Säveltäminen

[htoyryla]

Piirpaukeen ja Kareliaan sekä kyseisiin herroihin liittyy termi
KALEVALAISTA JAZZIA
Netistä löytyy pro gradu –tutkielma
URN_NBN_fi_jyu-200595.pdf
joka kertoo mm. siitä, mitä ominaisuuksia on hyödynnetty, ja mitä taas on jätetty pois moderneissa kalevalaisissa jazz-sävellyksissä.

Aloin selailla tätä. Kalevalaisesta perinteisestä melodiasta löytyi

"Tavallinen sävelala kalevalaisessa musiikissa on toonikan ja dominantin välinen pentakordi,
mutta suppea-alaisempiakin sävelmiä tunnetaan. Tätä laaja-alaisemmat sävelmät
edustavat puolestaan uutta kerrostumaa. Sävelala laajentuu tavallisimmin siten,
että pentakordin lisäksi mukana on lähin ylä- tai alapuolinen sävel, alapuolinen
kvartti tai nämä kaikki."

Mielenkiintoista. Juuri noin minä tuossa Kexissä olen tehnyt. Alapuolinen kvartti mukaan ja yläpuolelta yksi vielä.

[Maniskamies]

Myös löytyy: "Musiikillisia piirteitä ovat lisäksi olleet maneeriksi asti käytetty
5/4-tahtilaji, modaalisuus, duuri–molli-tonaliteettia välttävä harmonia, laulumusiikissa
ilmenevä nelipolvinen trokeemitta ...."
ja
"Koska kalevalainen laulu on laulaen esitettyä runoutta, sanojen rytmi vaikuttaa musiikin
rytmiin. Musiikki onkin selkeästi alisteinen tekstille (Väisänen 1944b, 99)."
ja
"Elävässä
musiikissa rytmiyksiköt toistuvat kuitenkin harvoin näin kaavamaisesti. Yhden iskualan
sisällä kaksijakoiset, kolmijakoiset ja pisteelliset rytmit voivat vaihdella esittäjän
kulloistenkin tarpeiden mukaan."
ja
"Jotkin mollisävelmien piirteet,
kuten ylennetty seksti ja ylentämätön johtosävel sekä teräsävelen ja dominantin lopukkeet
viittaavat kirkkosävellajien vaikutukseen."


"Suomalaiselle kansanmusiikkiliikkeelle ja etnojazzille tärkeimpiä aikakauden
tuotteita oli Sakari Kukon johtaman Piirpauken ensimmäisen levyn julkaiseminen
vuonna 1975. Siinä julkaistiin menestykseksi noussut kantelesävelmä Konevitsan kirkonkellot,
joka tunnetaan nykyään hyvin mm. radion ja elokuvien ansiosta. Pitkälti
mollipentakordiin pohjautuva kappale saa modaalisuudessaan aikaan hypnoottisen
tunnelman, jota kitara-, basso- ja sopraanosaksofonisoolot koristelevat (Piirpauke
1975)."

[Maniskamies]

"Hau, hau, hau meni ...."

Erittäin sopiva juttu muille paitsi allergisille. Tiedätkös Johan, missä porukoissa pelätään eniten laulamista?

[htoyryla]

Myös löytyy: "Musiikillisia piirteitä ovat lisäksi olleet maneeriksi asti käytetty
5/4-tahtilaji, modaalisuus, duuri–molli-tonaliteettia välttävä harmonia, laulumusiikissa
ilmenevä nelipolvinen trokeemitta ...."

Taisi mennä ohi tuo minun pointti? Että olin laajentanut sävelkulkua juuri niillä lisäsävelillä joita myöhemmässä kansanmusiikissakin oli otettu viiden perussävelen lisäksi käyttöön. Ei ollut tarkoitus referoida kalevalaisen musiikin piirteitä noin yleisesti.

No, tarkoitit tietysti vain kertoa tässä noita piirteitä, et kommentoida minun havaintoani.

No, mä pakenin nyt yiddish-musiikin pariin ja piano-haitari -musiikkiin http://www.youtube.com/watch?v=Som_XcVh0wc
(Maniskamiehelle: soittelin tuota melodiaa kitarallakin juuri ja kappas, huomasin että jossain kohdassa soitin sävelen viereiseltä kieleltä taivuttamalla sormea ylimmästä nivelestä. Se sopi siihen, kun se oli lyhyt sävel ohimennen sävelkulussa. Kyllä nämä soittohommat on ihmeellisiä.)

