Pianoharmonikka toista maata

[htoyryla]

Eikä saa unohtaa maailman parasta soittajaa Paul Norrback:aa. Pianopeli hänelläkin.
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/maailman-paras-soittaja-oli-myrkysta-1.1249754

Se Vals från Mörtmark jota aina välillä soittelen on tuolta Myrkystä (Mörtmark). Löysin sen nuottikirjasta jossa oli kansansävelmiä Kristiinankaupungin seudulta. Kirjassa sanotaan sävelmästä, että Thure Hinds, jolta se on kirjaan merkitty, oppi sen isältään Viktorilta joka oli soittanut sitä Leander Norrbackin kanssa.

[Johan]

No olipas mielenkiintoinen ja yllättävä keskutelu pianoharmonikoista. Itse en ole kohdannut elämäni aikana yhtään negatiivista kommenttia pianoharmonikoista tai niiden soittajista, vaikka tuo viivakoodijuttu oli kyllä hauska . Itse yhdyn tuohon Toivon kommenttiin ja arvostan kovasti taitavia pianoharmonikkojen soittajia, vaikken itse sitä hallitsekaan. Mielestäni esim. ehkä paras tulkinta Satumaa-tangosta on juuri Petro Hietasen pianoharmonikalla soittamana. No onko hän pianisti, haitaristi vai muusikko - ehkä viimeisin, mutta on minusta todella hienoa kuultavaa hänen pianoharmonikan soittonsa. Joskus jopa tuntuu siltä, että soiko pianoharmonikka kauniimmin kuin näppäinharmonikka. Ei kait se niin mahda olla, mutta joskus tuntuu siltä. Hyvää uutta vuotta 2015 Tv, Hannu

Ei se pelin sointi ole kiinni järjestelmästä, kyllä ne saman valmistajan samanarvoisilla kielillä varustetut pelit soivat varmasti yhtä kauniisti, mutta kuten käsialakin on meillä kaikilla erilainen, toisella kauniinpi kuin toisella, myös soittotyyli ja tulkinta on kaikilla hieman erilainen ja siksi jotkut meistä erottuvat selkeästi soitollaan.
Kyse on mielestäni siitä miten niitä korollisia tuo esille, millaisella rytmillä soittaa, miten jakaa ja miten eläytyy.
Sama kappale voidaan soittaa niin monella eri tavalla ja sitten kun osuu kohdalle muusikko joka vapautuneesti huomioi nuo kaikki asiat, syntyy tuollainen manitsemasi "Satumaa" tulkinta. Hatunnosto Pedrolle!

Johan 

[ftamt]

Pianoharmonikkoihin liittyen, sanoppas Johan, miksi 1930-luvun harmonikoissa on tavattoman pitkät
pianokoskettimet ja siksi leveämpi kahva? Itse olen vuosia sitä miettinyt, mutta en ole keksinyt siihen järkevää selitystä. Olisiko mallia vain otettu suoraan pianon koskettimista?  Ehkä tällaisten pelien soittajana olet keksinyt siihen syyn.
Toivo

[Johan]

Olen tuota samaa asiaa miettinyt monasti ja kyllä tuo esittämäsi näkemys minusta on se syy miksi koskettimet olivat silloin pidemmät kuin nyt. Tavoite on varmasti ollut tehdä kahva joka olisi mahdollisimman lähellä painon koskettimiston mittoja. 
Harmonikkojen mitoituksen muutokset muiltakin osin ovat kyllä melkoisia, jos vertaa -30 lukulaisia tämän päivän harmonikkoihin.
Soittotuntumaa ajatellen oikeampi vertailukohta voisi olla koskettimen päästä akselliin, jolla momenttivartena on vaikutusta asiaan, mutta koska tuon mittaamiseksi pitäisi availla soittimia
otin vertailukohdaksi -83 valmistuneen pianoni Yamaha U1 koskettimiston, jossa tuota täysimittaisen
41 koskettimisen painoharmonikan koskettimiston korkeutta vastaava mitta on 46,6mm, koskettimen leveys 22,5mm ja koskettimen pituus 14,7cm. Saattaa olla, että -30 luvuan pianoissa myös nuo koskettimen pituudet ovat erilaiset.

Mittasin sitten harmonikkakokoelmani pisimmät koskettimet, ne löytyvät  -32  valmistuneen Coperativan kahvasta L=17cm B=20,2mm, seuraavana ovat sitten Hagström Excellent -34 ja Hohner Organetta IV "kauhukahva" -38  L= 15cm, B=21,5mm ja 20mm
Vertailukohdaksi sitten Pihlajamaa Super King -97 L=12cm B= 19,5mm ja Fantini Highline unik -09
L= 12cm B=19,3mm.

