Suomen Harmonikkaliitto

Katse näppäimiin

Aloittaja olli, 08-12-2013, 13:59:58

« edellinen - seuraava »

mlut

Jos sopivassa kohtaa vilkaisemalla selviää ongelmista jotka muuten vaatisivat jatkuvaa harjoittelua, niin harkitsen kyllä.

Olipa soittopeli, mikä tahansa on soittaja mielestäni jo melkoinen osaaja, jos katselee soittaessaan välillä nuotteja (ja todella tarvitsee niitä), välillä jotain muuta-vaikkapa soitintaan tai sormiaan ja vetelee ulkomuistista, palaa taas nuoteista soittamiseen juuri oikeasta paikasta jne.. Ja soitto kulkee.

htoyryla

#21
Lainaus käyttäjältä: mlut - 10-12-2013, 17:23:52
Jos sopivassa kohtaa vilkaisemalla selviää ongelmista jotka muuten vaatisivat jatkuvaa harjoittelua, niin harkitsen kyllä.

Olipa soittopeli, mikä tahansa on soittaja mielestäni jo melkoinen osaaja, jos katselee soittaessaan välillä nuotteja (ja todella tarvitsee niitä), välillä jotain muuta-vaikkapa soitintaan tai sormiaan ja vetelee ulkomuistista, palaa taas nuoteista soittamiseen juuri oikeasta paikasta jne.. Ja soitto kulkee.


Tässä on nyt jotakin mikä ei täsmää. Kun mulle on tässä jatkuvasti tuputettu ratkaisuksi (ajoittain eksyviin sormiin) sitä että kappale pitää saada lihasmuistiin. Silloinhan nuotteja ei tarvita ollenkaan. No, mulla ei ole täysin lihasmuistissa. Tai vaikka pätkät olisikin, pitää nuoteista katsoa karttaa, muuten voi iskeä muistikatko että mitäs tämän jälkeen tulee.

En mä osaa soittaa täysin prima vistana nuoteista. Mutta en myöskään täysin lihasmuistista, kun mun lihasmuisti on niin lyhyt. Vaan jotain siltä väliltä. Siksi muutama tahti menee yleensä hyvin ulkomuistista. Tuossa ensimmäisen videon tangossa mm. ne kromaattiset jutut menee sormimuistista, mutta aina se seuraava aloitus ala-h:sta tuntuu olevan paras katsoa vilkaisemalla. Ja taas kunhan se lähtee siitä, niin se menee. Nuoteista pitää sitten katsoa apua mm. miten soinnut ja tahdit nyt menikään.  

PS. Jos siitä autonajosta otetaan analogiaa, niin ei siinäkään karttaa tarvitse katsoa joka mutkassa, vasta sitten kun tulee se risteys josta on epävarma.

mlut

Täsmäähän se ja toimiihan se ja resepti on oikein hyvä. Mutta, ei se ihan äkkinäiseltä onnistu niin, että soitto ei katkeile.

Kotikutoinen

Minä olen hankkinut IPadin se on kätevä tuohon nuotit hukassa ongelmaan.
Näppäimet hukassa syndroomaan ei siitä ole apua. Harmi, koska minulla se on keskivaikea.
Rauhallista Joulua.

Johan

Olen aina kummastellut tuota termiä "lihasmuisti". Olen olettanut, että ihminen säilöö opitun materiaalin tuonne korvienväliin josta se sitten on melko mukavasti otettavissa käyttöön sähköisinä singnaaleina lihasten käskyttämiseksi soitettaessa siitä huolimatta katsotaan sitten näppeihin tai ei.

Jos soittessa siis kuitenkin toimii "lihasmuisti" sormissa, niin kertokaahan nyt sitten, että miten se tuon laulupuolen kanssa on, mistä lihaksista silloin on kysysmys, jos soittessa muistavat sormien lihakset;-)

Johan


htoyryla

#25
Lainaus käyttäjältä: Johan - 15-12-2013, 14:04:26
Olen aina kummastellut tuota termiä "lihasmuisti". Olen olettanut, että ihminen säilöö opitun materiaalin tuonne korvienväliin josta se sitten on melko mukavasti otettavissa käyttöön sähköisinä singnaaleina lihasten käskyttämiseksi soitettaessa siitä huolimatta katsotaan sitten näppeihin tai ei.

