Samuel Elomaan haitarin kunnostus

[mahu]

Kysymys liittyen jousien tekemiseen. Elomaan pelini tarvitsee uuden jouset diskanttikoneistoon ja etsiskelin netistä ohjeita. Löysin tälläisen ohjeen: http://www.deansphotographica.com/machining/projects/springs/springs.html

Tilasin pianolankaa joka on samaa paksuutta kuin Elomaan alkuperäiset jouset 0,4mm. Pitäisi vielä tehdä jokin jigi missä jouset pyörittelee. Sitten tulee tämä teräksen päästöasia. Ohjeessa neuvotaan laittamaan uuniin noin 230 astetta celciusta lämpöä ja jouset sinne 1,5 tunniksi ja antaa hiljalleen jäähtyä.

Päästöstä löytyy tälläinen teoriapätkä:
"Päästössä kappale sijoitetaan lämpöuuniin, jossa sen lämpötila
    nousee noin 100 - 620 asteeseen Celsiusta. Kappaletta pidetään uu-
    nissa yleensä 30 min - 2 tuntia. Päästöllä poistetaan terästä jännityk-
    siä ja määrätään terän kovuus. Useimmille teräksille pätee: mitä korke-
    ampi päästölämpötila, sitä pehmeämpi terästä tulee = terä katkeaa
    harvemmin. Silloin se myös tylsyy nopeammin.
    Päästöä seuraa ilmajäähdytys huoneenlämpöön."

Mikäs tässä asiassa on vapaalehdykkäläisten mielipide? Etenenkö löytämien ohjeiden mukaan vai onko ammattimiehillä antaa parempia neuvoja?

[ftamt]

Ilmeisesti hakaneulajouset. Ei niitä tarvitse lämmitellä eikä päästellä. Näitäkin on tullut tehtyä jonkun verran ja terälanka on sitkeää, eikä kylmänä taivutus ole näin ohuessa langassa haitannut. Hakaneulajousia ei saa helpolla useankaan taivuttelun jälkeen katkeamaan.
Toivo

[mahu]

Tässä pelissä ei ole hakaneulajouset vaan tavalliset puristusjouset, jotka on upotettu puuhun porattuun reikään. Reikä on tukittu liimaamalla nahan pala reiän suulle. Toiselta puolelta puuta on reiän kohdalle sirkkelillä tehty 1,4mm paksuinen ura jossa alumiininen varsi liikkuu. Tämä tuntuu aika huonolta ratkaisulta mutta haluan kuitenkin yrittää tehdä sen samoin käyttäen alkuperäistä toteutustapaa. Nykyiset jouset on niin kuoleentuneet että niitä ei voi hyödyntää.

Peli on Elomaan Kurikan näyttelyn perusteella vuoden 1925 ja 1927 välissä valmistettu jolloin Samuel ei sarjanumeroa vielä käyttänyt.

[ftamt]

Joo, nuo vieterijouset ovat pirullisia laittaa. Vanhoissa Dallapé-harmonikoissa niitä käytettiin ja luultavasti Elomaakin
otti mallia näistä soittimista. Ne kyllä pitää lämmittää oikein. Itselleni ei näin tehtyä Elomaata ole tullut vastaan. Tuosta kuoleentumisesta vielä.Vanhat tasakahvat tehtiinkin hyvin herkillä jousilla, koska 4-5 rivisissä apurivien
näppäimet on liimattu samaan varteen.Jos jouset säätää kolmen ulkorivin mukaan omasta mielestä sopivan jäy-
käksi, niin sisimmäiset apunäppäimet tulevat hirveän jäykiksi ja niillä soittaessa ei jaksakkaan painaa niitä tarpeeksi
ja ääni jää tulematta tai kuuluu huonosti, kun kansiläppä ei aukea riittävästi. Oli suuri edistysaskel, kun keksittiin
laittaa apuriveille omat varret.Oikeaan kohtaan sijoitettu apurivien oma akseli auttoi vielä asiaa niin, että kaikista
näppäimistä saatiin yhtä jäykät. En tiedä, että onko Elomaassasi apurivien näppäimet samassa varressa vai omissa
apurivien varsissa.Jos siinä on apuriveillä omat erilliset varret, niin jousien kiristys ei haittaa. Aikoinaan tuli kokeil-
tua tätäkin hommaa noissa alkeellisimmissa peleissä, kunnes huomasin mistä on kysymys.
Toivo

[mahu]

Tässä apurivien napit ovat samoissa varsissa.

Liitteenä kuva diskanttivarsista. Kuten kuvasta huomaa, on joku mennyt muuttamaan diskanttikahvan alkuperäisen muotoilun paljon suoraviivaisemmaksi ja massiivisemmaksi. Onneksi alkuperäistä puuta ei oltu sahailtu joten sain palautettua tuon ennalleen.