Vestailun vuoksi noissa -20 luvun E. Galizi peleissäni koskettimet ovat 14 ja 14,5cm luokkaa, saattaa siis olla, että -30 luvulla on iskenyt jokin muotikin noiden pitkien kokettimien kanssa.
Pitkäkoskettiminen, 17cm,  kahva on melko näyttävä verattuna soittimen rungon mittoihin.

Tuon pituuden vaikutusta soittamiseen ei kovin helposti huomaa, mutta leveyden kyllä paremmin, jos
koskettimisto on 19" tai 18" vaatii siirtyminen hetken totuttelun käytänössä. Tuo 19" koskettimisto on varsin yleinen 4-äänikertasissa soittimisssa.

Teoreettisesti ajatellen tuollaisen pitemmän koskettimen kohdalla ero on siinä, että jos kitka akselilla on sama kuin uudemmissa soittimissa, on momenttivartta enemmän, eli teoriasa sen pitäisi olla keveämpi kosketukseltaan. Lisäksi pitää tietysti huomioida myös se mitä sieltä akselin toiselta puolelta löytyy vastapainona, eli läppä ja sen varsi.
Näin on kuitenkin ehkä voitu myös käyttää hieman jäykempiä jousia tiiveyden varmistamiseksi kosketusen kärsimättä.

Soittimen rungon mitoituksen ja koskettimein pituuden vaikutus tulee tietysti huomioda sitten hihnojen mitoituksessa siten, että koskettimisto ei jää liikaa oikealle "kainalon alle"
Harmonikan rungon kasvamien nykyisiin mittoihinsa saattaa olla yksi syy koskettimien lyhenemiseen, koska nykyaikainen runko on koskettimet lyhenettynäkin muutaman sentin noita -30 lukulaisia kaunottaria leveämpi. Tällä on siis saatu hallittua soittimen leveyden kasvamista liian suureksi käsiteltävyyttä ajatellen.

Soittamisen kannalta nuo 12cm koskettimet toimivat ihan kivasti nykyisillä rungon mitoituksilla.

Johan

[ftamt]

Olen tuota samaa asiaa miettinyt monasti ja kyllä tuo esittämäsi näkemys minusta on se syy miksi koskettimet olivat silloin pidemmät kuin nyt. Tavoite on varmasti ollut tehdä kahva joka olisi mahdollisimman lähellä painon koskettimiston mittoja. 
Harmonikkojen mitoituksen muutokset muiltakin osin ovat kyllä melkoisia, jos vertaa -30 lukulaisia tämän päivän harmonikkoihin.
Soittotuntumaa ajatellen oikeampi vertailukohta voisi olla koskettimen päästä akselliin, jolla momenttivartena on vaikutusta asiaan, mutta koska tuon mittaamiseksi pitäisi availla soittimia
otin vertailukohdaksi -83 valmistuneen pianoni Yamaha U1 koskettimiston, jossa tuota täysimittaisen
41 koskettimisen painoharmonikan koskettimiston korkeutta vastaava mitta on 46,6mm, koskettimen leveys 22,5mm ja koskettimen pituus 14,7cm. Saattaa olla, että -30 luvuan pianoissa myös nuo koskettimen pituudet ovat erilaiset.

Mittasin sitten harmonikkakokoelmani pisimmät koskettimet, ne löytyvät  -32  valmistuneen Coperativan kahvasta L=17cm B=20,2mm, seuraavana ovat sitten Hagström Excellent -34 ja Hohner Organetta IV "kauhukahva" -38  L= 15cm, B=21,5mm ja 20mm
Vertailukohdaksi sitten Pihlajamaa Super King -97 L=12cm B= 19,5mm ja Fantini Highline unik -09
L= 12cm B=19,3mm.

Vestailun vuoksi noissa -20 luvun E. Galizi peleissäni koskettimet ovat 14 ja 14,5cm luokkaa, saattaa siis olla, että -30 luvulla on iskenyt jokin muotikin noiden pitkien kokettimien kanssa.
Pitkäkoskettiminen, 17cm,  kahva on melko näyttävä verattuna soittimen rungon mittoihin.

