Kaksrivisen alkeet

[olli]

Panenpa aloituksen.  Tosca ei ole vielä saapunut, mutta kaipaan varmaan opastusta.  Jospa jo viikonloppuna pääsen testaamaan nappulat!

[klezberg]

Tämä onkin varmaan sopiva paikka heittää kysymys jota tuli tänään mieleen. Olin jotenkin kuvitellut, että kaksirivisellä soittaminen tarkoittaa vaihtosuuntaisuuden takia jatkuvaa palkeen suunnan vaihtamista. Mutta kun katselin yhtä tänne linkitettyä videota, niin palje kulki aika rauhallisesti edestakaisin vaikka sävelmä tuntui polveilevan sinne tänne. Tuleekos siinä se toinen rivi avuksi, eli jos soitetaan C-duurissa niin G-duurista löytyy lisää säveliä ilman että palkeen suuntaa tarvitsee muuttaa?

[Armando Bugari]

Panenpa aloituksen.  Tosca ei ole vielä saapunut, mutta kaipaan varmaan opastusta.  Jospa jo viikonloppuna pääsen testaamaan nappulat!

Hyvä aloitus. Toivottavasti foorumin harvat vähärivisharrastajat osallistuvat keskusteluun. Itseäni tuo speli vieläkin kiinnostaa näin verbaalillakin tasolla melkein neljän vuoden treenamisen jälkeen 2-instrumenttina puupillilen ohessa. Opastuksesta mitään...mutta uusi lelu on aina alan poikien mieleen. Syötä vain tekstuuraa ja kuvia!

[Viljo]

Terminologiapöllö täällä taas...

Diatoninen haitari = diatoniseen asteikkoon perustuva "vähärivinen". Esim. c-duuri-asteikko on diatoninen asteikko.

Vaihtoääninen = paljetta liikutettaessa eri suuntiin samasta näppäimestä tulee eri ääni.

Samanääninen, unitooninen = paljetta liikutettaessa eri suuntiin yhdestä näppäimestä tulee sama ääni.

Monet venäläiset pelit pohjautuvat diatoniseen asteikkoon, mutta soittimet ovat samanäänisiä. Länsimaissa puhuttu diatoninen harmonikka on sen sijaan vaihtoääninen.

[Armando Bugari]

Tämä onkin varmaan sopiva paikka heittää kysymys jota tuli tänään mieleen. Olin jotenkin kuvitellut, että kaksirivisellä soittaminen tarkoittaa vaihtosuuntaisuuden takia jatkuvaa palkeen suunnan vaihtamista. Mutta kun katselin yhtä tänne linkitettyä videota, niin palje kulki aika rauhallisesti edestakaisin vaikka sävelmä tuntui polveilevan sinne tänne. Tuleekos siinä se toinen rivi avuksi, eli jos soitetaan C-duurissa niin G-duurista löytyy lisää säveliä ilman että palkeen suuntaa tarvitsee muuttaa?

Tähän kysymykseen antaa varmaan parhaan akateemisen vastauksen jäsen Risto, jonka kanssa olen taittanut peistä yli kolme vuotta alussa vakavissaan ja lopulta leikillään erilaisista termeistä. Nyt Risto Haloo! Kaikki vähäriviset mukaan.

PS. Olet oikealla tiellä.

[klezberg]

Nyt en tiedä kenelle Viljo täsmenteli, mutta ei minulla noissa ole mielestäni epäselvyyttä. Kysymykseni koski nimenomaan länsimaista vaihtosuuntaista diatonista haitaria (jota ymmärsin tämän ketjun koskevan vaikkei sitä erikseen sanottu).

EDIT: En tosiaankaan viitannut garmoshka-videoihin jotka olen itse linkittänyt tänne.  Garmoshkan soiton kyllä ymmärrän.

EDIT2: No olihan minulla terminologiamoka, vaihtoäänisyyttä toki tarkoitin enkä vaihtosuuntaisuutta. Lapsus tämä, ja ainakin Armando tuntui ymmärtäneen mitä tarkoitin.

