Sä kaunehin oot

[kukkolanpeli]

Tervehdys kaikki kauniit ja rohkeat (:-)
Löytyisikös maukkaita sovituksia  Sä kaunehin oot- melodiaan.
Perus tietoa löytyy kyllä tuubista ja muistakin lähteistä mutta nuotinnusta ei ja tietysti sanojakin on useampaan lähtöön KYLLÄ.  kIITOKSIA etukäteen vastaajille. Terv. Kukkolanpeli. Os. Profilissa

[Hannu S]

Kyllä löytyy, kunhan ehdin kaivelemaan arkiston. Saat sen sitten.
Lähetetty pari nuottia.

[PaRisto]

Moro,

Sanoineen Suuresta toivelaulukirjasta nro: 3 sivulta 246.

t. Paristo

[Johan]

Tervehdys kaikki kauniit ja rohkeat (:-)
Löytyisikös maukkaita sovituksia  Sä kaunehin oot- melodiaan.
Perus tietoa löytyy kyllä tuubista ja muistakin lähteistä mutta nuotinnusta ei ja tietysti sanojakin on useampaan lähtöön KYLLÄ.  kIITOKSIA etukäteen vastaajille. Terv. Kukkolanpeli. Os. Profilissa

Mikäli ei nuottia löydy, tule käymään, niin saat kopion, muistaakseni minulla on siitä joku vieraskielinen versio ajalta ennen Toivelaulukirjaa.

Nyt olen saaressa, mutta perjantaina puoliltapäivin kotona.

Johan

[Hannu S]

Tuo Scandia Musiikin julkaisema pianonuotti on kyllä mielenkiintoinen.

[olli]

Tähän versioon kun nuotin saisi
http://www.youtube.com/watch?v=5nGtdKObqH8

[ftamt]

Tähän versioon kun nuotin saisi
http://www.youtube.com/watch?v=5nGtdKObqH8

Tämä Dallapén levytys on paras levytys maailmassa tästä kappaleesta. Tietenkään tästä ei ole enää säilynyt Dallapén omaa sovitusta. Laihasen Onni harmonikkoineen ja Pahlmanin
Hele viuluineen hallitsivat kyllä swingin soiton täydellisesti. Tuohon pitäisi paneutua kun-
nolla, että pääsisi oikeaan soittotapaan sisään. Pitäisi olla hyväkorvainen nuotinkirjoittaja,
että saisi levyltä siirrettyä harmonikkaan.
Toivo

[Maniskamies]

Eipä ole sekundaa, vaikka säveltäjä oli Secunda. Pääteeman aloittaa meille suomalaisille ah, niin rakas pieni seksti, väliin hieman murtosointua, ja lyhyesti sanottuna: yksinkertaisuudessaan nerokas teema! Bei mir bist du schön (means that you're grand). For me you are perfect.  To me you're beautiful.

Tietysti säveltäjästä ollaan toistakin mieltä, kun soi riehakkaasti
Bei Mir Bistu Shein - Traditional Yiddish Folk Song

https://www.youtube.com/watch?v=fgUJaFofs6w

Kaunis on myös Belle Baker-- Bei Mir Bist Du Schon :

https://www.youtube.com/watch?v=S1XRPDR9dVU

Entä Zarah, Ella, Benny, ....

[Johan]

Tähän versioon kun nuotin saisi
http://www.youtube.com/watch?v=5nGtdKObqH8

Pettymys, tynkä versio, A-osa puuttuu, muuten kyllä menettelee.

Johan

[htoyryla]

Eipä ole sekundaa, vaikka säveltäjä oli Secunda. Pääteeman aloittaa meille suomalaisille ah, niin rakas pieni seksti, väliin hieman murtosointua, ja lyhyesti sanottuna: yksinkertaisuudessaan nerokas teema! Bei mir bist du schön (means that you're grand). For me you are perfect.  To me you're beautiful.

Tietysti säveltäjästä ollaan toistakin mieltä, kun soi riehakkaasti
Bei Mir Bistu Shein - Traditional Yiddish Folk Song

Itselleni tuli aikoinaan yllätyksenä miten moni jiddishinkielisinä kansanlauluina pidetyistä lauluista olikin tietyn säveltäjän, usein teatteria varten, säveltämiä.

