Säveltäminen

eikkajuhani · 28-09-2013, 20:53:49

Totesin tuon aiemman versioni aika mutkikkaaksi nuotitettavaksi ja siksipä tässä UUSI verso !

eikkajuhani

htoyryla · 29-09-2013, 00:03:06

Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 28-09-2013, 20:53:49
Totesin tuon aiemman versioni aika mutkikkaaksi nuotitettavaksi ja siksipä tässä UUSI verso !

eikkajuhani

Minä puhuisin nuotittamisesta (tai oikeastaan nuotintamisesta?) vasta kun sävel on jo tehty ja pitää kirjoittaa nuoteiksi.

Siinä alkuperäisessä versiossa oli mukavasti haastetta, kun joka säkeistössä tuli yksi rivi lisää. Kuinka saada sujuva sävelmä siihen. Nythän tuo menee, kun tekee sävelen yhteen säkeistöön.

Kyllä mä tuossa yhtenä päivänä kehittelin eteenpäin sitä minkä jo aloitin. En saanut heti toimimaan ja jätin odottamaan aikaa parempaa.

Maniskamies · 14-10-2013, 20:40:24

Olli aloitti mielenkiintoisen ketjun, joka näyttäisi nyt kuihtuvan. Joten on tehtävä jotain!
Aloitammeko sävellysharjoituksen valmiiseen tekstiin? Sellaisia hommia oikeille säveltäjillekin tulee tehtäväksi, joten alkaako allaoleva runo synnyttää mielikuvia?

Tekijänoikeussyistä valitsin erään Kantelettaren runon, joka ei ole liian pitkä 'läpisävellettäväksi'.

272. Laula, laula veitoseni.

Laula, laula veitoseni,
Kuku, kuku kultaseni;
Anna aikasi ilohon,
ääni laske laulamahan!
Ota kaunis kantelesi
Soitto kultainen kuleta,
Kielet soppehen sovita,
Käännä sormet soittamahan,
Jotta kuuluisi kujilla,
Kajahtaisi kankahilla,
Sekä soitto, jotta laulu,
Jotta ainoinen ilosi--
Kuuluisi kyliä myöten,
Kajahtaisi kaikin paikoin,
Savossa soria soitto,
Ilo kaunis Karjalassa!

"Säännöt" eli marssijärjestys löytyy linkistä:

http://academic.udayton.edu/PhillipMagnuson/soundpatterns/compbasics/

1. vaihe on siis tekstin rytmin tutkiminen(pitkät tavut - lyhyet tavut, painolliset - painottomat)

Paikoillenne, valmiit, HEP!

htoyryla · 15-10-2013, 12:24:10

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 15-10-2013, 09:07:59
Vaikuttaa äkkiseltään aika hankalalta saada menestyskappaletta tuosta kalevalaisjutusta - mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Tässä taannoin kehittelin tämmöistä sävelmää
http://freygish.com/htoyryla/music/kexi1012.mp3
kalevalamitassa kulkevaan ns. Keksin runoon joka kertoo Torniojoen tulvasta 1600-luvulla.

Kun taannoin törmäsin Suomen viimeisen runonlaulajan Jussi Huovisen levyttämiin kalevalaisrunoihin, tajusin ettei niiden aina tarvitse mennä sillä yhdellä ja samalla sävelellä.

olli · 15-10-2013, 15:25:54

Lainaus Hannulta:
"Tavujen määrä ei ole ainoa asia joka vaikuttaa rytmiin. Tavujen painollisuus on myös tärkeä. Ei haittaa jos tuntisi perinteisen runousopin alkeet. Ei ole samantekevää mitkä tavut osuvat painollisille iskuille."

Vexi Salmi on kertonut usein, että mennessään Topi Kärjen hommiin, Topi oli antanut hänelle kirjasen runousopista. En jaksa muistaa, mikä teos oli ollut kyseessä, mutta siitä oli ollut Vexille suuri apu. Tuloksen olemme kuulleet lukuisissa hänen sanoituksissaan!

Muistaako kukaan, mikä teos oli kyseessä? Voisin opiskella sen

PS. Oli pitkähkö juttu, josta yritin lainailla, mutta meni pieleen, joten tällainen versio

olli · 15-10-2013, 16:19:40

Lainaus käyttäjältä: olli - 15-10-2013, 15:25:54
Vexi Salmi on kertonut usein, että mennessään Topi Kärjen hommiin, Topi oli antanut hänelle kirjasen runousopista. En jaksa muistaa, mikä teos oli ollut kyseessä, mutta siitä oli ollut Vexille suuri apu. Tuloksen olemme kuulleet lukuisissa hänen sanoituksissaan! Muistaako kukaan, mikä teos oli kyseessä? Voisin opiskella sen

On se tuo Wikipedia mainio juttu. Muutaman klikkauksen jälkeen tuokin asia selvisi. Kysessä on V. Artin (Kaarlo Väinö Valve 1885-1963) teos "Runoanalyysi ja runotekniikka".
Nyt sitten uusi kysymys: "Mistähän tuon kirjasen löytäisi?"

