Transponoinista ja soiton opiskelusta

pietrodeiro · 21-08-2013, 10:32:45

Kun tästä aiheesta näyttää olevan esillä "monenlaista ilmaa", ja ettei kaikki soittohommat menisi ihan tietokonehommiksi (kuten nykyään kaikki), niin suosittelisin tätä transponoinnin tekoa (opettelua) ihan omasta päästä.

Nykyään aiheeseen löytyy varmasti paljon informaatiota ja transponoinnin teoriaan löytyy oppaita myös muiden soittimien puolelta, esimerkiksi oheisenlaisten taulukoiden muodossa. Sitten vain soittelemaan kappaleita eri sävellajeissa jolloin yhteislaulujen säestyksetkin pitäisi onnistua kohtuullisesti samoin kuin orkesterisoitot.

olli · 21-08-2013, 12:06:13

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 21-08-2013, 10:32:45
Motto, näppäinharmonikalla asia on "helppoa kuin heinän teko".

Hieno esitys - nuoremmille oiva ohje! Itse näin ikämiehenä en ala enää noin perusteellisesti opettelemaan. Aiemminkin olen tainnut mainita, että opettelen kappaleen pahvista! Jos täytyy sitten transponoida, teen sen koneella!
"helppoa kuin rieskan syönti, laidasta aloittaa"

eikkajuhani · 21-08-2013, 15:53:35

Joo ja kynnet täytyy muistaa leikata pirun usein, - näppäimistä muuten näkee sen huonosti pidetyn ja ehkä paljon soitetun hanurin ! kjeh kjeh

eikkajuhani

ftamt · 21-08-2013, 20:16:41

Tuli tässä mieleen neljä kovaa soittajaa takavuosilta Amerikasta ja Ruotsista, jotka pitkään
soittivat 3-rivisillä tai 3-rivisillä romopianoilla. Heille riitti varsin mainiosti nämä rivit ja he kaikki levyttivät paljon, joten levyiltäkin kuulee, että soitto sujuu. Nämä tunnetut nimet olivat Pietro Frosini, Ragnar "Raggie" Sundqvist, Edwin "Eddy" Jahrl ja Arvid Franzen.
Toivo

olli · 22-08-2013, 11:55:20

Lainaus käyttäjältä: Johan - 22-08-2013, 10:29:27
Hyvä mielenkiintoinen tulkinta tuo Kimalaisen lento! Pelkäsin kyllä, että kaveri rikkoo pelinsä, mutta oli onneksi vahvaa tekoa! Peukalon tarpeellisuuskin tuli selkeästi esiiin.
Suosittelen katsottavaksi kaikille niille, jotka "suuressa viisaudessaan" kertovat kyllillä tarinaa, että ei painopelillä voi soittaa edes "säkkijärvenpolkkaa" ;-))
Johan

Hienoja esimerkkejä - Johanin kanssa samaa mieltä, kyllä se pianokahvallakin lähtee, kun on mestarisoittaja

poikkikulma · 22-08-2013, 12:05:35

Hienoja esityksiä

siinä otettiin Harmonikasta kyllä kaikki irti

taiturimaisia esityksiä tuossa voisi jo Ahvenainenkin olla helisemässä

.
Kyllä pianopelilläkin soittaa ihan samaten kuin näppäinpelilläkin kun vaan taitoa riittää ja tekniikka pelaa . Muistan kerhoajoiltani jolloin pianoharmonikat 70 luvun puolivälissä olivat ainakin meille vielä harvinainen näky niitä ei paljoa käytetty vielä silloin , Unto Jutilalla oli Exelsior merkkinen Pianoharmonikka ja hän päästeli kerhossa sillä kerran Tukholman Polkan kun pojat olivat sitä mieltä ettei sitä voi pianopelillä soittaakaan jäi pojilta suut auki kun Jutila näytti että voi siinä käytettiin kyllä koko skaalaa tarkoin läpi ja sormet sekä tekniikka pelasi hienosti oli mahtava näky