[Armando Bugari]

Tämä onkin varmaan sopiva paikka heittää kysymys jota tuli tänään mieleen. Olin jotenkin kuvitellut, että kaksirivisellä soittaminen tarkoittaa vaihtosuuntaisuuden takia jatkuvaa palkeen suunnan vaihtamista. Mutta kun katselin yhtä tänne linkitettyä videota, niin palje kulki aika rauhallisesti edestakaisin vaikka sävelmä tuntui polveilevan sinne tänne. Tuleekos siinä se toinen rivi avuksi, eli jos soitetaan C-duurissa niin G-duurista löytyy lisää säveliä ilman että palkeen suuntaa tarvitsee muuttaa?

Olet ihan oikeassa. Yksirivisillä sahataan eestaas samassa äänilajissa.
Editz: Tarjoan keskustelijoille mahdollisuutta käyttää muutakin termiä kuin "äänilaji";-)

[risto]

Nyt Risto Haloo! Kaikki vähäriviset mukaan.

Tottakai työnnänä lusikkani soppaan, mutta noissa suomalaisissa termeissä oon huono. Viljo kai sanoikin niistä jo kaiken oleellisen, eli siis huomatkaa, että se suomalainen termi on siis näköjään vaihtoÄÄNINEN ei vaihtosuuntainen. 

C/G haitaria en ole edes kokeillut. Aune-täti on kai siinä asiantuntija? Omassa B/C haitarissa eri riveillä on vain E ja B yhteisiä ääniä ja palkeen eri suunnissa.

[Aune-täti]

Tämä onkin varmaan sopiva paikka heittää kysymys jota tuli tänään mieleen. Olin jotenkin kuvitellut, että kaksirivisellä soittaminen tarkoittaa vaihtosuuntaisuuden takia jatkuvaa palkeen suunnan vaihtamista. Mutta kun katselin yhtä tänne linkitettyä videota, niin palje kulki aika rauhallisesti edestakaisin vaikka sävelmä tuntui polveilevan sinne tänne. Tuleekos siinä se toinen rivi avuksi, eli jos soitetaan C-duurissa niin G-duurista löytyy lisää säveliä ilman että palkeen suuntaa tarvitsee muuttaa?

Se menee suomalaisessa systeemissä yksinkertaistaen niin, että työntöpalkeella löytyy ulommalta riviltä toonikasointuun kuuluvat sävelet ja sisemmältä riviltä melkein kaikki muut paitsi seiskasävel, joka tulee vetopalkeella samasta kuin työnnöllä toonika. Eli G-duurissa työnnöllä ulommalta G, H, ja D, sisemmältä A, C, E ja vedolla on "pakko" ottaa vain se F#. Kappaleen soinnut bassopuolella määrittää palkeen suuntaa tietenkin enemmän.

Edit: Ja sen verran vielä tarkennusta, että G-duuri on tässä se haitarin pääasiallinen sävellaji. Mutta kyllä siitä melkein kaikki äänet löytyy muihinkin sävellajeihin, sormijärjestykset ja viimeinenkin logiikan hiven vain häviää soitosta niissä sitten hyvin nopeasti, mitä kauemmas mennään yhdestä rististä.

[olli]

Tosca tuli tänään postissa.  Kaikista nappuloista lähti ääni, eli soi.  Yks diskantin nappi oli lähes irti ja irtosikin.  Liimasin sen kiinni.  Täytyy odotella yön yli, ennen kuin uskaltaa lähteä uudelleen kokeilemaan.

Nyt asiantuntijat:  miten lähden liikkeelle?  Toscan viritystä en tiedä, kun ei ole koneessa mitään merkintöjä.  Miten sen selvitän?  Mulla on toi viisrivinen, josta saa vertailuäänet.  Bassosta oivalsin, missä ovat perusbassot ja missä soinnut.

Alkoi mielenkiintoinen projekti.  Ainakin yksi kappale pitäisi saada soitettua kohtuullisen oikein.  Ellen sitä saa aikaiseksi, panen pelin hyllyyn koristeeksi.