Ainakaan Oulun alueen kirjastoista ei löytynyt!

Maniskamies · 15-10-2013, 17:06:13

Aikoinaan on julkaistu myös:
Runoanalyysin opas / kirjoittanut V. Arti, n. 200 siv. WSOY 1930

Tuskin näitä V. Artin kirjoja löytyy etsimälläkään,
mutta lainaa Olli kirja nimeltä {kahle} KUNINGASLAJI, kirjoittanut Heikki Salo (eturivin sanoittaja ja lauluntekijöiden kouluttaja).

Toisaalta saattaa käydä kuten minulle, että tämä Laululyriikan käsikirja täytyi ostaa omaksi. On meinaan siksi mielenkiintoinen opus.

olli · 15-10-2013, 17:26:28

Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 15-10-2013, 17:06:13
Tuskin näitä V. Artin kirjoja löytyy etsimälläkään,
mutta lainaa Olli kirja nimeltä {kahle} KUNINGASLAJI, kirjoittanut Heikki Salo (eturivin sanoittaja ja lauluntekijöiden kouluttaja).

Kiitos vihjeestä

En nyt ala oikein tosissaan lauluja tekemään, mutta kuka sitä tulevaisuudestaan niin paljon tietääkään

Muokkaus: Kuningaslaji-nimikkeeltä tuli vastaan vain "potkupallo"kirjoja. Miten se tuo Heikki Salon kirjan nimi on oikein kirjoitettuna?

htoyryla · 15-10-2013, 20:21:35

Lainaus käyttäjältä: Johan - 15-10-2013, 20:03:54
Ken on joskus joutunut säestelemään yhteislauluja, lauluryhmää tai laulajaa, on varmasti käytännössä havainnut, että kun lauletaan sellaisia kappaleita, joissa säkeistöt ovat rakenteeltaan identtisiä meno on helpohkoa, mutta heti kun poiketaan tästä, niitä tavuja alkaa olla erilalaisia määriä osassa ja alkavat ongelmat siitä tulkinnasta, miten melodia ja teksti toimivat keskenään.

Tämä on ihan totta, varsinkin jos kappale on semmoinen joka ei ole niin tuttu että tulkinta tulee selkärangasta.

On tähän tullut törmättyä jo omassa piirissä. Joku laulu jonka jako on itsellä selkärangassa jonkun levytyksen kautta, mutta mukana tai yksinkin laulaa semmoinen jolle se ei ole tuttu.

Mä vain en ole itse tehnyt yhtään sävelmää yhteislaulu mielessä. Tai edes muuten livenä laulettavaksi. Ja soittaessakin tykkään kaikenlaisesta muuntelusta, rytmisestä ja muusta. Tavallaan rajoitteita nämäkin, tämmöistä mä tarkoitin sillä että jokaisella on omansa.

Semmoinenkin asia tulee mieleen, että useimmiten kun ollaan eri mieltä, ollaan todellisuudessa tekemässä tai tavoittelemassa eri asiaa tai ratkaisemassa jollain lailla eri ongelmaa.

olli · 15-10-2013, 20:28:39

Kävin tuolla nettisivuilla, ja löysin kirjan myynnistä (Johanin kuva) eikä ole kallis. En nyt vielä tilannut (oli tuo maksaminen vähän erilaista mihin olen tottunut). No ehkäpä hankin kirjan; en tänään, enkä huomenna, mutta ehkäpä lähipäivinä

olli · 15-10-2013, 20:40:32

Lainaus käyttäjältä: Johan - 15-10-2013, 20:03:54
Kaikenlaista musiikkia tehdään ja kaikki on mahdollista, taiteellisia vapauksia siis voidaan ottaa melko pitkälti, vaikka kyllähän musiikillakin on omat "lainlaisuutensa"

Tätä ketjua seuratessa on kuitenkin selkeästi havaittavisissa, että melkoisella kiihkolla, hyvä niin, lähdettiin tekemään jotain sellaista, josta ainakaan osalla osallistujia ei ole aikaisempia kokemuksia vielä kertynyt. Opiksihan Olli oli tätä aloittamassa.
Johan

Näin oli tarkoitus - jotta jotain oppisi

Onkohan olemassa mahdollisimman yksinkertaista "sävellysopasta"?

Lyriikkaan näyttäisi löytyvän mielenkiintoista luettavaa.