eikkajuhani · 23-08-2013, 10:58:17

Tässä vielä tuohon soiton ja tekniikan harjoitteluun !
Tuolla youtubessa VA, soittaa valssia`Ihana päivä,`-94 (PietroDeiro) ja jäin seuraamaan tuota
Hanurin (täytyy kirjoittaa isolla) käsittelyä. Peukalo lepäili ison ajan kahvan reunalla ja mikä minusta oli tuossa erikoista, hän välillä kämmenpohjalla työnteli kahvanreunasta - ikäänkuin tyhjenteli ilmoja - kesken soiton. En tiedä tehostetaanko sillä esim. jotain bassopuolen (fortea)
mutta näyttää jotenkin erikoiselle, ikäänkuin soiton keskeytykselle....Tässä aamun avausta!

eikkajuhani

olli · 26-09-2013, 14:31:19

Kerhossamme käytiin läpi transponointia näppäinpelillä. Harjoituskappaleena oli tuttu "Emma"-valssi d-mollissa. Ensiksi opettelimme kappaleen ulkoa kolmelta keskimmäiseltä riviltä. Sitten opettajamme näytti, miten se siirretään muihin sävellajeihin. Helpolta tuntui noin teoriassa. Käytännön työ on opetella kappale ensin ulkoa "sormiin". Kun sitten vaihtaa sävellajia, asettaa vain sormet uuteen paikkaan - sävellajista riippuen kolmelle sisä- tai kolmelle ulkoriville

Kun kappaleen opettelee ulkoa vain kolmea riviä käyttäen - on transponointi helppoa lukuisille muille sävellajeille. Jos on opetellut kappaleen soittamaan lisärivejäkin käyttäen, vähenee transponoinnin sävellajien määrä

Lisähuomiona opettajamme otti esimerkin; otetaanpa Emma Es-mollissa. Hän kysyi montako beetä on es-mollissa. No 6 kpl. Näyttää hirveältä nuottikirjoituksena - siis tämä Emma. Kun on opetellut mainitun transponointitekniikan, ei tarvitse miettiä alennus- eikä ylennysmerkkien määrää

Maniskamies · 27-09-2013, 10:57:35

Soitatteko perussuomalaista Emma-valssia, vai jotain tuunattua, meikattua ja/tai onduleerattua versiota?
Joten saisinko 'nootin', lähetän Sinulle myös erään version?

PS. Kun nyt on Emma Es-mollissa hallussa, niin miltä vaikuttaa Federico Mompoun haikea ja tunnepitoinen Cancion y Danza-sarjan n:o 6 alkuosa, joka myös on Es-mollissa? Sävelmä jäi aikoinaan mieleen Carlos Sauran ohjaamasta elokuvasta Korppi sylissä.

Nautinnollisia kuuntelu- ja soittohetkiä. Tässä linkki:
(muitakin tulkintoja löytyy YouTubesta.)

https://www.youtube.com/watch?v=tzcdX5mbjeo

olli · 29-09-2013, 20:45:22

Menee ny tuohon Emmaan

https://www.youtube.com/watch?v=yP0cXw0JNvc
Aika hyvä koreografia (mtv:llä menee ny tuo tanssijuttu)

htoyryla · 30-09-2013, 11:09:06

Minä opettelin jo 11-vuotiaana transponoimaan, soittimena oli melodika. Vaikka se oli kromaattinen soitin, keksin että kappaleet voi soittaa helpommin transponoimalla ne c-duuriin/a-molliin. Opin lukemaan eri sävellajien nuotteja ja soittamaan kappaleen melodian niistä suoraan c-duurissa.

Sitten kun hommasin kaksirivisen haitarin, siis semmoisen venäläisen, niin tästä taidosta on ollut apua. Nuotit voivat olla c-mollista (kolme alennusta) a-duuriin (kolme ylennystä) ja jotenkin hahmotan melodian niin että voin sen soittaa oman soittimeni sävellajissa. Jotenkin hahmotan siitä nuottien monimutkaisuudesta sen yksinkertaisemman, yhdessä sävellajissa kulkevan sävelkulun joka on sitten helppo soittaa sillä omalla, yhden sävellajin pelillä. Samaa olen tehnyt muillakin soittimilla.