Jos soittessa siis kuitenkin toimii "lihasmuisti" sormissa, niin kertokaahan nyt sitten, että miten se tuon laulupuolen kanssa on, mistä lihaksista silloin on kysysmys, jos soittessa muistavat sormien lihakset;-)

Johan



Kyllä se lihasmuisti lienee vain kuvaannollinen termi sille, että jokin homma on opittu niin hyvin ettei sitä tehdessä tarvitse tietoisesti ajatella.

Voi se silti olla ettei tuo ns. lihasmuisti ole silti pelkästään aivoissa olevaa muistia, vaan myös sitä että sormet ovat harjaantuneet tiettyihin liikesarjoihin. Että uudenlaisen liikesarjan oppiminen vaatii myös sormien harjaantumista eikä vain aivoissa tapahtuvaa oppimista. Lihasten toiminnan lisäksi tulee mieleen se että tottumattomalla tahtoo sormet liikkua yhdessä, vaatii totuttelua että sormet toimivat riittävän itsenäisesti. Mahtaako se pelkästään
aivoista johtua, vai myös hermoston ja lihastenkin toiminnasta.

PS. Wikipediassa on laaja kirjoitus aiheesta englanniksi http://en.wikipedia.org/wiki/Muscle_memory . Vilkaisin vain nopeasti. "Lihasmuisti" pitänee ymmärtää lihaksien toimintaa koskevana muistina, ei lihaksissa olevana muistina.

Johan

Näinhän asia teitysti on ja pieni pilke silmäkulmassa minä tuo edellisen kommenttini aiheesta heitin.
Selvää on, että varma esitys vaatii tietyt soittamiseen liittyvät asiat treenattaviksi rutiinitasolle liittyvät ne sitten primavista nuotinlukuun tai muistinvaraisesti esittämiseen.

Todistetusti hyvää veryttelyä korvienvälille joka tapauksessa tapahtuu se sitten millä tasolla hyvänsä.

Johan

htoyryla

#27
Lainaus käyttäjältä: Johan - 15-12-2013, 15:06:33
Näinhän asia teitysti on ja pieni pilke silmäkulmassa minä tuo edellisen kommenttini aiheesta heitin.

Oikein hyvä heitto se minusta oli, piti alkaa miettiä mitä se lihasmuisti oikein on.

PS. Juolahti mieleen, että kumpikohan on pitkän päälle tehokkaampi tapa kehittää soittotaitoa: opetella yksi kappale kerrallaan viimeisen päälle lihasmuistiin, vai soittaa mahdollisimman monipuolista materiaalia semmoiselle tasolle että se menee, mutta koko kappaletta ei välttämättä saa soitettua enää viikon päästä ilman virheitä.

Ensimmäinen on toki oikea tapa jos haluaa juuri sen kappaleen soittaa missä tilanteessa hyvänsä ilman virheitä. Mutta tuossa toisessa luulisi saavan monipuolisempaa harjoitusta sormille ja motoriselle muistille, edellyttäen tietenkin että kutakin kappaletta tai sen osaa tulee toistettua sujuvaksi asti.


htoyryla

Lainaus käyttäjältä: mlut - 10-12-2013, 17:23:52
Jos sopivassa kohtaa vilkaisemalla selviää ongelmista jotka muuten vaatisivat jatkuvaa harjoittelua, niin harkitsen kyllä.

Olipa soittopeli, mikä tahansa on soittaja mielestäni jo melkoinen osaaja, jos katselee soittaessaan välillä nuotteja (ja todella tarvitsee niitä), välillä jotain muuta-vaikkapa soitintaan tai sormiaan ja vetelee ulkomuistista, palaa taas nuoteista soittamiseen juuri oikeasta paikasta jne.. Ja soitto kulkee.