[risto]

Olli,

Rivin matalin perusääni eli toonika (eli 1. ääni) on 21 nappisissa diatonissa yleensä aina kolmas nappi rivin alusta (läheltä leukaa) ja soi työnnöllä.  Selvitä nämä äänet ja tiedät riviesi diatonisen asteikon. Sitten valitse tästä linkistä oma vireesi ja printtaa se:

http://info.melodeon.net/info/layouts/2row

Huomaa seuraavat loogiset jutut:

- työntösuunnassa on rivillä vain skaalan ääniä 1,3,5.
Jos se on standardi 21 nappinen niin sulla on kaksi nappia toonikan alapuolella ja silloin äänet työntöpuolella ovat: 3,5,1,3,5,1,3,5,1,3 (sisärivillä siis yhteensä 10 nappia) Esim jos C-duuri silloin äänet: e,g,c,e,g,c,e,g,c,e.

- vetosuunnassa taas vain skaalan ääniä: 2,4,6,7 ja ensimmäinen 2. ääni samassa napissa kuin alin toonika eli kolmannessa napissa. C-duurissa kolmannessa napissa on siis työnnöllä C ja vetosuunnassa D.

- ulkorivissä on yksi nappi enemmän, mutta seuraa yllä sanottua logiikka.

- suomalaisissa G/C haitareissa voi olla keskinapissa jokin erityisviritys, josta en osaa sanoa.

Opettele siis ensimmäisenä tietämään kummankin rivin kolmannen napin äänet veto- ja työntösuunnassa.

KORJAUS: Kirjoitin vireeksi C/G vaikka po. G/C eli ulkorivin asteikko merkitään ensin. Kotjasin, eipä muuta.

[klezberg]

Se menee suomalaisessa systeemissä yksinkertaistaen niin, että työntöpalkeella löytyy ulommalta riviltä toonikasointuun kuuluvat sävelet ja sisemmältä riviltä melkein kaikki muut paitsi seiskasävel, joka tulee vetopalkeella samasta kuin työnnöllä toonika. Eli G-duurissa työnnöllä ulommalta G, H, ja D, sisemmältä A, C, E ja vedolla on "pakko" ottaa vain se F#. Kappaleen soinnut bassopuolella määrittää palkeen suuntaa tietenkin enemmän.

Eli tavallaan tuo vaihtoäänisyys tuossa tarkoittaakin enimmäkseen sitä, että kun palkeen suunta muuttuu, sävelet löytyvätkin eri näppäimistä eli sormitukset muuttuvat, jos diskantista puhutaan. Minulla on tähän asti sitten ollut liian vaikea mielikuva tuollaisen soitosta.

[squeeze]

- suomalaisissa C/G haitareissa voi olla keskinapissa jokin erityisviritys, josta en osaa sanoa.

Suomalaisessa esim; G/C haitarissa sisärivin viides ääni käännetään. Kuin myös muillakin sävelläjeilla, C/F, A/D, D/G yms
Esim G/C pelissä eurooppalaisella systeemillä sisärivin viides ääni on G/A, niin Suom järjestelmään se käännetään ja tulee A/G

[olli]

Rouvan kans soitettiin, kuunneltiin, vertailtiin ja tultiin tulokseen, että Tosca on C/F.  Sisemmällä rivillä työntö on F ja veto G, ulommalla rivillä työntö on C ja veto D.  Tulostin kaavion melodeonista,joten nyt on nappuloiden merkitys selvillä. Liekö kovinkin harvinainen?  Mulla on se 1900-luvun alun opas, jossa nappulat ja kappaleet on merkitty vain numeroilla, joten melodia löytyy (tiiä missä sävellajissa) ja kappaleen tunnistaa.  Mihin sävellajiin on yleisimmin sovitettu esim. kappale: "Hiljaa juuri kuin lammen laine"?