Sointumerkintöjen kanssa ei ole aivan yhtä helppoa. Niitä kun en käyttänyt silloin lapsena. Tiettyyn rajaan asti menee vaihtaa lennossa soinnut toiseen sävellajiin, mutta vaikeitakin paikkoja tulee, ja sekoamisia. Silloin auttaa merkitä lyijykynällä nuottien päälle soinnut siinä sävellajissa johon transponoi.

Tässä mä olen siis puhunut siitä, että käyttää eri sävellajeille kirjoitettuja nuotteja semmoisessa sävellajissa, johon oma soitin pystyy tai joka on itselle helppo ja tuttu.

Tuo on käänteinen tapaus sillä mistä tässä ja täällä muuten puhutaan, että kappale on ensin opittu yhdessä sävellajissa, ja pitää sitten tilanteesta riippuen saada johonkin toiseen sävellajiin. Kyllä mä olen sitäkin nyt harrastanut. Aika moni kappale on mullakin "harjoiteltu" kolmelta riviltä. Mutta niissäkin kappaleissa, joissa mä jostakin syystä käyn kolmen rivin ulkopuolella, pystyy monesti pienellä vaivalla hakemaan uusiksi ne kohdat. Kun pysyn semmoisessa yksinkertaisemmassa musiikissa jota yleensä soitan. Jotain kappaleita on, joissa on nopeita kuvioita jollaiset haluan aina soittaa samoilla sormilla samalla tavalla. Näitäkin kappaleita pystyy transponoimaan, mutta ei ihan mihin sävellajiin tahansa.

mlut · 01-10-2013, 11:10:50

Nuottiesimerkit ovat varsin asiapitoisia

.
Voisitko ystävällisesti hieman selittää noita bassomerkintöjä. Eivät taida olla harmonikan standardibassolle?

mlut · 01-10-2013, 16:56:35

Merkintätapoja bassoille on tosiaan monenlaisia, joista toinen hämmästyttää ja kummastuttaa enemmän kuin toinen.
Kimmo Mattilan ja kumppaneitten toimittamassa teoksessa Suuri harmonikka kirja on standardibassot omalla viivastollaan F-avaimen perässä. Periaatteena on juuri tuo, että perusbasso/vaihtobasso on alin sävel (korkeimmillaan kolmannen viivan d) ja sointubassot siitä ylöspäin merkittynä soinnun perussävelellä. Lisänä on reaalisointumerkintä tahdin alussa bassoviivaston yäpuolella. Reaalisointumerkintää ei ole, jos sama sointu toistuu perättäisissä tahdeissa, mikä voi tuottaa yllätyksen, jos tahdin bassoille onkin sovitettu perusbassokulku. Poikkeuksia on, enkä ihan tarkkaa logiikkaa merkinnöille ole tajunnut, mikäli sellainen on olemassa?

olli · 01-10-2013, 18:10:50

Lainaus käyttäjältä: Maniskamies - 27-09-2013, 10:57:35
Soitatteko perussuomalaista Emma-valssia, vai jotain tuunattua, meikattua ja/tai onduleerattua versiota?
Joten saisinko 'nootin', lähetän Sinulle myös erään version?

Sain sinulta oheisen version. Kun tämä on jo "trad.", niin sopinee julkaista kokonainen nuottikin

olli · 01-10-2013, 18:17:39

Komppaan tuota pietrodeiron filosofiaa. Oppii paremmin, kun itse tekee. Puolustan tuota nykyista, eli atk:n tuomaa apua. Kun hankin nuotinnusohjelman (Capella) kirjoittaakseni puhtaaksi saamiani "kopion kopioita", olen kehittynyt mielestäni kohtuullisesti lukemaan nuotteja (varsinkin viivaston yläpuolelta ja alapuolelta). Kun kirjoittaa nuotin ohjelmalla koneelle ja kuuntelee sen (vaikkakin vajavaisella "midillä"), korvakin kehittyy. Huomaa virheellisen nuotin kohtuullisen helposti (no mun korva ei erota noita puolisäveliä kovin hyvin). Mutta kaiken kaikkiaan kehitystä on tapahtunut, vaikka jo seniori, 67+ olenkin. Mielenkiintoista hommaa sinänsä.

