harmonikan tulevaisuudennäkymiä

[htoyryla]

Soitan itse harmonikalla kaikenlaista Bachista perinteiseen harmonikkamusiikkiin, enkä kyllä sanoisi että soitan Bachia haitarilla

Totta... särähtää minunkin korvaan.

No... jos se olisinkin minä joka soittaisi Bachia, vaikka tuolla pikku-Serenellinillä, niin ehkä se olisi kuitenkin haitarinsoittoa. Voisihan tuota kokeilla. Bach kuitenkin lainaili kansanomaisiakin sävelmiä. Täytyypä pitää mielessä. Meninhän mä nuorena täydestä ulkomailla kun kaupassa kokeilin nokkahuilua, soitin pätkän menuettia orkesterisarjasta no 2. BWV 1067, tosin väärässä sävellajissa. Amerikkalaispariskunta tuli pyytämään apua soittimen valinnassa. Siinä kohtaa totuus paljastui.

[ftamt]

Lueskelin tuossa 1930-luvun Rytmi-lehdet läpi. Vaikka silloin elettiin ns. harmonikan kulta-aikaa, niin
ei soitinta silloinkaan arvostettu kaikissa muusikkopiireissä. Jazz ja hot musiikkia soittavat orkesterimuusikot katsoivat alta lipan sellaisia orkestereita, joissa oli harmonikka mukana. Samoin klassisella puolella. Niitä nimitettiin melujazz orkestereiksi. Myös Dallapéta arvosteltiin usein tästä ja etenkin silloin, kun se soitti radiossa amerikkalaisia kappaleita, joissa oli myös harmonikka mukana.
Tuon ajan fundamentalistit eivät tienneet, että myös amerikkalaiset big bändit käyttivät monissa
levytyksissään tätä halveksuttua soitinta. Kun Vesterinen alkoi voittaa mestaruuksia, oli Rytmi-lehdenkin taivuttava kiittämään myös tämän soittimen taitajaa. Jossakin vaiheessa Rytmi-lehti joutui taloudellisiin vaikeuksiin, jolloin Dallapén johtaja Martti Jäppilä osti lehden omistukseensa. Tämän jälkeen lehden linja muuttui kaikelle kevyelle musiikille myönteisemmäksi, vaikka se oli edelleen jazzmuusiikin äänenkannattaja.
Toivo

[kultakala]

Itseäni ei haittaa mitä nimitystä käytetään, kunhan sanoo sen kunnioittavasti  Taidothan siinä puhuu puolestaan, jos "haitaria" aikoo soittaa. Mutta myös "harmonikalla" voi soittaa surkeasti.

Jos joku esiintyjä ilmoittaisi "soitan Bachia haitarilla" niin menisin heti kuuntelemaan. Löytyisikö sieltä kenties hanurin Glenn Gould  https://www.youtube.com/watch?v=qB76jxBq_gQ

[htoyryla]

Itseäni ei haittaa mitä nimitystä käytetään, kunhan sanoo sen kunnioittavasti  Taidothan siinä puhuu puolestaan, jos "haitaria" aikoo soittaa. Mutta myös "harmonikalla" voi soittaa surkeasti.

Jos joku esiintyjä ilmoittaisi "soitan Bachia haitarilla" niin menisin heti kuuntelemaan. Löytyisikö sieltä kenties hanurin Glenn Gould  https://www.youtube.com/watch?v=qB76jxBq_gQ

Mandoliinihan taitaa myös olla soitin jonka arvostus Suomessa ei aina ole ollut kovin korkealla. Ja siitäkin voi kiistellä johtuuko se "maniska"-sanasta. Kansanmusiikki-teoksessa muistaakseni arveltiin, että syynä oli rämpyttäjät, jotka soittivat mukaan vapaita kieliä riippumatta siitä sopivatko ne yhteen melodian kanssa.