Napit on vielä yksi arvoitus tässä mitä en ole ratkaissut. Tiedän että mustat napit ovat vanhojen valokatkaisimien pakeliittisia nappeja mutta tässä pelissä valkoiset napit ovat ilmeisesti pyöristettyä selluoidinappeja, jotka on vain liimattu pakeliittisen mustan napin runkoon. Elomaa-säätiöllä ei ollut vastaavia nappeja varastossa, joten voi olla että täytyy puuttuvat napit tehdä itse. Myöhemmin Elomaa käytti valkoisten nappien tilalla vastaavia katkaisimen nappeja mutta posliinisia.

[ftamt]

Onpas joku taas tehnyt pahaa jälkeä.Miksi.Tuohan lisää turhaa painoa.Uskoisin, että napit ovat luonnon helmiäistä,
jota tuohon aikaan käytettiin.Ne on otettu isojen simpukoiden kuorista.Luultavasti Abalone-simpukan, jotka ovat
isoja.Tuo keltainen väri päällä näyttäisi olevan lakkaa. Kuvasta ei voi tarkkaan sanoa, että onko näin.Jos keltaiset
ovat selluloidia, niin myös mustat ovat samaa ainetta.Näppäimet kyllä kannattaisi hioa ja kiillottaa. Sen jälkeen
näkisi  pitääkö osa vaihtaa ja saako vanhoista vielä käyttökelpoisia. Minullakin on jonkun verran romuhaitareista
purettuja näppäimiä, mutta ei mistään kokonaista sarjaa.Ehkä jokunen puuttuva saattaisi löytyä, mutta en ole varma.
Toivo

[mahu]

Napeissa ei ole mitään loimukuviota tjms. joten kertomasi luonnon helmiäinen on paras tähänastisitsta arvauksista. Napit ovat vielä kaikki yksilöllisiä eli jossain sorvissa hiottu ja siksi kaikki erimuotoisia. Nappien päällä on lakkaa ja itseasiassa koko soitin on maalattu samalla lakalla. Pilattu toisinsanoen!

Tässä vielä kuvaa laajemmin soittimesta. Harmittaa tuo lakka. Lisäksi diskanttinappien aluslevy on menty muutostyössä maalaamaan jollain miranolilla. Yllättävää että siklillä sain palauteltua alkuperäisen kuvioinnin takaisin. Jälki ei ole enää hyvää mutta kuitenkin. Koko haitarista en varmaan tuota lakkausta saa pois joten se jääköön.

Se mikä tässä on positiivista niin maksaa tästä ei tarvinnut juuri mitään. Koitan nyt laittaa sen soittokuntoon ja palautella alkuperäiseksi miten järkevästä pystyy. Rahallista arvoa tuskin tämä peli enää koskaan saa?

[ftamt]