Jo 1980-luvulla halusin kirjoittaa nuotteja puhtaaksi. Poikani ollessa "tekussa" sain koneelle "Designer-piirrustusohjelman". No sillä minä sitten nuotteja piirtelin - ja kauniita olivatkin. No ohjelma oli piirustusohjelma, joten sillä pystyi vain piirtämään (ei ollut edes tuota nykyistä midi-mahdollisuutta kuunnella).

olli · 02-10-2013, 12:16:30

Suomalaisissa haitarinuoteissahan bassoon kirjoitetaan yleensä perusbasso (nuotin varsi ylös) sekä sointubassot vain yhdellä nuotilla (varsi alas). On mielestäni selkeämpää lukea nuottia. No koneen ohjelmalla soitettaessa (vaatimaton midi) soinnut eivät soi oikein sointuina - pelkkä nuotti vain. Tuossa Godinskin&Vesterisen harmonikkakoulussa kirjoitetaan läpi kirjan myös sointubassot täydellisinä - hyödyllistä oppia sinänsä (mutta hankalampaa lukea)

htoyryla · 02-10-2013, 13:16:27

Lainaus käyttäjältä: olli - 02-10-2013, 12:16:30
Suomalaisissa haitarinuoteissahan bassoon kirjoitetaan yleensä perusbasso (nuotin varsi ylös) sekä sointubassot vain yhdellä nuotilla (varsi alas). On mielestäni selkeämpää lukea nuottia.

Minä kun en ole tottunut lukemaan näin kirjoitettuja nuotteja, niin mitenkäs noista tietää soitetaanko duuri-, molli- vai seiskasointu?

mlut · 02-10-2013, 15:55:38

Siis ainakin tuossa Suuri harmonikka kirja teoksessa: Lisänä on reaalisointumerkintä tahdin alussa bassoviivaston yäpuolella. Reaalisointumerkintää ei ole, jos sama sointu toistuu perättäisissä tahdeissa.
Em. kirja taitaa mukailla aika lailla pietrodeiron kuvaamaa USA mallia. Esimerkki liittynee tangon tapaiseen basson soittoon. Perus- ja sointubassot paukutellaan samanaikaisesti.
Tuo pietrodeiron saksanmalli on aika kryptinen. Mutta kaiketi sekin on soitettavissa standardibassoilla?

olli · 02-10-2013, 17:48:43

Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 02-10-2013, 13:16:27
Lainaus käyttäjältä: olli - 02-10-2013, 12:16:30
Suomalaisissa haitarinuoteissahan bassoon kirjoitetaan yleensä perusbasso (nuotin varsi ylös) sekä sointubassot vain yhdellä nuotilla (varsi alas). On mielestäni selkeämpää lukea nuottia.
Minä kun en ole tottunut lukemaan näin kirjoitettuja nuotteja, niin mitenkäs noista tietää soitetaanko duuri-, molli- vai seiskasointu?

Haitarinuoteissa on yleensä merkitty myös soinnut (esim. Am, Dm, E7, C, Adim), joten kyllä ne duurit, mollit, seiskat ja dimit osaa ottaa haitarin basson nappuloilla

Pelle Jollasbo · 02-10-2013, 18:36:55

Lainaus käyttäjältä: pietrodeiro - 02-10-2013, 09:59:07
Nuo standardibassojen (sekä myös basson soiton) esitystavat taitavat riippua siitä mistä maasta asiaan (nuotinnukseen) on otettu oppia. Itse olen nimittänyt nuo yksinkertaisesti German ja USA tyyleiksi, koska yleensä Saksalaisperäisissä nuoteissa basson soinnutus esitetään täydellisempänä ja USA nuotinnuksessa vain yhdellä perussävelen nuotilla (ohessa esimerkit).

Liitteenä olevasta AAA:n "virallisesta" suosituksesta saattaa löytyä lisävalaistusta bassojen merkintätavalle. Pitkälti seurataan monessa maassa yhä näitä suosituksia. Poikkeuksia tietysti myös löytyy.
Löytyy myös saksalaisia harmonikkanuotteja joissa sonitubasso on esitetty yhdellä nuotilla.

terv pelle jollasbo