Tuossa Bachia mandoliinilla https://www.youtube.com/watch?v=NloB_UecPno

[olli]

Selailin tuossa sattuneesta syystä Ahvenaisen elämäkertateoksia.  Hän oli Kouvolan tehtaan elektronisen haitarin ensimmäinen mannekiini (oman kertomansa mukaan).  Eräässä konsertissa hän sitten soitti tällä pelillä Bachia.  Sulakkeet paloivat!  Asiantunteva henkilö oli siihen todennut, ettei Bach ilmeisesti tykännyt, kun soitettiin Bachia elektronisesti

[pillimees]

En myöskään allekirjoita sitä että soittajan arvostus omaa soitinta kohtaan olisi mitenkään verrattavissa siihen mitä nimitystä soittimesta käyttää. Kyllähän kitaristitkin käyttävät kitaroistaan usen "keppi" tai "lankku" -nimitystä.

Samaa mieltä. Lempinimi kertoo läheisestä suhteesta omaan soittimeen, ei arvostuksen puutteesta.

Kyllä mä olen enemmänkin hahmottanut, lähinnä näiden keskustelujen pohjalta, että harmonikan arvostus on alhaalla koska tilaisuuksien järjestäjät/yleisö haluavat muunlaista musiikkia kuin mitä harmonikasta heille nousee mieleen.

Mutta sillä miten puhumme soittimestamme on merkitystä niille jotka eivät harmonikkaa niin hyvin tunne. Jos käytämme nimityksiä kurttu, vetopeli jne, annamme kuvan ettemme itsekään pidä soitinta kovin suuressa arvossa. Soitan itse harmonikalla kaikenlaista Bachista perinteiseen harmonikkamusiikkiin, enkä kyllä sanoisi että soitan Bachia haitarilla, kyseinen nimitys kun oli käytössä aikana jolloin harmonikkaa ja sillä soitettua musiikkia ei vielä arvostettu.

Aikoinaan eräs hyvin tunnettu ,sovittaja,hanuristi sanoi et pohjilla pitää olla pullo kossua muuten ei ole lavalle asiaa! Könönen,Vesterinen,Viljanen,aika tavalla "alan miehiä". Sieltä se haitarin ja haitaristin arvostus ja maine kumpuaa!

[mahu]

Vapaalehdykkäsoitimet kuten haitari, huuliharppu, harmooni jne. ovat aika nuoria soittimia verrattuna esimerkiksi kielisoittimiin. Ehkä silläkin on merkitystä. Lisäksi epäilen että haitari on ollut halpa soitin muihin verrattuna, minkä takia sitä on päässyt soittamaan vähävaraisemmatkin.

[htoyryla]

Vapaalehdykkäsoitimet kuten haitari, huuliharppu, harmooni jne. ovat aika nuoria soittimia verrattuna esimerkiksi kielisoittimiin. Ehkä silläkin on merkitystä. Lisäksi epäilen että haitari on ollut halpa soitin muihin verrattuna, minkä takia sitä on päässyt soittamaan vähävaraisemmatkin.

Noilla on varmasti vaikutusta siihen miten kulttuuriala on kokenut soittimen aikoinaan, mistä ftamt esimerkiksi kirjoitti. Tänä päivänä voi jo olla toisin, kun harmonikan opetusta on kaikilla tasoilla ja on luovia huippusoittajia jotka kehittävät soittimen käyttöä eteenpäin.

Mutta sitten tuo yleisö/keikanjärjestäjät? Eikös siellä nimenomaan koeta harmonikka ja se musiikki johon se heidän mielessään yhdistyy, vanhanaikaisena.

Siis olisiko peräti niin että harmonikka nykyään kelpaa kulttuurieliitille, muttei keikkayleisölle? Jälkimmäisen suhteen mä kirjoitan nyt vain kuulopuheiden perusteella, omaa kokemusta ei ole.

[kultakala]

Jos kulttuurieliitti saa tulevaisuudessa hanuria, niin entäs ns. tavallinen väki?

