harmonikan tulevaisuudennäkymiä

[mrasanen]

blogissa tällä kertaa pohdintaa tulevaisuudesta
http://rytmiharmonikka.blogspot.fi/2014/12/harmonikan-tulevaisuudennakymia.html

Tervetuloa lukemaan!

[waltsu]

Asiallista ja ajankohtaista pohdintaa rytmiharmonikalta. Toivotaan, että uusia harrastajia löytyisi, nyt soittimen suosio on painunut lattialistan tasolle. Tämän hetkinen tilanne ei tee oikeutta hienolle ja monipuoliselle soittimelle.

[olli]

Kyllä minun mielestäni tulevaisuutta riittää.  Maakunnassa on eräällä opettajalla 100 oppilasta (kansalaisopistot ja yksityisoppilaat).  Oma opettajani on täystyöllistetty.  Meidän kerhossamme on saavutettu tavoitemäärä eli 12 soittajaa (tosin eläkeläisiä).   Aloitimme kerhon neljällä soittajalla noin neljä vuotta sitten ja nyt on täysimäärä soittajia

[htoyryla]

Kyllä minun mielestäni tulevaisuutta riittää.  Maakunnassa on eräällä opettajalla 100 oppilasta (kansalaisopistot ja yksityisoppilaat).  Oma opettajani on täystyöllistetty.  Meidän kerhossamme on saavutettu tavoitemäärä eli 12 soittajaa (tosin eläkeläisiä).   Aloitimme kerhon neljällä soittajalla noin neljä vuotta sitten ja nyt on täysimäärä soittajia

Tulevaisuutta ei voi mitata harrastajien määrällä. Sama juttu kuin kielten kanssa. Meänkielellä on kymmeniä tuhansia puhujia, mutta kun aivan valtaosa on nyt yli viisikymppisiä, niin muutaman vuosikymmenen päästä tulee aika nopea kato. Tulevaisuus on kuitenkin nuorissa.

[olli]

Tässähän olisi mainio tutkimuskohde esimerkiksi Harmonikkainstituutille   Voisi jopa tehdä esimerkiksi väitöskirjan.  Kysely kaikille Suomen kansalaisopistoille ja rekistereistä löytyville harmonikansoiton opettajille.  Tulisi tutkittua tietoa, ei tarvitsisi olla mututiedon varassa

[mahu]

Mun mielestä harmonikka ei tule katoamaan. Minä näen nyt nuorison suosiossa harmonikan olevan jopa suositumpi kuin esimerkiksi viulu. Se on totta että kansalaisopistossa kurssit pienenee ja porukka vähenee, mutta nykyään nuoriso opettelee harmonikan soittoa enemmän yksityisessä opetuksessa ja musiikkiopistoissa. Tästä päästäänkin siihen että harmonikan opiskelu on enemmän teoreettisempaa kuin vain kappaleiden opiskelua ja yhteissoittoja.


Kotikylässäni Ilmajoella vanhat ihmiset vielä muistelevat kuinka ennen vielä sotienki jälkeen kunnan jokaisessa kylässä oli monia viulupelimanneja, mutta nykyään ei juurikaan. Harmonikka tulee varmaan näkemään nämä samat päivät että se soittimen suosio lakkaa itseoppineiden soittajien keskuudessa ja vanhempien ikäpolvien väistyttyä soittimen suosio siirtyy akateemisemmalle puolelle, missä nykyään harmonikkakin sallitaan soittimena.


Viulu oli aikoinaan tärkeä osa tanssisoittoa, sitten tuli harmonikka. Myöhemmin kitara taas syrjäytti harmonikan. Tästä syystä ei esimerkiksi tanssilavoilla enää kuule harmonikansoittoa samoin kun ennen. Myös musiikkityyli tansseissa on muuttunut. Epäilen että tämä on myös syy sille miksi vanhempi ikäpolvi vielä on kiinnostunut harmonikan soitosta ja sillä soitetusta vanhasta tanssimusiikista. Nykynuoristo ei osaa siksi arvostaa harmonikkaa tanssimusiikkisoittimena eikä haaveile tanssisoittajan urasta, kuin ennen. Tosin nykyään jos haluaa elää soittajana on pidettävä ovet avoimempana kuin ennen.