Tuon pituuden vaikutusta soittamiseen ei kovin helposti huomaa, mutta leveyden kyllä paremmin, jos
koskettimisto on 19" tai 18" vaatii siirtyminen hetken totuttelun käytänössä. Tuo 19" koskettimisto on varsin yleinen 4-äänikertasissa soittimisssa.

Teoreettisesti ajatellen tuollaisen pitemmän koskettimen kohdalla ero on siinä, että jos kitka akselilla on sama kuin uudemmissa soittimissa, on momenttivartta enemmän, eli teoriasa sen pitäisi olla keveämpi kosketukseltaan. Lisäksi pitää tietysti huomioida myös se mitä sieltä akselin toiselta puolelta löytyy vastapainona, eli läppä ja sen varsi.
Näin on kuitenkin ehkä voitu myös käyttää hieman jäykempiä jousia tiiveyden varmistamiseksi kosketusen kärsimättä.

Soittimen rungon mitoituksen ja koskettimein pituuden vaikutus tulee tietysti huomioda sitten hihnojen mitoituksessa siten, että koskettimisto ei jää liikaa oikealle "kainalon alle"
Harmonikan rungon kasvamien nykyisiin mittoihinsa saattaa olla yksi syy koskettimien lyhenemiseen, koska nykyaikainen runko on koskettimet lyhenettynäkin muutaman sentin noita -30 lukulaisia kaunottaria leveämpi. Tällä on siis saatu hallittua soittimen leveyden kasvamista liian suureksi käsiteltävyyttä ajatellen.

Soittamisen kannalta nuo 12cm koskettimet toimivat ihan kivasti nykyisillä rungon mitoituksilla.

Johan









Näin tuo asia varmaankin on, kuten kerrot. Kiitos vastatauksesta!
Toivo

[olli]

Tuli mieleen nuo "käyrät" pianokahvat   Näyttää olevan jopa noissa vanhoissa Dallapé:n kuvissa.  Pedro Hietasen Giulietissa on myös sama juttu.  Kommentteja asiantuntijoilta, esim. Johan!

[Giulietti]

En tiedä asiantuntijasta, 15-vuotta soitin pianoharmonikkaa joten vastaan kuitenkin. Tuo kaareutuva näppäimistöhän mukailee käden liikettä paremmin kuin suora. Jos mietitään miten käsi liikkuu kun sitä siirretään kohti korkeita ääniä niin huomataan että tuollainen kaareutuva sormio on enemmän käden liikkeen mukainen. Pedro Hietanen ei tuota kaareutuvalla koskettimistolla varustettua Traviataa ole enää vuosiin soittanut, aikanaan kuitenkin.

[Johan]

En tunne olevani asiantuntija, mutta asiaan jonkinverran paneutunut harrastelija.

Kokemukseni asiasta ovat paljolti Giulietin kanssa saman suuntaiset. Ensimmäsen kerran päästessäni kontaktiin "kauhukahvaiseni" kanssa epäilin, että se vaatii tuon kaarevuuden takia huomattavaa totuttautumista.
Yllätys oli kuitenkin melkoinen, todetessani, että kahvan yläosa tulee lähemmäs kainaloa, eli hieman hankaloittaa tilannetta, koskettimet ovat vielä pitkät, kun taas sitten tuolla kahvan keskivälin alapuolella ei joudu kurkottelemaan, eli siitä on selkeästi apua.
Omani on Hohner Organetta IV, mallia valmistettiin vain -38, mallia on valmistettu myös III-äänikertasena.
Aikaisemmin Hohnerilla oli samalla kahvamallilla olevaa tuotantoa  -29 Organola De Luce, jossa oli V äänikertaa basossa ja 140 nappulaa ja diskantissa IV äänikertaa. Myös -35 on tehty jotakin vastavaa mallia.
Tämä Organola IV on IV /V äänkerttainen 120 basolla, painettavia koplareita diskantissa 3kpl kahvan reunassa.
Heittäkääpä arvioita siitä paljonko tuo kahva on kaareva mitattuna keskikohdalta päihin tuettua linjaria apuna läyttäen?

Tuolllaista Giulietin kaarevakahvaista kyselin joskus 2000 luvun alussa Ahvenaiselta ja silloin niitä oli tuotu maahan vain kaksi kappaletta.
Ainakin Paolo Sopranilla on ollut myös hieman vähemmin "taivutettu" kahva joissakin peleissä ja Sacandallilla oli erittäin tyylikkäitä "kauhukahvaisia" tuotannossa. Valitettvasti niitä ei juuri täällä meilläpäin ole liikkunut. 