Onko muuten Bach jotenkin parempaa musiikkia. Mielestäni ei. Tavallinen ihminen hänkin ei mikään jumala.

[waltsu]

Usein olen huomannut, ei niinkään musiikillisen seikan, että bändi ei lue sitä yleisöä, kenelle soittavat. Oma mappi, joka on kuin aikataulu, siitä soitetaan, että olkaapa hyvä. Se on tietysti hyvä, että nuposet ovat järjestyksessä, mikäli niitä kvartetti-sekstetti kokoonpanossa ei hilseestä muista, mutta voisihan sitä järjestystä tilanteen mukaan muutella. Eli ei kaupallisuuden alkeitakaan.

Tanssiyleisöstä olen havainnut, mikäli kysyn mitä haluavat seuraavaksi, että toiveet ovat vähän erilaiset, riippuen siitä, kysynkö hanurin vai koskettimien takaa. Että kyllä se harmonikan maine tanssiyleisön  sielunmaisemissa sinne vanhantanssimusan puolelle rajoittuu. Ne asenteet ovat kuin ikijäätä. Valitettavasti, kun se hanuri kuitenkin taipuu niin monenlaiseen musiikkiin.

[mahu]

2-rivismusiikkia pitää 5-rivisenki soittajat sellasena "hilipatitippaa" musiikkina. Soitinki näyttää joltain lasten lelulta. Joskus akateemiselle porukalle esiintyessä tuntee itsensä pelleksi joka osaa soittaa lelulla. Jos tulee kehuja niin neki koskee vain sitä miten nopeesti sormet liikkuu... 5-rivisellä on vielä hyvä asema näihin vähärivisiin verrattuna.
Toisaalta ei 2-rivisen soittoon nyt vaaditakkaa kummoisia, rytmitajua lähinnä. Ja mitä vähemmän tietää musiikin teoriasta - sen parempi.

[htoyryla]

Jos kulttuurieliitti saa tulevaisuudessa hanuria, niin entäs ns. tavallinen väki?

Jos on kysyntää niin tarjontaa kyllä löytyy. Sitähän tässä on saanut lukea että esim. tansseihin ei haluta harmonikkaa. En sitten tiedä kuinka kattavasti pitää paikkansa.

Mistäs muualta se haitarin tulevaisuus lähtee (tai on lähtemättä) kuin suuren yleisön mielikuvista. Sieltähän ne uudet soittajat tulevat, jos ylipäänsä mistään. Kulttuuripuolelle riittää yksi rohkea kokeilija, muuten tarvittaisin isompia määriä nuoria jotka lähtevät harmonikkaa soittamaan.

Onko muuten Bach jotenkin parempaa musiikkia. Mielestäni ei. Tavallinen ihminen hänkin ei mikään jumala.

Kukaan niin on edes sanonut. Tietysti vaativampaa soitettavaa kuin suuri osa kevyttä musiikkia, eikä välttämättä edes standardibassolla kovin järkevää soitettavaa, jos siis soittaa jotenkin autenttisen moniäänisesti.

[htoyryla]

2-rivismusiikkia pitää 5-rivisenki soittajat sellasena "hilipatitippaa" musiikkina. Soitinki näyttää joltain lasten lelulta. Joskus akateemiselle porukalle esiintyessä tuntee itsensä pelleksi joka osaa soittaa lelulla. Jos tulee kehuja niin neki koskee vain sitä miten nopeesti sormet liikkuu... 5-rivisellä on vielä hyvä asema näihin vähärivisiin verrattuna.
Toisaalta ei 2-rivisen soittoon nyt vaaditakkaa kummoisia, rytmitajua lähinnä. Ja mitä vähemmän tietää musiikin teoriasta - sen parempi.

Eikös sitä kaksirivistäkin voi opiskella Sibiksessä? Kysymys on sitten mitä ja miten sillä soitetaan, että kelpaa sielläkin. Kansansoittimia koskevassa tv-sarjassa nähtiin tästä esimerkkejä. Soittimena kaksirivinen haitari, tyylilajina moderni taidemusiikki?