Maniskamies · 16-10-2013, 09:49:35

Ollin kysymys: "Onkohan olemassa mahdollisimman yksinkertaista "sävellysopasta"?"

Yksinkertaisena ukkona uskallan suositella seuraavaa:

http://www.amazon.co.uk/Tunesmith-Inside-Songwriting-Jimmy-Webb/dp/0786884886/ref=sr_1_8?ie=UTF8&qid=1381905150&sr=8-8&keywords=songwriting+book

Jimmy Webb: Tunesmith: Inside the Art of Songwriting 448 siv.

Kirjan sisällyksen ja varsinkin index-sivujen mukaan faktaa riittää.
Jos ei halua kirjoitella laulujen sanoja, niin kirjastahan voi poimia musiikkia koskevat osuudet. Niissä lienee se tieto, mikä on tarpeen sävelmien kasaamiseen.

Sokerina pohjalla: paperback-versiona hinta puntina ei ole paha. Kannattaa ostaa, kun saa halvalla - näin opetti Sulo Wilen. (anteeksi, Emilian vaatima heittomerkki puuttuu.)

Maniskamies · 16-10-2013, 10:46:55

"Vaikuttaa äkkiseltään aika hankalalta saada menestyskappaletta tuosta kalevalaisjutusta - mutta eihän sitä koskaan tiedä. "

Kenpä tietäis sen - niin lauleltiin uusina ollessa. Tuskin useat sävelmiä rustaavat saavat aikaan menestyskappaletta aherrettuaan vuosikymmeniä. Siksi kannattaa asennoitua siten, että nauttii tekemisistään eikä säveltele dollarin kuvat silmissä.

Kalevalaisjuttuja on monenlaisia. Joku saattaa muistaa nimiä Kukko, Saastamoinen ja Paakkunainen, sekä yhtyeitä Piirpauke ja Karelia. Voihan Värttinä, oliko senkin juuret siellä päin?

htoyryla · 16-10-2013, 14:23:28

Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 10:46:55
Kalevalaisjuttuja on monenlaisia. Joku saattaa muistaa nimiä Kukko, Saastamoinen ja Paakkunainen, sekä yhtyeitä Piirpauke ja Karelia.

Molempia on tullut kuunneltua ja taitaa se tässä kuuluakin http://freygish.com/htoyryla/music/kexi1012.mp3 . Sävelmän väsäsin Keksin tulvalaulua varten, kts. http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/acerbi/keksi.html

Sävelessä olen ottanut sen verran vapauksia että se menee ulos siitä viiden sävelen kaavasta, ei mene ihan viisikielisellä kanteleella soittaa. Mutta mulla onkin 10-kielinen jota pidän väärin päin käsissä.

PS. Tulee tuota kuunnellessa mieleen taannoinen keskustelu sormien käytöstä Maniskamiehen kanssa. Meni vähän kielisoitinten puolelle. Olen sen jälkeen huomannut että siihen on syy etten kitaraa melodiaa soittaessa paina seuraavaa säveltä viereiseltä kieleltä samalla sormella (barre-tyyliin) vaikka se olisi mahdollista. Silloin vähenee kontrolli niiden sävelten sointiin. Sillä miten kieltä painaa on iso vaikutus siihen sointiin ja soundiin. Miten se alkaa soida, sitten vibrato ja miten se loppuu. Mandoliinissa ei ehkä niin.

htoyryla · 16-10-2013, 19:27:38

Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 09:49:35
Ollin kysymys: "Onkohan olemassa mahdollisimman yksinkertaista "sävellysopasta"?"

Yksinkertaisena ukkona uskallan suositella seuraavaa:

http://www.amazon.co.uk/Tunesmith-Inside-Songwriting-Jimmy-Webb/dp/0786884886/ref=sr_1_8?ie=UTF8&qid=1381905150&sr=8-8&keywords=songwriting+book

Jimmy Webb: Tunesmith: Inside the Art of Songwriting 448 siv.

Kirjan sisällyksen ja varsinkin index-sivujen mukaan faktaa riittää.
Jos ei halua kirjoitella laulujen sanoja, niin kirjastahan voi poimia musiikkia koskevat osuudet. Niissä lienee se tieto, mikä on tarpeen sävelmien kasaamiseen.

Sokerina pohjalla: paperback-versiona hinta puntina ei ole paha. Kannattaa ostaa, kun saa halvalla - näin opetti Sulo Wilen. (anteeksi, Emilian vaatima heittomerkki puuttuu.)

Meinasin ostaa tuon sähköisenä Kindleen, mutta vaikka se löytyi kaupasta, sitä ei ollutkaan saatavilla. Painettuna taskupainoksena olisi ollut, mutta enpäs sitten viitsinyt panna sitä tilaukseen. Kirjoja on jo joka paikka täynnä täällä.