Espanjalaisen, harrastukseni kautta tutuksi tulleen keräilijän, Anitan, kokoelmassa on ainakin pari näitä, toinen Paolo Soprani ja toinen Hohner Organetta. http://acordeon-anipas.blogspot.fi/

Johan

[Johan]

Kyllä ne molemmat ovat yhtä viehättäviä soittimia, eikä kumpaakaan tarvitse hävetä, ainoastaan noissa ns. karaktääri biiseissä pianoharmonikka on huomattavasti vaikeampi.  Ne vauhdikkaammat esitykset pianopelillä ovat  visuaalisesti näyttävämpiä, koska siinä on hanskan lennettävä laajemmilla sektoreilla.

Verattaessa näppäin- ja pianokahvaa kääntyy keskustelu melko pian tuohon sormitusten helppouteen käytettäessä kolmea riviä ja vaihdettaessa äänilajia.
Mainintasi tuosta "hanskan lentämisestä" sai minut tekemään pienen vertaillun.
41 koskettimen pianokahvan näppäimistön korkeus on ns "normaalikoossa" noin 48,5mm, otin sitten Viipurilaisen -33 valmistuneen Suomi Harmonikan jossa on nelikanttiset koskettimet ja mittasin kolmelta keskiriviltä etäisyyden noiden samonjen 41 koskettimen äärilaidoilta ja siinä ne mahtuvat tasan 20cm lyhyemmälle matkalle.
Tässä uusi argumentti jota ei juuri ole vielä tarjottu: pianoharmonikan soittaja haaskaa enegiaa huomattavasti enemmän siinä "hanskan kiidättämisessä". Ei siis ole kovin luomua soittaa pianoharmonikalla, kun kaurapuuroa menee enemmän.
Omalta kohdatani voisin todeta, että tuleepa harrastettua edes jotain liikuntaa jossa ylimääräistä enegiaa voi kuluttaa kehostaan

Johan

[olli]

Löysin "kauhukahvan" esityksen tuubista
https://www.youtube.com/watch?v=87XUT9ZZ21E

[Pertsa52]

Itse soittelen molemmilla kahvoilla ja jotenkin pidän enemmän pianonäppäimistä, vaikka olen tietoinen sen rajoituksista yms. ja kuulen siitä pyykkilautavitsejä.  Youtube on täynnä virtuooseja, jotka soittavat pianoharmonikkaa. Yksi Heitä on Edo Krilic:

https://www.youtube.com/watch?v=YgGBh-K_HKg

https://www.youtube.com/watch?v=bjWpGav1d5w

[Johan]

Löysin "kauhukahvan" esityksen tuubista
https://www.youtube.com/watch?v=87XUT9ZZ21E

Aika modernia kalustoa on käytössä tässä esityksessä. Minä löysin melko kivan näköisen himoja herättävän kauhukahvaisen tässä taannoin. Hieno kokonaisuus, olisi kiva saada se tuohon Hohnerin "kauhukahvan" viereen. Jos saundit ovat yhtä fiinit kuin paljekin sillä olis todella makeaa soitella!

Johan

[kultakala]

Joskus taitaa mennä pianohaitari hankintaan, olisi hienoa osata soittaa sekä näppäin- että pianoversiota. Ovat usein myös paljon edullisempiakin ja ns. kansainvälisiä. Kyllä molemmilla pystyy soitannollisiin ihmeisiin.
Jos suurin osa maailmasta soittaa pianohaitaria, niin onhan siinä aikamoinen kysymysmerkki miksi näppäinversio olisi jotenkin absoluuttisesti parempi. Varmaan kummassakin systeemissä on omat etunsa jos ajatellaan jotain tiettyjä tekniikoita.

[olli]

Olen tämän pianopelin kaveri tuolla youtuubissa - hieno soittaja
https://www.youtube.com/watch?v=_nxt4iRXqiY
Molempien "kahvojen" mestari Topi Manninen Kanadassa
https://www.youtube.com/watch?v=R2gSvtkaCow

[pillimees]

Olen tämän pianopelin kaveri tuolla youtuubissa - hieno soittaja
https://www.youtube.com/watch?v=_nxt4iRXqiY
Molempien "kahvojen" mestari Topi Manninen Kanadassa
https://www.youtube.com/watch?v=R2gSvtkaCow

Kattoppa juutuubista Anders Larsson,minnoon sen kaveri.

[olli]

Katsoin ja hienolta kuuluu ja näyttää
https://www.youtube.com/watch?v=m8tuykLUFuw