Yhteenvetona: Minusta harmonikalla on tulevaisuus, mutta se siirtyy pois tanssimusiikista ja siirtyy enemmän akateemiselle puolelle klassiseen ja kansanmusiikin soittoon (newfolk tjms). Soittajakunta tulee olemaan suppeampi mutta taidokkuutta tulee varmasti lisää.

[eman]

Kun väki vähenee, niin pidot paranee...

Väistämättä harmonikan soiton ja harrastuksen loistoajat (soittajien määrässä mitattuna) ovat takana, mutta haitarilla on kuitenkin monia etuja puolellaan:

• Ei tarvi sähköä
• Ei tarvi hommata koko orkesteria, yksikin soittaja riittää
• Käyttöönsä saa hyvän soittimen halvalla, kun markkinoilla ylitarjontaa
• Näppärä mekaniikka, soinnut valmiina yms. (st.basso)
• Kiva osata soittaa jotain erikoista/eksoottista soitinta (kaikkihan kitaraa rämpyttää)
• Ja tietysti haitarin saundi on voittamaton!

[htoyryla]

Kun väki vähenee, niin pidot paranee...

Väistämättä harmonikan soiton ja harrastuksen loistoajat (soittajien määrässä mitattuna) ovat takana, mutta haitarilla on kuitenkin monia etuja puolellaan:

• Ei tarvi sähköä
• Ei tarvi hommata koko orkesteria, yksikin soittaja riittää
• Käyttöönsä saa hyvän soittimen halvalla, kun markkinoilla ylitarjontaa
• Näppärä mekaniikka, soinnut valmiina yms. (st.basso)
• Kiva osata soittaa jotain erikoista/eksoottista soitinta (kaikkihan kitaraa rämpyttää)
• Ja tietysti haitarin saundi on voittamaton!

Joo, eipähän sen oman haitarinsoiton arvo siitä laske jos muut eivät soita haitaria, pikemminkin päinvastoin. Mutta omien haitareitten arvo hyvinkin laskee jos ostajia ei ole. Itse mielelläni vaihtaisin tuon Bugarin Juniorfisan johonkin omia mieltymyksiä paremmin vastaavaan malliin, mutta eipä siitä taida saada sen vertaa että kannattaisi luopua.

Mutta meikäläisellekin, yksinäänsoittajalle, on plussaa tuo että kokonaisen kuuloista soittoa syntyy jo yksinään, toisin kuin esimerkiksi klarinetilla jota opettelin ennen haitarin hankintaa. Eikä tarvitse niin ihmeitä osata, että pystyy sopivissa tilaisuuksissa vähän säestämään tai esittämään taustamusiikkia, kunhan ei joudu aivan huomion kohteeksi.

Soittimen paino on sitten taas miinusta. Tuo uusin kiinnostukseni, viulu, taas on niin käsittämättömän kevyt ettei sitä edes tajua. Noilla reissuilla mukana on viisikiloinen lasten haitari. Yhdeksänkiloinen Bugari olisi jo liikaa, ja sekin on vielä painon ja äänikertojen/soundin osalta kompromissi.

[olli]

Radio Suomessa soi parhaillaan Tangomarkkinoiden 30-vuotisjuhlakonsertti.  Panin merkille haitarin äänen puuttumisen, voi olla että siellä orkesterissa on yksi haitarikin.  Nykyinen tangomarkkinoiden orkesterin kapellimestari haluaa loistaa pianossa, hän onkin sanonut uudistavansa suomalaista tangoa.  No tässä nyt kuultavassa konsertissa on kapellimestarina Markku Johansson.  Sovituksista en vielä tässä vaiheessa tiedä, onko Markku sovittanut vai onko Toivaisen sovitukset kyseessä.