Toisinkin päin kyllä käy. Kansansävelmiä näkyy nuoteissa merkityn Kammenin säveltämiksi, mutta tämä Kammen oli kuitenkin vain kustantaja. Sama joka osti Secundalta Bei mir bist du sheinin 30 dollarilla.

PS. Täytyy panna tähän vielä yksi tarina. Jotkut klezmermuusikot halusivat soittaa yhdessä New Orleansin jazzäijien kanssa. Meinasivat että Bei mir bist du shein on hyvä kappale aloittaa, sen kaikki tuntevat. Kappaleen nimi ei kuitenkaan sanonut jazzmiehille mitään. Klezmerkaverit soittivat vähän alkua. Nyt valkeni, tämähän oli "The bear missed the train". Semmoista se on kun oppii korvakuulolta

[htoyryla]

Mulla näkyy olevan Yiddish Fake Bookissa laulunuotti jiddishinkielisin sanoin. Melodiassa on joitakin semmoisia juutalaisen tyylin koukeroita mukana, että tämä lienee alkuperäistä Secundaa.

Soittelin tässä näytteet noista parista kohdasta http://freygish.com/htoyryla/music/bmsbnayte2.mp3

[Hannu S]

Minulla on Scandian ja Fazerin nuottien lisäksi myös tuo 30-luvulta oleva Harms Inc.:n New Yorkissa tekemä nuotti, mikä näkyy tuossa Belle Bakerin esityksessä. Siinä on mielenkiintoista, että siihen on Laulu nuotitettu erikseen ja sitten pianosäestys. Tämän lisäksi on merkitty kitara,  Ukulele ja Banjo symbolit.

[Maniskamies]

Hyvät Hannut,

tietysti Teidän molempien erikoiset nuotit kiinnostavat.


Sä kaunehin oot-sävelmän näyttää Arvi Tikkala levyttäneen Tuntemattoman sanoittajan versiona 1938. Löytyykö lyriikkaa?

Malmstenin laulavista veljeksistä Eugen taisi olla Joria enemmän swing-verinen. Eugen on levyttänyt ko. sävelmän vasta 1974. Sillä LP-levyllä näkyy olleen myös toinen jiddish-kipale Oi Josef, Josef.

[htoyryla]

tietysti Teidän molempien erikoiset nuotit kiinnostavat.

Malmstenin laulavista veljeksistä Eugen taisi olla Joria enemmän swing-verinen. Eugen on levyttänyt ko. sävelmän vasta 1974. Sillä LP-levyllä näkyy olleen myös toinen jiddish-kipale Oi Josef, Josef.

Täytyy skannata huomenna.

Suomessa tehtiin aikoinaan aika monta iskelmää jotka olivat alunperin amerikkalaisia jiddish-kappaleita. "Pojat ovat samanlaiset..." (Mame meg ikh gein spatsiren), "Tulkaa tänne täällä tanssitaan" (Khosen kalle mazl tov) ja muita, välillä törmää yllätyksekseen vielä johonkin uuteen. Taitaa Bublitskikin olla tullut tuota kautta eikä suoraan Venäjältä. Ei se ihme ole että jiddish-musa tuntui niin tutulta kun siihen törmäsi.

Huvittavaa oli muuten, kun katsoin pari viikkoa sitten Odessa Kummisetä -sarjan avausjakson, joka tapahtuu 1918 Odessassa. Kapakan tanssitytöt esittivät jiddish-kappaleita, liki kaikki Amerikassa tehty 1930 – 50  -luvuilla. Sovituksetkin ja fraseeraukset olivat lähes suoraan Barry Sistersiltä.

[Maniskamies]

Lainaus Hannulta: "Itselleni tuli aikoinaan yllätyksenä miten moni jiddishinkielisinä kansanlauluina pidetyistä lauluista olikin tietyn säveltäjän, usein teatteria varten, säveltämiä."

Samansuuntainen yllätys on ollut, kun aikoinaan Trad.-merkinnällä julkaistuja ns. itä-lainoja on myöhemmin nimetty joidenkin säveltäjien säveltämiksi.