[Maniskamies]

"Taisi mennä ohi tuo minun pointti? "

Sopiiko, että kommentoin nyt: olet laajentanut ja värittänyt tavanomaista kalevalaisen sävelmän asteikkoa hyvin. Samoin ovat tehneet Kukko ja kumppanit.

[htoyryla]

"Taisi mennä ohi tuo minun pointti? "

Sopiiko, että kommentoin nyt: olet laajentanut ja värittänyt tavanomaista kalevalaisen sävelmän asteikkoa hyvin. Samoin ovat tehneet Kukko ja kumppanit.

Heh... hyvin tai huonosti, mutta samalla lailla kuin jo myöhempi kalevalainen musiikki*. Että kai sitä suomalaisella on sitten jokin kalevalaisen taju. Jotain semmoista mä vain funtsin.

* siis ymmärsin tuon gradun kohdan niin että siinä oli puhe alkuperäisen kalevalaisen musiikin uudemmasta kerrostumasta, ei vielä Kukosta ja Paakkunaisesta.

[htoyryla]

Olihan mulla tämmöinenkin missä haitari säestää laulua. "Kalkkimaan papin", torniolaisen kylähullun 1800-luvulla tekemä pilkkalaulu johon hutaisin joskus pari vuotta sitten tämmöisen sävelmän kun en tuntenut alkuperäistä.

http://freygish.com/htoyryla/music/nalkahaat2.mp3

Ei nyt ihan kalevalamittaa tuo Kalkkipapin teksti, mutta kansanrunoperinnettä kuitenkin.

[olli]

Perinteisesti olen kyllä mieltänyt tämän Karelianismin suureksi innoituksen lähteeksi enempikin klassiselle puolelle mutta mikseipä ei, sopinee se kyllä myös tänne "kurtunrepimiseen" keskittyvälle foorumille. Minulla kun löytyy noista sukujäämistöistä paljon myös tuonne "Karjalan laulumaille" suuntautuvaa musiikkiin liittyvää aineistoa aina tuolta 1800 luvulta asti niin laitetaanpas tähän väliin hiukan erilainen kysymys. Mistä (minkä nimisestä) opuksesta tuo oheisen kuvan alareunan käsin kirjoitettu partituuri on ja kenen tekele?

Arvataan: Sibeliuksen Finlandia

[htoyryla]

"Suomalaiselle kansanmusiikkiliikkeelle ja etnojazzille tärkeimpiä aikakauden
tuotteita oli Sakari Kukon johtaman Piirpauken ensimmäisen levyn julkaiseminen
vuonna 1975. Siinä julkaistiin menestykseksi noussut kantelesävelmä Konevitsan kirkonkellot,
joka tunnetaan nykyään hyvin mm. radion ja elokuvien ansiosta. Pitkälti
mollipentakordiin pohjautuva kappale saa modaalisuudessaan aikaan hypnoottisen
tunnelman, jota kitara-, basso- ja sopraanosaksofonisoolot koristelevat (Piirpauke
1975)."

Piirpaukea kuuntelin kovasti jonnekin 80-luvun puoliväliin, tai kuuntelin senkin jälkeen mutta en enää seurannut heidän uusia juttuja. Karelian Suomi-Pop taas oli silloin 1970 yksi niitä harvoja levyjä joita meillä oli kotona. Levysoitin oli vasta ostettu ja toimittajavanhempien kautta sain joitakin levyjä arvostelijankappaleina. Kirjoitin niistä sitten paikalliseen sanomalehteen.

[htoyryla]

         272. Laula, laula veitoseni.                                          
                                                                               
                                                                               
         Laula, laula veitoseni,                                              
         Kuku, kuku kultaseni;                                                
         Anna aikasi ilohon,                                                  
         ääni laske laulamahan!                                                
         Ota kaunis kantelesi                                                  
         Soitto kultainen kuleta,                                              
         Kielet soppehen sovita,                                              
         Käännä sormet soittamahan,                                            
         Jotta kuuluisi kujilla,                                              
         Kajahtaisi kankahilla,                                                
         Sekä soitto, jotta laulu,                                            
         Jotta ainoinen ilosi--                                                
         Kuuluisi kyliä myöten,                                                
         Kajahtaisi kaikin paikoin,                                            
         Savossa soria soitto,                                                
         Ilo kaunis Karjalassa!

http://freygish.com/htoyryla/music/kanteletar181013.mp3

Marssijärjestystä ei ole noudatettu eikä kyseessä muutenkaan ole sävellys, vaan kitara kädessä laulettu hetken luomus, jonkinlaista runonlaulantaa kai.