Minulla on vertailuna 1980-luvulta Ikaalisissa esiintynyt Malandon tango-orkesteri.  Siinä oli sello, viulu, piano ja peräti kaksi haitaristia.  Pianopelillä soittaja luritteli sopiviin paikkoihin ja näppäinpelillä soittaja komppasi!  Mielenkiintoinen yksityiskohta myös tuohon pianopeli-ketjuun
Löysin tuubista yhden suomalaisenkin tangon Malandon soittamana:
https://www.youtube.com/watch?v=8_n4BxIbKEg

[Maniskamies]

Lainaus Ollilta: Nykyinen tangomarkkinoiden orkesterin kapellimestari haluaa loistaa pianossa, hän onkin sanonut uudistavansa suomalaista tangoa.

Tietysti jos uudistus-sana pitää sisällään kaiken itkelmä-musiikin ja popin tyylit, niin näinkin voi kuvitella.
Moni henkilö on sanonut 'uuden' tyylisestä markkinahommasta: EVVK!
Näin ajattelee myös Maniskamies.

[olli]

Tulihan tuolla konsertissa jonkin verran myös haitari esiin.  Mutta liian vähän.  Lieneekö näissä nuorissa nykysovittajissa joku antipatia haitaria kohtaan?

[Pukari]

Kyllä haitarit noissa isoissa kokoonpanoissa ovat aina olleet melko pienessä roolissa ja toisaalta miksi kasata isoa orkesteria jos siellä haitari pitäisi olla paljon äänessä. Kun porukkaa karsitaan alkaa haitaritkin soimaan, kuten tuossa esimerkissä mainitsit.

Kyllä joskus trio-keikalla rumpalin ja basistin kanssa tuntuu, että haitari on ihan liian paljon äänessä. Ihmeen vähän kaverit kuitenkin haluaa noita introja ja välisoittoja vedellä, vai onkohan mulla vaan jotenkin rajoittuneet soittokaverit.

Pukari

[olli]

Kyllä haitarit noissa isoissa kokoonpanoissa ovat aina olleet melko pienessä roolissa ja toisaalta miksi kasata isoa orkesteria jos siellä haitari pitäisi olla paljon äänessä. Kun porukkaa karsitaan alkaa haitaritkin soimaan, kuten tuossa esimerkissä mainitsit.

Arvostelin lähinnä kokonaisuutta, tuossa A. Malandon esimerkissä soivat kaikki soittimet ja haitari kuuluu mielestäni tangoon

Lisäkritiikkiä tuohon konserttiin:  Miksi laitetaan solisteja laulamaan yhteislaulua?  Surkeaa hommaa.  Aluksi kaikki solistit veisasivat Satumaata ja lopuksi Lankunparsintaa   Outoa hommaa, mutta nämä suomalaiset näköjään tykkäävät, ablodeerauksesta päättäen

Olen varmaan nyt ylikriittinen, mutta vielä tulee mieleen nämä harmonikkakonsertit; niiden päätöskappale on yleensä Säkkijärven polkka ja yleisö nousee seisaaltaan taputtamaan ensitahdeista lähtien.  Ei voi nauttia hienosta kappaleesta

Joissakin harmonikkakonserteissa on soittaja/soittajaporukka soittanut jo ohjelmistonsa keskellä tämän hienon kappaleen ja jättäneet viimeiseksi jonkin muun.  Sitten encorena vielä joku muu.  Näissä konserteissa on päässyt nauttimaan

[Pukari]

Niin ja tuossa juhlaorkesterissa oli äänessä kaksi haitaria tai haitari ja bandoneon kun biisi tuota vaati. Mestarit näiden hanoissa oli Jarmo Tinkala ja Turo Lento(varjokuva).

Pukari

[Maniskamies]

Lainaus Ollilta: Lisäkritiikkiä tuohon konserttiin:  Miksi laitetaan solisteja laulamaan yhteislaulua?  Surkeaa hommaa.

Tuli mieleen tv-ohjelma jotain 30 vuotta sitten, kun kuorot olivat kilpasilla. Osallistujat puhuivat solisteista (iskelmäsol., esim. Kirka), ja Ilkka Kuusisto kertoi muistitietoni mukaan näkemyksensä: "Soololaulajat ovat yksilöitä, mutta kuorolaulajat ...", ja tässä vaiheessa homma meni nauruksi.