Ostin sitten tämmöisen http://www.amazon.com/Melody-Songwriting-Techniques-Writing-Berklee-ebook/dp/B00FJ6E6UU/ref=sr_1_4?s=digital-text&ie=UTF8&qid=1381940962&sr=1-4&keywords=songwriting
Ei tunnu yhtään hullummalta tuokaan kirja. Menee suoraan asiaan. Miten kannattaa kirjoittaa että menee lukea ja laulaa. Duuriasteikon vahvat ja epävakaat sävelet ja niiden käyttö melodiassa.

80-luvulla hommasin ulkomaanmatkoilta useampia erilaisia laulunteon oppikirjoja. Muistan kun tein "harjoitustyönä" laulun yhden opuksen neuvojen mukaan. Moni tykkäsi siitä, mutta itse en tuntenut sitä omakseni. Mutta olihan siinä mielenkiintoisempi sointukulku kuin mulla yleensä.

Lisäys: Löysinkin tuon 80-luvun lopulla harjoitusmielessä tekemäni piisin, tämmöinen http://freygish.com/htoyryla/music/6something.mp3 . Muutenkin mielenkiintoista kuunnella 25 vuotta sitten kasettineliraiturilla tekemiään juttuja.

Maniskamies · 16-10-2013, 19:51:57

Piirpaukeen ja Kareliaan sekä kyseisiin herroihin liittyy termi
KALEVALAISTA JAZZIA
Netistä löytyy pro gradu –tutkielma
URN_NBN_fi_jyu-200595.pdf
joka kertoo mm. siitä, mitä ominaisuuksia on hyödynnetty, ja mitä taas on jätetty pois moderneissa kalevalaisissa jazz-sävellyksissä.

Nyt olisi kerrankin mahdollisuus päästä historiaan, nimittäin surkeimman kalevalaisen jazz-kipaleen kyhäämisellä.

Toisaalta lähes kaikkeahan voi säveltää. MA Numminen sävelsi Ihmisoikeuksien julistuksen, armeijan ohjesääntöjä ja kuuluisaksi tulleita lakitekstejä ja jopa jenkan ulkosyn....

Maniskamies · 16-10-2013, 19:55:54

"Mandoliinissa ei ehkä niin."

Maniskahan on, kuten tunnettua, vain rämpytyssoitin.
Tosin sillä eräät taitavat soittajat saavat ihmeitä aikaan.

htoyryla · 16-10-2013, 20:20:16

Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 19:55:54
"Mandoliinissa ei ehkä niin."

Maniskahan on, kuten tunnettua, vain rämpytyssoitin.
Tosin sillä eräät taitavat soittajat saavat ihmeitä aikaan.

Totta. Itse en olisi käyttänyt sanaa rämpytys, mutta ero taitaa tulla siinä että ääni soi kohtalaisen lyhyen aikaa. Siksihän siinä sitten käytetäänkin sitä tremoloa, eikös.

Maniskamies · 16-10-2013, 22:40:51

Ilmaisu tuli mieleen Kansanmusiikki-instituutin julkaisemasta, Seppo Sillanpään kirjoittamasta Mandoliinioppaasta (A4-koko, 104-sivua asiallista asiaa), jonka johdannossa on kappale:
"Jonkinlaisen mandoliininarvostuksen pohjanoteerauksen koin tutkiessani suomalaisia nauha-arkistoja, kun löysin erään tutkijan merkinnän: "kylällä ei ollut pelimanneja, vain muutamia maniskan rämpyttäjiä".

Eräs toinenkin soitin on joutunut samankaltaisen arvostuksen kohteeksi!

htoyryla · 16-10-2013, 22:47:45

Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 16-10-2013, 22:40:51
Ilmaisu tuli mieleen Kansanmusiikki-instituutin julkaisemasta, Seppo Sillanpään kirjoittamasta Mandoliinioppaasta (A4-koko, 104-sivua asiallista asiaa), jonka johdannossa on kappale:
"Jonkinlaisen mandoliininarvostuksen pohjanoteerauksen koin tutkiessani suomalaisia nauha-arkistoja, kun löysin erään tutkijan merkinnän: "kylällä ei ollut pelimanneja, vain muutamia maniskan rämpyttäjiä".

Eräs toinenkin soitin on joutunut samankaltaisen arvostuksen kohteeksi!

Mulla taisi alitajuisesti vaikuttaa eräs äskettäin m.netissä ollut keskustelu "Mistä näitä rämpyttäjiä aina tulee". Luulin että siinä viitattiin soiton laatuun, mutta ketjun aloittaja olikin ärsyyntynyt siitä että hänen "rämpyttäjäksi" kutsumallaan tyypillä on ylimielinen asenne yhdistyneenä olemattomaan soittotaitoon/tajuun.