[waltsu]

Markolta kovasti "vähättelevä" kommentti omasta soittimestaan. Olikin hauska kuulla tuolla toisessa ketjussa olevia, Markon kaksrivis esityksiä. Ne olivat minun mielestäni hyvin tehtyjä ja toivat hyvät fiilarit.

[htoyryla]

Toisaalta ei 2-rivisen soittoon nyt vaaditakkaa kummoisia, rytmitajua lähinnä. Ja mitä vähemmän tietää musiikin teoriasta - sen parempi.

Mä olen kyllä itse kokenut, että ihan hyvin auttaa kun tuntee melodian soinnuttamisen alkeet. Soinnun mukaan valitsee palkeen suunnan ja sen perusteella sitten diskantissa asteikko vaihtaa paikkaa. Mutta sen kyllä sanon, että soittoa on vaikea ellei mahdoton miettiä tämän enempää teoreettisesti. Soitin on otettava käteen ja kokeiltava, ja sitten harjoiteltava ne liikkeet kunnes se menee.

Musikaalinen kansansoittaja toki varmaan hahmottaa nuo jutut luonnostaan, niinkuin korvakuulosoittajat muutenkin tekevät. Ettei sitä teoriaa tarvitse osata... mutta en mä kyllä ole kokenut että siitä haittaa olisi ollut. Kaksirivisen hankin aikoinaan ihan siitä mielenkiinnosta että miltä se tuntuu ja kuinka sen saa sujumaan.

[olli]

2-rivismusiikkia pitää 5-rivisenki soittajat sellasena "hilipatitippaa" musiikkina. Soitinki näyttää joltain lasten lelulta. Joskus akateemiselle porukalle esiintyessä tuntee itsensä pelleksi joka osaa soittaa lelulla. Jos tulee kehuja niin neki koskee vain sitä miten nopeesti sormet liikkuu... 5-rivisellä on vielä hyvä asema näihin vähärivisiin verrattuna.
Toisaalta ei 2-rivisen soittoon nyt vaaditakkaa kummoisia, rytmitajua lähinnä. Ja mitä vähemmän tietää musiikin teoriasta - sen parempi.

Minä ainakin tykkään kuunnella myös vähärivisiä, vaikken itse osaakaan niitä soittaa.  Oma vaarini aloitti viululla ja kaksrivisellä, isälläni eka haitari oli kaksrivinen. Itsekin kokeilin hetken, mutta aika ei riittänyt opettelemiseen.  Hienoa musiikkia on myös vähärivisten soitto

[Giulietti]

En myöskään allekirjoita sitä että soittajan arvostus omaa soitinta kohtaan olisi mitenkään verrattavissa siihen mitä nimitystä soittimesta käyttää. Kyllähän kitaristitkin käyttävät kitaroistaan usen "keppi" tai "lankku" -nimitystä.

Samaa mieltä. Lempinimi kertoo läheisestä suhteesta omaan soittimeen, ei arvostuksen puutteesta.

Kyllä mä olen enemmänkin hahmottanut, lähinnä näiden keskustelujen pohjalta, että harmonikan arvostus on alhaalla koska tilaisuuksien järjestäjät/yleisö haluavat muunlaista musiikkia kuin mitä harmonikasta heille nousee mieleen.

Mutta sillä miten puhumme soittimestamme on merkitystä niille jotka eivät harmonikkaa niin hyvin tunne. Jos käytämme nimityksiä kurttu, vetopeli jne, annamme kuvan ettemme itsekään pidä soitinta kovin suuressa arvossa. Soitan itse harmonikalla kaikenlaista Bachista perinteiseen harmonikkamusiikkiin, enkä kyllä sanoisi että soitan Bachia haitarilla, kyseinen nimitys kun oli käytössä aikana jolloin harmonikkaa ja sillä soitettua musiikkia ei vielä arvostettu.