Se on sitten pitkä projekti, mutta tällaista entisöintityötä tehdessä oppii hyväksi korjaajaksi.Kyllä sen lakan saa pois
erittäin hienoilla vesihiomapapereilla. Aloita ensin vaikka paperilla 800 ja sitten siitä ylöspäin paperiin 2000 saakka.
Sitten porakoneeseen hommaat puuvillalaikan ja kiilloitus vahaa, joilla saa pelin kiiltämään.Ennen hiontaa pitää liimata kaikki irti olevat selluloidipinnat.On erityisesti varottava pinnan hiomista puhki ja se on tehtävä erityisen
kevyellä kädellä.Varsinkin terävien ja jyrkkien kulmien liiallista hiomista on varottava.Karkeampaa paperia ei voi
käyttää, koska siitä tulee naarmuja, joita hienommilla papereilla ei saa pois.Koska pinnasta lähtee ainetta jonkin verran pois, kuluvat myös käsinkaiverrettujen kukkakuvioiden ääriviivat helpolla pois. Tästä syystä uria täytyy
syventää varovasti hiontojen välissä.Sen kyllä näkee hionnan aikana onko kuviot säilyneet edelleen selvinä.Vakaata kättä ja hyvää näköä tai luuppilaseja siihen tarvitaan. Tuo diskantin reikälevy kannatta hioa pienen puukapulan kanssa, etteivät reikien ympärykset ala pyöristyä alaspäin.Runko kannattaa hioa pelkällä paperilla sen takia, että
runko on voinut elää ja pitkät sivut kovertua, vaikka silmällä ei sitä huomaa.Näin tulee tasaisempi hiontajälki ja
reunoista ei lähde liikaa ainetta pois.Pelkkä paperi joustaa pienissä epätasaisuuksissa. Näppäimet pitää myös
sorvata vesihiomapaperin ja viilan kanssa samanlaiseen oikeaan kuperaan muotoon.Mallin näkee lähellä koristenäppäimiä olevista näppäimistä,jotka ovat vähiten kuluneet. Sivuilta ei kannata ottaa, kuin lika, ettei näppäin pienene.
Jos näppäimen saa irti varresta alustappineen, niin se on heppo laittaa porakoneen istukkaan tapista ja sitten sor-
vataan kohtuullisen hitailla kierroksilla viilalla ja vesihiomapapereilla. Näppäimet voi aloittaa nelisatasella paperilla
ja ehkä karkeammallakin, että saadaan oikea muoto ensin. Sitten hienompiin papereihin ja kierroksia sitä myöden
lisää. Helmiäsnäppäimen tuntee siitä, että se tuntuu kylmältä muovinäppäimeen verrattuna ja kuviointi on hyvin
vähäistä. Se on myös erittäin kovaa ja kivimäistä työstää. Hiki sormissa niitä yleensä on kuluttanut.  Sellainen aine
kuin tavallinen etikka liuottaa myös helmiäisen olemattomiin, kuten sellululoidissa asetoni. Jos helmiäisnäppäin on
irti alustastaan, niin se kannattaa liimata. Jos se on vinossa, niin silloin on toimittava erittäin varovasti, koska hel-
miäinen lohkeaa erittäin helposti. Se on kiinnitetty alustappiin liimalla ja lisäksi alapuolelle näppäintä on porattu
reikä, johon kiinnitetty metallinen piikki, joka on myös puolittain alustapissa kiinnipysymisen vatmistamiseksi.Jos
näppäintä alkaa nostamaan tongeilla tai terävällä puukolla vain yhdeltä sivulta, niin piikki halkaisee näppäimen varmasti.Siksi kannattaa edetä veitsen kärjellä varovasti joka puolelta näppäimen alle, jolloin se nousee piikin kanssa tai ilman sitä alustapista ylös. Jos alustappeja ei saa ehjänä ylös, niin kannattaa hankkia sopivan kokoista
pyöreää puulistaa tehdä siitä uudet alustapit. Ainoat pitävät liimat tuntuvat olevan tähän tarkoitukseen vanhanajan
luuliima tai sitten nämä hyvin pitävät 10 sekunnin liimat. Tässä entisöintityössä on hyvin paljon asioita, jotka on
hyvä tietää, ettei tee mitään peruuttamatonta vahinkoa. Minulta voi kysyä aina, kun homman edetessä tulee jokin
pulma.
Toivo

[mahu]

Kiitos todella tärkeästä tiedosta Toivo!

Lakkaa hioessa pois on siis valmistauduttava siitä että kuvioinnin maalaukset katoaa samalla? Siklillä raaputtaessani sain osan lehtien maaleista häilyvästä palautettua.

Yritän saada diskanttikoneiston ensin kuntoon ja pelin soimaan. Bassopuoli tuntuu kaikinpuolin tiiviiltä ja palkeet myös. Kielet ovat Samuelin omatekoisia ja näyttävät myös hyvältä. Voi olla että en tässävaiheessa lähde hiontapuuhiin vaan jätän sen homman myöhemmälle. Tekniikka pitää ensin saada toimimaan.

Diskanttikoneisto oli niin hapettunut että lähes kaikki varret oli hapettuneet puuhun kiinni, ja koneisto oli pakko purkaa. Lisäksi nivelenä toimiva puuosa oli halki ja vääntynyt. Päätin tehdä sen kokonaan uusiksi. Niveltappi oli myös niin jumissa että vahinkoa tuli väkisin senkin irroittamisesta.

Kuva valmistuvasta diskanttikoneiston puupalasta jossa nivellys ja jousitus on toteutettu. Kuitenkin jouset pitää ensin saada tehtyä jonka jälkeen niille porata reiät ja sirkkelöidä varsille urat.

[ftamt]

Nyt kun olet näin paljon uusimassa koneistoa, niin mitä jos laitatkin sen helpommin tehtävissä olevilla hakaneula-
jousilla toimivaksi. Varsien alapuolelle tulee silloin jousen päätä varten pieni kolo. Kyllä kai sitä jotekin saa niitä
varten tehtyä pienet reiät, vaikka varret ovat kapeat ja kovaa messinkiä. Tuo värien häviäminen ei ole ongelma,
sillä askartelukaupoista saa läpikuultavaa lasimaalia, jollaisella ne on ennenkin maalattu. Tietysti kannattaa lähteä
tärkeimmästä päästä. Sinultahan tuo näyttää onnistuvan. Näihin muihin hommiin sitten myöhemmin. Voit varmaan-
kin katsoa mallia jostakin 1930-40 luvun kotimaisesta pelistä miten jousitus on toteutettu. Kapeiden varsien takia
hakaneulajousen simukassa ei voi olla montaa kierrosta. Olen kyllä nähnyt myös jousia, joissa ei ole silmukkaa ollenkaan.Sellainen ainakin mahtuu varren alle olevaan rakoon.
Toivo

[mahu]

Minulla ei missään pelissä taida tuollaista olla, joten täytyy miettiä miten sen tekisi, tilaa kun tuola ei paljoa ole.