PS. Otin sitten haitarin käteen ja sieltä tulikin ihan toisenlainen, eikä edes noiden sanojen mukaan, mutta otinpa talteen senkin.

[olli]

Ei huono   Oli jotain tuttua

[htoyryla]

Ei huono  Oli jotain tuttua

Tuttua on, mutta ei tiedä mistä. Ja että onko kokonaan jostain lainattu vai onko vain tutuntuntuisia kohtia. Kun muinainen runonlaulaja lauloi, tai pelimanni soitti, niin ei ollut tekijänoikeuslakimiehet metsästämässä plagiaatteja. Kansanmusiikkiin nimenomaan kuului että vaikutteita otettiin kaikkialta mitä oli kuultu. Nykyään kansanmusiikki taitaa olla Sibiksen kansanmusiikin laitokselta valmistuneiden säveltäjien säveltämää musiikkia.

[Maniskamies]

Hyvä esitys!
Sanojen tarjoamaa muuntelumahdollisuutta on käytetty, joten tästä on hyvä jatkaa.
Karma napsahti!

[olli]

Ei huono  Oli jotain tuttua

Tuttua on, mutta ei tiedä mistä. Ja että onko kokonaan jostain lainattu vai onko vain tutuntuntuisia kohtia. Kun muinainen runonlaulaja lauloi, tai pelimanni soitti, niin ei ollut tekijänoikeuslakimiehet metsästämässä plagiaatteja. Kansanmusiikkiin nimenomaan kuului että vaikutteita otettiin kaikkialta mitä oli kuultu. Nykyään kansanmusiikki taitaa olla Sibiksen kansanmusiikin laitokselta valmistuneiden säveltäjien säveltämää musiikkia.

Tätä sävelmää haeskelin mielessäni.  En syytä sentään plagioinnista, onhan Hannun esityksessä paljon omaa osuutta - mutta jotain tuttua oli siis tämä teema
http://www.youtube.com/watch?v=mAYEodZ0Mp4
  En muista montako tahtia saa "laillisesti" lainata

[htoyryla]

Ei huono  Oli jotain tuttua

Tuttua on, mutta ei tiedä mistä. Ja että onko kokonaan jostain lainattu vai onko vain tutuntuntuisia kohtia. Kun muinainen runonlaulaja lauloi, tai pelimanni soitti, niin ei ollut tekijänoikeuslakimiehet metsästämässä plagiaatteja. Kansanmusiikkiin nimenomaan kuului että vaikutteita otettiin kaikkialta mitä oli kuultu. Nykyään kansanmusiikki taitaa olla Sibiksen kansanmusiikin laitokselta valmistuneiden säveltäjien säveltämää musiikkia.

Tätä sävelmää haeskelin mielessäni.  En syytä sentään plagioinnista, onhan Hannun esityksessä paljon omaa osuutta - mutta jotain tuttua oli siis tämä teema
http://www.youtube.com/watch?v=mAYEodZ0Mp4
  En muista montako tahtia saa "laillisesti" lainata

Eikös tuo sävel ole se kansansävelmä, jota lauletaan "Pappa lupas talon laittaa, Saarijärven rantaan, siellä vasta ilo alkaa, oman kullan kanssa".

Tuommoista laillisen lainauksen sallittua määrää ei todellisuudessa ole olemassa. Kyllä ne aina ratkaistaan tapauskohtaisesti. Mitä yksinkertaisempi sävelkulku, niin sitä useammassa sävelmässä sitä on jo käytetty.

[olli]

Joo, ei millään pahalla, Hannu!

[htoyryla]

Joo, ei millään pahalla, Hannu!

Ei käynyt mielessäkään

Loppujen lopuksi, hiteiksikin päätyy yleensä kappaleet jotka ovat tarpeeksi tutunoloisia että jäävät mieleen. Tämä ei kuitenkaan ollut hitiksi tarkoitettukaan, vaan kansanmusa/runonlaulu -hengessä esitetty. Siis ei etukäteen sävelletty vaan kitara kädessä synnytetty, vähän semmoista hapuilua leikkasin tuosta alusta pois.

[Maniskamies]

Jäitä hattuun, poijjat.
Plagiointi on jonkun toisen tekemän esim. sävellyksen esittäminen omana. Tutun oloinen tai kuuloinen kipale ei ole sitä. Muuten kymmenientuhansien tangojen maassa olisi paljon plagiaatteja.