Ja toisaalta joidenkin säveltäjien säveltämäksi on kirjattu sävelmiä, vaikka oikeastaan olisi kai pitänyt kirjata sovittajaksi. Esim. Asfalttikukka, On katseessa äidin (Ma Yiddishe Mame), Oi niitä aikoja jne.

[htoyryla]

Lainaus Hannulta: "Itselleni tuli aikoinaan yllätyksenä miten moni jiddishinkielisinä kansanlauluina pidetyistä lauluista olikin tietyn säveltäjän, usein teatteria varten, säveltämiä."

Samansuuntainen yllätys on ollut, kun aikoinaan Trad.-merkinnällä julkaistuja ns. itä-lainoja on myöhemmin nimetty joidenkin säveltäjien säveltämiksi.

Ja toisaalta joidenkin säveltäjien säveltämäksi on kirjattu sävelmiä, vaikka oikeastaan olisi kai pitänyt kirjata sovittajaksi. Esim. Asfalttikukka, On katseessa äidin (Ma Yiddishe Mame), Oi niitä aikoja jne.

Mä olen näistä tapauksista kirjoitellut toisella foorumilla joskus paljonkin. Kun mennään tuonne 1900-luvun alkupuoliskolle, niin säveltäjiksi on merkitty kaikenlaista muistiinmerkitsijää ja muuta. Siihen aikaan tekijänoikeuskaan ei ollut yhtä iso asia kuin tänä päivänä.

Ja kun plagioi kaukaa niin ei heti jää kiinni. 70-luvun hitti Linda Linda onkin 1950-luvulta Libanonista, eikä tietenkään alkuperäisen tekijän nimissä.

PS. Se on "A jiddishe mame", siis laulun nimi viittaa juutalaiseen äitiin yleensä, ja sitten se oma äiti tulee vasta siellä lopussa "mame main".

[Maniskamies]

Lainaus: "70-luvun hitti Linda Linda onkin 1950-luvulta Libanonista, eikä tietenkään alkuperäisen tekijän nimissä."

Kiitokset tiedoista karman kera!


Näillä sitä Lindaa voi muistella iloisin mielin:

https://www.youtube.com/watch?v=bU1eglhU6cA

https://www.youtube.com/watch?v=MM_UFwe6iVQ

[Maniskamies]

Lainaus Hannulta: "Mä olen näistä tapauksista kirjoitellut toisella foorumilla joskus paljonkin."

Kysymys Hannulle: saisiko ko. foorumin osoitteen? Tiedonjano kasvoi, ja haluaisin lukea ko. tapauksista lisää.

[htoyryla]

Tulee vielä juttua mieleen klesmerin ja swingin välimaastosta. Klesmer-klarinetisti Dave Tarrasta kutsuttiin joskus juutalaisten Benny Goodmaniksi, mikä on sikäli jännää että Benny Goodmankin oli juutalainen.

Benny Goodmanin bändin kappale And the Angels Sing (taitaa olla kirjattu Ziggy Elmanin kappaleeksi) perustuu klesmerkappaleeseen Der Shtiler Bulgar. Mulla on jollain levyllä semmoinen pätkä missä Goodmanin bändi vaihtaa swingistä klesmeriin. Mutta ei siinä vielä kaikki. Klesmerissä käytetään välillä semmoista tiettyä lopuketta jolla kappale lopetetaan siihen paikkaan tit tit tit ti, kuin seinään. No, levyllä vetävät tuon lopukkeen ja ilman taukoa jatkavat swinginä. Siinä on minusta semmoista musiikillista huumoria.

[htoyryla]

Lainaus Hannulta: "Mä olen näistä tapauksista kirjoitellut toisella foorumilla joskus paljonkin."

Kysymys Hannulle: saisiko ko. foorumin osoitteen? Tiedonjano kasvoi, ja haluaisin lukea ko. tapauksista lisää.

muusikoiden netissä se oli, ei niitä sieltä enää kaiva mistään, vuosien varrella eri keskusteluissa. Asia ei kiinnostanut siellä ketään. Voidaan jatkaa täällä.