[olli]

Todella mielenkiintoista asiaa   Itse en ole näihin remontteihin paneutunut, mutta on hienoa seurata ammattilaisten sanan vaihtoa

[mahu]

Pianotarvike.fi ei jostain syystä halua toimittaa mun pianolankatilausta. Tilauksen status on "avoin" eikä sähköpostiin vastata.

Ideoita mistä muualta saisi 0,4mm pianolankaa?

[Johan]

http://www.haponkestava.fi/muut.php

Kokeileppa täältä.

Johan

[mahu]

Kapeiden varsien takia
hakaneulajousen simukassa ei voi olla montaa kierrosta. Olen kyllä nähnyt myös jousia, joissa ei ole silmukkaa ollenkaan.Sellainen ainakin mahtuu varren alle olevaan rakoon.
Toivo

0.75 pianolankaan saa yhden lenkin tehtyä jotta vielä mahtuu rakoon. Ongelmaksi tulee vain korkeus. Napin ollessa ala-asennossa on rakoa varren ja puun vämissä vain noin 5mm. Voisi uraa toki syventää mutta en uskalla ettei kestävyys kärsi. Puuta kun ei ole paljoa mistä syventää.

Sain nyt pianolankaa ja ehkä kuitenkin yritän tehdä sen kuinka Samuelikin on sen tehnyt. Onkos ideoita millanen poranterä olisi hyvä jousien reikien poraamiseen että reiän seinämistä tulisi sileät ja näin jousi pääsisi helposti liikkumaan?

[mahu]

Sain nyt tuon diskanttikoneiston rungon valmiiksi. Tein sen kuten Samuelkin on tehnyt. Jouset on vielä pyörittelemättä mutta jigi sille on valmiina ja testattu että toimii. Ostin tuollaisen pienoissirkkelin johon sain 1,6mm terän ja jonka jouduin kaventamaan 1,4mm:iin. Vielä puutöitä jäljellä että saan diskanttikahvaan puuttuvan päädyn. Onneksi Kurikassa pääsi näkemään mallia vastaavasta pelistä.

[ftamt]

Näyttää todella hyvältä! Pian sinulla valmius tehdä oma peli.Onko Elomaa myös käyttänyt paksuja pyöreitä nahanpalasia jousien alla? Dallapé teki tällä tavalla. Hyvällä liimalla kyllä pysyy.Ensin täytyy kuitenkin tutkia jousien puristusvoima.
Toivo

[mahu]

Joo, pyöreä nahanpala on painettuna noihin reikiin ja liimaa laitettu perään. Vanhassa rungossa ei ole yhtään ehjää jousta joten puristusvoima täytyy etsiä sopivaksi. Myös jousen pituus ja kuinka syvälle painaa on vaikutusta. Jousimateriaali on samaa 0,4mm mitä Samuelkin käyttänyt ja 2mm tangon ympärille kierrettynä tekee noin 3,5mm ulkohalkaisian jouselle, mikä on myös sama kuin alkuperäinen. Jousi vähä laajenee kiertämisen jälkeen.

Täytyy tässä jouset koittaa vielä lämmittää niinkuin ketjun alussa keskusteltiin. Paljo pieniä mielenkiintoisia vaiheita edessä

[mahu]

En tiedä kiinnostaako tää ketää mutta pannaan ny taas väliaikakuvaa.

Diskanttikahvaan tein takakannen ja uuden päätylistan aikaisemman ruman ja painavan tilalle. Hioin myös tuon kahvan kannesta maalin pois. Vielä se pitää hioa hienommalla paperilla ja kiilloitus. Lehtien maalauskin puuttuu, mutta saa jäädä viimesimmäksi hommaksi.

Diskantin läppien nahat uusin samalla.

[htoyryla]

En tiedä kiinnostaako tää ketää mutta pannaan ny taas väliaikakuvaa.

Postaile vain näitä... vaikken koskaan varmaan lähdekään itse haitaria kunnostamaan niin mielenkiintoista katsottavaa ja seurattavaa.