Voi olla että riippuu myös siitä millaiset ne nuotit on. Itse soitan enimmäkseen Kultaisen laulukirjan tyyppisistä nuoteista, missä näkyy melodia ja soinnut. Koko kappale mahtuu yhdelle sivulle. Ei minusta ole kovin vaikea silloin katsoa muualle ja löytää taas sama (tai oikeastaan se seuraava) kohta. Bassoklaavin lisääminen tekee jo nuoteista mutkikkaammat tässä mielessä, luulisin.

Johan

#29
Liitteenä hyvä harjoituskappele ajatellen pitempiä "loikkia" ja sormien osumista.
Tätä treenatessa osumatarkkuus kehittyy ja samalla tulee treenattua kiva polkka, sovituskin on helpompi kuin Vilin äänitteellä. Mikäli sitten haastetta kaivataan enemmän voi sitten kaivaa esittele tuolla ääniteellä olevan sovituksen.
Trio osassa, kun pompataan alun kolmatta oktaavia pariin otteeseen, niin siinä joutuu ainakin pianokahvalla jo kättä siirtämään. Suosittelen tekemään sen kuitenkin suuremmin kurkkimatta näppejä, sen oppii mielestäni silloin alusta asti löytämään varmemmin, vaikka ensin tuleekin hetkittäin huteja.

Hauskoja hetkiä Polkan parissa!

Johan

PS
Kesällä -78 kävin Kivikin markkinoilla ja ostin sieltä silloin niin suurta muotia olleet puukengät, olivat paikallista valmistetta.
Kiviks polkkaan olen tutustunut jo kolmisenkymmentävuotta aikaisemmin jolloin sitä soitettiin kitaralla.
Sama  
 

htoyryla

#30
Lainaus käyttäjältä: Johan - 16-12-2013, 17:35:54
Liitteenä hyvä harjoituskappele ajatellen pitempiä "loikkia" ja sormien osumista.
Tätä treenatessa osumatarkkuus kehittyy ja samalla tulee treenattua kiva polkka, sovituskin on helpompi kuin Vilin äänitteellä. Mikäli sitten haastetta kaivataan enemmän voi sitten kaivaa esittele tuolla ääniteellä olevan sovituksen.
Trio osassa, kun pompataan alun kolmatta oktaavia pariin otteeseen, niin siinä joutuu ainakin pianokahvalla jo kättä siirtämään. Suosittelen tekemään sen kuitenkin suuremmin kurkkimatta näppejä, sen oppii mielestäni silloin alusta asti löytämään varmemmin, vaikka ensin tuleekin hetkittäin huteja.  

Nuo pitkät loikat, joista oli taannoin juttua omassa ketjussakin, on vähän eri asia kuin nuo harjoittelujutut mistä tänään kirjoitin. Mutta jos puhutaan pitkistä loikista, niin edelleen näen pianokahvan erilaisena kuin viisirivisen. Pianokahvassa liikutaan käytännössä yhdessä dimensiossa. Vain etäisyyden pitää täsmätä, mutta on siinä toki tarpeeksi jo siinäkin. Viisirivisessä on kaksi dimensiota, ja etäisyyden lisäksi on osuttava oikealle riville. Joskus käden ja/tai sormien asento voi olla niin hämäävä, että menee tosiaan kunnolla eksyksiin. Lyhyelläkin matkalla.

Tuolla mun enemmän soittamallani viisirivisellä ei juuri oktaavia pidempiä loikkia tehdä, kun ei äänialaakaan ole kuin nippa nappa vähän yli kaksi oktaavia. Mutta silti sinne voi eksyä, ja olen alkanut taipua siihen että vähemmällä pääsen jos vilkaisen näppäimiä siinä ennen tiettyjä kohtia.

olli

#31
Kiitos Johanille "harjoituspolkan" nuotista :D  Täytyypä tutustua tarkemmin.

Muokkaus: Mieleen hiipi, että tuttu kappale.  No tutustuin nuottitiedostooni ja siellähän se oli, nimellä Kivikin polkka.  En ole kappaletta kuitenkaan erityisemmin harjoitellut.  Nuotin olin näköjään kirjoittanut koneelle jo marraskuussa 2010. 8)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

olli

Tässä mestarin tulkinta Kivikin polkasta:
https://www.youtube.com/watch?v=BuOzbaUZfWI
Hyvää tapaninpäivän jatkoa ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!