Ymmärsin Kuusiston näkemyksen siten, että soololaulajat, esim. Kirka, Riki Sorsa, Tapani Kansa, Veikko Lavi, Tapsa jne. omaavat kukin niin persoonallisen äänen, että yhteislaulussa vähän jokainen kuuluisi 'läpi'. Ja tällaista surkeaa hommaa laitetaan laulamaan maamme eturivin laulajat ja sinne pyrkivät.

Yhdyn Ollin näkemyksiin näissäkin asioissa.

[Johan]

Lainaus Ollilta: Nykyinen tangomarkkinoiden orkesterin kapellimestari haluaa loistaa pianossa, hän onkin sanonut uudistavansa suomalaista tangoa.

Tietysti jos uudistus-sana pitää sisällään kaiken itkelmä-musiikin ja popin tyylit, niin näinkin voi kuvitella.
Moni henkilö on sanonut 'uuden' tyylisestä markkinahommasta: EVVK!
Näin ajattelee myös Maniskamies.

Ammoin oli galdiaattorit, onkohan nyt plagiaattorit?  Minun puolestani saavat myös pitää tangomarkkinansa, mutta makuja on tietysti moneksi, joten eivätköhän pärjää ilmankin.

Johan

[mrasanen]

Mukavaa, että tämä on herättänyt näin paljon keskustelua!
Blogikirjoitukseni oli tahallisen mustavalkoinen, kyllähän tulevaisuutta toki on ja paljon hyviä ja aktiivisia soittajia. Moni kiertää maailmalla ja monenlaista uutta on koko ajan ilmassa.

Riittääkö se nykymaailmassa ja mikä on se muoto, missä harmonikka säilyy ja voi hyvin?
Onko toiminta riittävän monipuolista ja onko harrastajille riittävästi materiaalia ja mahdollisuuksia harrastaa?
Monet opiskelevat musiikkiopistoissa lapsena ja suoritettuaan tasosuorituksensa lopettavat opiskelunsa ja valitettavan usein myös soittamisen. Ehkä palaavat jossain vaiheessa harrastuksen pariin, ehkä eivät. Haastetta siis riittää, vaikka kuinka olisi muutama kansainvälistä uraa tekevä solisti tai ammattilaisia opettamassa 

[eikkajuhani]

   Olenhan tuota seuraillut Harmonikan harrastajien ja osin ammattilaistenkin tekemisiä.  Nyt on tullut mieleen tuosta kansalaisopistojen Hanurinsoiton opetuksesta tällainen seikka,  miksi ei paneuduta enemmän tällaiseen säestyssoittamiseen ?  Opetellaan kyllä nuotteja/kappaleita, mutta esim. laulajan säestystä ei kait juurikaan.  Uskoisin että hyvällä säestäjällä olisi kysyntää ja pientä keikkamahdollisuutta.....

  Eikkajuhani

[EP]

Se säestyksenkin osaaminen olisi kyllä tärkeää kuten "eikkajuhani" kirjoitti.
Se kun eroaa soittotavaltaan aikalailla instrumentaalibiisiin verrattuna.
Joskus on pitänyt bändissä sanoa haitaristille, että älä soita niin "paljon"
Mutta vähän sama juttu myös laulajaa pelkästään haitarilla säestettäessä.

[mrasanen]

   Olenhan tuota seuraillut Harmonikan harrastajien ja osin ammattilaistenkin tekemisiä.  Nyt on tullut mieleen tuosta kansalaisopistojen Hanurinsoiton opetuksesta tällainen seikka,  miksi ei paneuduta enemmän tällaiseen säestyssoittamiseen ?  Opetellaan kyllä nuotteja/kappaleita, mutta esim. laulajan säestystä ei kait juurikaan.  Uskoisin että hyvällä säestäjällä olisi kysyntää ja pientä keikkamahdollisuutta.....

  Eikkajuhani

Aika suuri syy tähän on se, että opetusmateriaalia ei ole juurikaan olemassa. Tulossa kuitenkin on, toivottavasti jo tässä kevään aikana saan vihdoinkin kasattua kirjaa kasaan.