Aikoinaan eräs hyvin tunnettu ,sovittaja,hanuristi sanoi et pohjilla pitää olla pullo kossua muuten ei ole lavalle asiaa! Könönen,Vesterinen,Viljanen,aika tavalla "alan miehiä". Sieltä se haitarin ja haitaristin arvostus ja maine kumpuaa!

Nämä alan miehet ovat myös tehneet paljon vahinkoa harmonikan maineelle (en tarkoita yllä mainittuja soittajia), pitkään harmonikansoittajia pidettiin aina alkoholiin menevinä, onneksi näin ei kaikkien kohdalla ole ollut ja nykyään vielä vähemmän.

Se että yleisö ei kaipaisi harmonikkaa ei kyllä pidä paikkaansa, kaikki harmonikkakonsertit missä olen paikalla ollut ovat olleet väkeä täynnä ja tansseissa käyvät ihmiset sanovat ettei sellainen ole oikea tanssiorkesteri, missä ei ole harmonikkaa. Näin itse olen kuullut.

[htoyryla]

Se että yleisö ei kaipaisi harmonikkaa ei kyllä pidä paikkaansa, kaikki harmonikkakonsertit missä olen paikalla ollut ovat olleet väkeä täynnä ja tansseissa käyvät ihmiset sanovat ettei sellainen ole oikea tanssiorkesteri, missä ei ole harmonikkaa. Näin itse olen kuullut.

Niin... mä muodostin mielikuvan muutaman ilmeisesti keikkoja soittavan kommenteista. Meinasin jo aikaisemmin arvella että se ei liene koko totuus. Riippuu kenties missä päin maata liikutaan ja millaisissa tilaisuuksissa.

Mä palaisin takaisin siihen miten mä tilanteen hahmotin jo alkuun. Otetaan vertaus... Pohjois-Ruotsissa puhuttu suomenkielen muoto, meänkieli, ei ole kuoleva kieli, kun sillä on kymmeniätuhansia puhujia. Kuitenkin kieli katoaa muutamassa kymmenessä vuodessa, koska nykyiset puhujat ovat enimmäkseen isovanhempia, joiden aikuiset lapset eivät puhu kieltä, eikä kieli siirry heidän lapsilleen.

Siis kun otsikkona on "tulevaisuus", niin ei ole ratkaisevaa kuinka yleistä tai suosittua jokin on, vaan onko sillä jatkuvuutta. Suurikaan yleisö ei takaa tulevaisuutta, jos se koostuu vanhemmasta väestä.   

[Giulietti]

Harmonikkakulttuuri on suomessa sen verran vahva, että tuskin pelkoa sen katoamisesta on. Ei tarvitse kuin käydä katsomassa harmonikkakouluja missä päin tahansa, niin siellä on nuoria soittajia ja lapsia vaikka kuinka paljon joten uusia soittajia on koko ajan "kasvamassa".

[htoyryla]

Harmonikkakulttuuri on suomessa sen verran vahva, että tuskin pelkoa sen katoamisesta on. Ei tarvitse kuin käydä katsomassa harmonikkakouluja missä päin tahansa, niin siellä on nuoria soittajia ja lapsia vaikka kuinka paljon joten uusia soittajia on koko ajan "kasvamassa".

No mistäs tässä sitten on jauhettu neljä sivua. Mähän en tunne tilannetta... luen vai mitä muut kirjoittavat täällä ja muilla foorumeilla ja yritän hahmottaa kokonaisuuden. Voin kyllä hyvin kuvitella molemmat tapaukset... yleisön joka ei halua haitaria ja yleisön joka vaatii haitarin. Noista opiskelijoiden määristä varmaan voisi sen sijaan olla ihan jotain numerotietoakin. Tiedän kyllä että jotkut nuoret soittavat harmonikkaa.

No, tämä näyttää semmoiselta asialta jossa käsitykset menevät ristiin eikä niistä voikaan muodostaa kokonaiskuvaa.