus- vai soittotaitoongelma. Pitää jatkossa testata tuon Bugarin kanssa noita mikkejä. Etenkin bassopuolella soitettu komppi häiritsi... mutta se bassopuolen soundi on siinä minusta kyllä elävänäkin jotenkin raaka, pehmeämpää kaipaisin. Ehkä just siihen olisi tarvittu sitä nauhamikkiä, kun olin hakemassa sointukomppia ja siihen pehmeämpää soundia. Tai sitten olisi pitänyt soittaa vain diskantti Bugarilla ja bassopuoli Serenellinillä.

[mahu]

Tehtiin levylle yks kappale jossa oli 5-rivisen diskantti, kaksirivisen basso, kontrabasso ja kitara.


Kitara ja kontrabasso sopii jo luonnostaa yhteen. Koitettiin soittaa 5-rivisellä melodiaa ja bassoa. Todettiin että basso haitarilla ei noihin muihin soittimiin istunu ollenkaa. Päädyin kuitenkin soittamaan 2-rivisellä tasaisen basson taustalle, joka kuulostaa hieman puhallinsoittimelta. Siitä tuli hyvä. Se oli juuri sellainen Castagnari Studio -tyylinen 2-rivinen jossa tulee aika pehmee perusbasso. 5-rivisellä soitettiin sitte pelkkä melodia diskantilla.


5-rivisen diskantin saaminen sopimaan näiden muiden kielisoittimien kanssa oli haastavaa ja ainoa tapa saada siitä toimiva on lisätä kaikua (reverb) ja aika paljon. Kielisoittimet kaikuu itsessään niin haitarin kaiuton ääni ei sellaisenaan siihen sovi. Kannattaa koittaa.

[htoyryla]

Joo... täytyy vain hyväksyä että kaikki yhdistelmät ei toimi   Kaksirivisen bassoa tulisi varmaan käytettyä enemmän mutta kun sävellajit ei useinkaan täsmää. Mutta pitää vielä testailla tuon Serenellinin (viisikiloinen viisirivinen) kanssa noita bassoja.

Viisirivisen diskantti on näinä päivinä pelannut yhteen ihan hyvin, niin tuon pienen Serenellinin 8'+8' (se ensimmäinen mikkitesti) kuin eilen tuon Bugarin 16'. Niihin laitankin jo kaikua ihan automaattisesti. Komppipuolella kaiku on minusta ongelmallisempi, täytyy vähän kokeilla ihan lyhyitä kaikuja tai sitten jotain delaytyyppistä.

[htoyryla]

Tuosta nauhamikistä vielä... sitä voi käyttää molemmilta puolilta, suuntakuvio on kahdeksikko. Mutta ainakin juuri tuossa mallissa taajuusvasteessa on eroa eri puolilta. Ja nyt en enää muista kumpi puoli on kirkkaampi... voi siis olla että tuli otettua sillä väärällä puolella. Pitää sitäkin vielä kokeilla. Ja mulla on myös Thomannin teettämä nauhamikkipari, sitäkin voisi verrata.

[mahu]

Aihetta sivuuten:
Noista mikkipareista. Kuulin huhun että alle 200€:n mikkiparit on tehty siten että linjalta otettu vain kaksi mikkiä. Mitatti niiden keskinäinen virhe ja laitettu tuotetietoihin virhemarginaaliksi sellainen arvo jonka sisälle kaikki tai suurin osa linjalta tulleista mikeistä menee. Ei siis erikseen niitä mikkejä pariteta toisiinsa.