Toisekseen Rakkauden tuli on Trad. Netistä löytyy myös Karhunkaato.pdf jossa sävelmän ja sanojen osalta kerrotaan, että kyseessä olevat säv. ja san. eivät itsessään ole tekijänoikeussuojattuja. Kun joku tekee niistä sovituksen, niin tuo sovitus nauttii tekijänoikeussuojaa.

Tauno Palon tulkinnasta oli karsittu tämän piirilaulun masurkka-luonne, joten siltäkin osin on lähes mahdoton kenenkään muistaa tai edes tietää kymmenientuhansien kansansävelmien kaikkia erilaisia tulkintoja. Alla Rakkauden tulen nuotti, josta selviää ko. sävelmän rytmitys.

[htoyryla]

Jäitä hattuun, poijjat.
Plagiointi on jonkun toisen tekemän esim. sävellyksen esittäminen omana. Tutun oloinen tai kuuloinen kipale ei ole sitä. Muuten kymmenientuhansien tangojen maassa olisi paljon plagiaatteja.

Toisekseen Rakkauden tuli on Trad. Netistä löytyy myös Karhunkaato.pdf jossa sävelmän ja sanojen osalta kerrotaan, että kyseessä olevat säv. ja san. eivät itsessään ole tekijänoikeussuojattuja. Kun joku tekee niistä sovituksen, niin tuo sovitus nauttii tekijänoikeussuojaa.

Kyllä mulle tekijänoikeusasiat on aika tuttuja, melkoisen tarkkaan olen asioita seurannut viimeiset kymmenen vuotta. Lakimiehillä viittasin toisenlaisiin ongelmiin kuin tässä. Käytännöt ja asenteet on menneet tiukoiksi. Enkä tarkoita kopiointia vaan ihan luovaa toimintaa jossa on jollain lailla toisten tekemää mukana.

Mutta tuosta melodiapätkien uudiskäytöstä. Mullahan tuossa Ollin korvaan tarttui tuo alun a - c - e  c - h - a.

A - c - e on a-mollisoinnun sävelet ja sellaisenaan hyvin ilmeinen aloitus. C - h - a taas on oikeastaan lopetus, siinä tullaan takaisin perussäveleen. Tavallaan aika outo aloitus, kun ei jää  mitään jännitettä. Modernimpaa olisi c - h - c. Siitä voisi jatkaa duurissa. Mutta mä halusin vaihtaa duuriin vasta kolmannessa rivissä, jossa mainitaan ilo.

Kun mä itse tunnustelin, mistä tämä mun vetäisy olisi tuttu, niin en kyllä ajatellut tätä aloitusta, vaan jotain myöhempää kohtaa. Mutta se voi olla jokin mun oma maneeri siellä joka vain mulle tuntuu tutulta.

Ja mutta sävelkulun uusiokäytöstä. Kun mä olin tehnyt Mie menen kohta methään, niin jossain vaiheessa tajusin että säkeistön melodian alku menee samoin kuin Tähdet tähdet. D - d - c - bb - c.  Rytmi ja tunnelma on kuitenkin aivan toinen. Tuossa tapauksessa kukaan tuskin huomaa sitä: http://freygish.com/htoyryla/music/miemenenmethaan2011b2.mp3 Ja todellisuudessa inspiraatio tuon tekoon syntyi Tom Waitsin laulua All the world is green kuunnellessa. Ja ainakin minusta, tuli ihan erilainen.

Jouduin taannoin väittelyyn siitä, onko Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle plagiaatti kansansävelmästä. Oma kantani oli, että kun ratkaisevaa on melodia, niin nehän kulkevat aivan eri tavalla. (Sovitusasiat on sitten vielä eri juttu). Vastassa oli koko ikänsä soittamista harrastanut mies, joka oli toista mieltä. En tiedä, hän jotenkin hahmotti sen toisin, että vaikka melodia kulki eri lailla, se oli niin saman kuuloinen.

[htoyryla]

Seurasin nuottiketjusta Konevitsan kirkonkellojen metsästystä ja innostuin virittämään 10-kielisen kanteleeni. Ja siitä muistin että teinhän mä joskus itärajan kalevalaismaisemien kuvitukseksi tämmöisen ääniraidan, joka lähtee kanteleella vapaasti Jussi Huoviselta lainatusta Kyllä tiiän tuulen synnyn teemasta.

http://www.youtube.com/watch?v=q7ff1OfuPmw

Nyt kuunneltuna aika epävireinen ja sekava. Poikkihuilu on epävireessä, haitari kuulostaa karkealta, mutta tinapilli soi kuin käen kukunta kuusikossa.