Edit: Melodeonissa oli kaksi kuviota: standard accinentals ja low notes.  Mitä nämä merkitsevät?  Pitäisikö vielä soitella rouvan kans noi ylimmät nappulat, joissa näyttäisi olevan eroa?

Edit: Siitä "numeroaapisesta" tapailin ja sainkin melodian soimaan.  Kappale on, kuinkas muuten, "Voi minua poika raukkaa" (suom.kansanlaulu).

Huomen menee jälleen rakennuksella muurarin sällinä, joten saa nähdä jaksaako illalla soitella!

[risto]

Rouvan kans soitettiin, kuunneltiin, vertailtiin ja tultiin tulokseen, että Tosca on C/F.  Sisemmällä rivillä työntö on F ja veto G, ulommalla rivillä työntö on C ja veto D.  Tulostin kaavion melodeonista,joten nyt on nappuloiden merkitys selvillä. Liekö kovinkin harvinainen?  Mulla on se 1900-luvun alun opas, jossa nappulat ja kappaleet on merkitty vain numeroilla, joten melodia löytyy (tiiä missä sävellajissa) ja kappaleen tunnistaa.  ...

C/F on hyvin yleinen. Numerokaaviosi toimii kaikkiin standardidiatonisiin edellisessä postissani selitetystä syystä. Onglema on tosiaan juuri siinä, että kun soittaa eri virityksellä olevilla, melodia kyllä menee intervalleiltaan oikein, mutta sävellaji vaihtuu.

Edit: Melodeonissa oli kaksi kuviota: standard accinentals ja low notes.  Mitä nämä merkitsevät?  Pitäisikö vielä soitella rouvan kans noi ylimmät nappulat, joissa näyttäisi olevan eroa?

Jos et saa selville voin katsoa, mutta aikapulaa taas kun pitää käväistä maakunnissa yms.

[olli]

Kiitokset Ristolle alkeisopeista.  Kun tämä peli on siis C/F, voiko tätä kutsua "duuripeliksi", kuten Ruotsissa myynnissä näyttää usein olevan?  Jos nyt alan opetella nuoteista soittamista, onnistuuko esim. "Tuusulan polkka" F-duurissa?

[Armando Bugari]

Kiitokset Ristolle alkeisopeista.  Kun tämä peli on siis C/F, voiko tätä kutsua "duuripeliksi", kuten Ruotsissa myynnissä näyttää usein olevan?  Jos nyt alan opetella nuoteista soittamista, onnistuuko esim. "Tuusulan polkka" F-duurissa?

Ruotsinkielen taitoisena kerron: Duuripeli, eli termi "durspel" på svenska tarkoittaa nimenomaan vaihtoäänistä haitaria (kertauksen vuoksi: vaihtoäänisyys tarkoittaa siis sitä, että saadaan eri sävel paljetta työntäin ja vetäen).

Tuusulan polkkaa en osaa enkä tunne, mutta jos sävellyksessä nuotistolla on yksi alennusmerkki, niin voit soittaa sitä F-duurissa ja tai d-mollissa.

Lisäys: tässä ihan hyvä ruotsalaisten "durspel" -sivusto vähärivisille:
http://www.durspel.com/

[olli]

Diskantilla sain aikaiseksi "Tuusulan polkan" F-duurissa.  Bassot mietityttää.  Kun diskantissa tulee niitä vetoja ja työntöjä oikean sävelen kulloinkin saadakseen, niin bassopuolella ne vedot ja työnnöt antavatkin eri sävelet kuin nuottiin on kirjoitettu.  Palaan asiaan, kunhan olen vielä treenannut diskanttia ja ottanut bassoja mukaan.

[olli]

Tilasin Kaustisilta Lindqvistin oppaan.  Pääsee paremmin sisälle, kunhan opas tulee perille.  Menee kuitenkin peukalo varmaan "verille" kun ei ole remmejä, vain se peukalohihna.

[oki]

Se on hyvä opas. Kasetti vielä täydentää vasta-alkajaa sopivasti, muta siinä olevaa tasabasson molli muunnosta ei juuri nykyään käytetä.