Säestys puhtaalta pöydältä

[olli]

Useissa Dallapé-vihkoissa on kappaleen nuotti ilman mitään sointumerkintöjä.  Sävellajiin pääsee kiinni etumerkinnästä ja viimeisestä tahdista.  Aloitetaanpa ketju siitä, miten ryhdytään laittamaan bassoja mukaan

[mlut]

Oikein kiinnostava aihe. Jos sisäistäisi tuota sointuoppia, helpottaisi se varmaan kappaleen muistamista, vaikka olisi opetellut sen soinnuilla varustetuista nuoteista. Puhumattakaan korva kuulolla soittamisesta. Johanin vastauksessa oli minulle uusia käsitteitä, kuten 'harmoninen rytmi' ja 'iskuala'. Tämmöinen tehtävä olisi opettavaista käydä läpi jollain Ollin mainitseman tapaisilla nuoteilla.

[olli]

Sain vanhan foxin nuotin, josta ensin päättelin, että on E-mollissa.  Laitoin sitten bassoja, jotka eivät kaikki liene oikein?   Nuotti on vanha, joten laitan eka sivun liitteeksi.

[mlut]

Tarkoitatko, että aloitit nuoteilla, joissa oli vain tuo ylin sävelkulkurivi ilman mitään reaalisointumerkkejä (Em, H7,...) saatikka alinta bassonuotistoa.
Etumerkin mukaan sävellaji on e (e-molli) tai G (g-duuri). Introhan näyttäisi päättyvän e-säveleen, joten selkeesti näyttää senkin puolessta e-mollilta. Kun olet soittanut, varmaan tuntuu levolliselta, kun otat Em-soinnun intron loppuun. Tosi hienoltahan sovituksesi näyttää. E-mollin tapaan vilisee sävelljin pääsointuja (I Em, IV Am ja V H7).

[olli]

Joo, pelkkä melodia vain, ei edes sointumerkkejä.  Dallapé:n nuoteissa on usein toinen stemmakin kirjoitettu samalle riville.  Purin sen toisen stemman omalle rivilleen - sitä ei tosin tällä ekasivulla ole lainkaan (sen johdosta tauot).

Oma tulkintani sävellajista on: etumerkki eli tässä yks risti, on siis g-duuri tai e-molli.  Usein kappale loppuu sävellajiin.  Tässä kappaleessa Finessä on e-nuotti, joten päättelin kappaleen olevan e-molli.  Jos vikasävel olisi ollut g, olisin päätellyt g-duuri.

[mlut]

Aika hyvin. Tässähän olisi hyvä esimerkki kokeneemmalle sovittajalle kommentoitavaksi. Rämpyttelin hieman tuota alkua. Siinä voisi heti kolmannessa tahdissa Hm:kin käydä.  Mielenkiintoista on myös perusbassojen valinta.

[olli]

Kommentoipa Johan vielä tuota esimerkkinuottiani

[Maniskamies]

Ollin motto on: Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

Johan kommentoi:

Äkkiä katsottuna:
.... ehkä H7, mutta pitäisi nähdä hieman pitemmälle minne melodia lähtee


Ollin moton mukaan ollaan menossa alusta loppuun, joten katsotaan siis sävellyksen loppuun. Sieltä löytyy intron 8 tahtia (ja kolmen neljäsosanuotin kohotahti), joten introkin kannattaa päättää soinnuin H7-Em.  Sitä ennen voisi olla Em/H, koska Ollilla olevassa kakkosstemmassa on laskeva sävelkulku g-fis-e (g puolinuottina ja muut neljäsosina).

Johan antaa arvokkaan vihjeen: kannattaa lähteä sävellyksen lopusta päin katsomaan sointukulut. Perustehoisilla soinnuilla (e-mollissa Em, Am ja H7) pärjää pitkälle, mutta Tynnilä-Jäppilä -genreen kuuluvat myös (e-mollissa operoitaessa) E7, Em7, C, C7, D7, G, Am7, F#7, F#7b5.  Bassokulkujen vuoksi voi käyttää käännöksiäkin (Em/H, Am/C).

On upeaa Olli, että olet lähtenyt työstämään Kevätlintuja kahdelle hanurille!

[Maniskamies]

Olli, muista että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa soinnuttaa sävelmä. Sinulla on vapaus omiin valintoihisi.

Joku saattaisi laittaa eka sivusi kolmeen viimeiseen tahtiin sointukulun  G - F#7 - H7, ja joku toinen jotain muuta.

Keksimisen ja kokeilemisen iloa Sinulle!

[olli]

Kiitän kommenteista   Joskus tulee mieleen värkätä

[Kaifun]

Se kvinttikiarto pitäis omaksuva soinnutuksessa luun ja nahan väliin. Metsäkukkien A-B-C osissa on perusteet koko kiarrolle rinnakkais-sävellajeineen.
  Melodiajaksojen lopuissa on usein makeat kahen septimin lopetukset, jolloin A-mollissa normaalin E-7:n edellä voi olla H-7 tai F-7.
  Mulle harrastajana miättimis- ja analyyssisävellajina on A-m ja C-duuri, jolloin kuljetaan pääosin valkosilla.

[Kaifun]

Ja jos haluvaa hijoutuva soinnutuksessa piemmälle, nin miälestäni yks selkeimmistä oppaista on Tohtori Toonika niminen ISBN 951-1-19922-6.

[Melodix]

Hyvä aihe tämä soinnutus. Minullakin on tuossa yksi kappale ilman sointuja, itseltäni kun tuo soinnutus ei oikein luonnista niin voisikos
joku tehdä sellaisen perussoinnutuksen tähän:

[olli]

Liitteenä Kulkijan kuun "koneen ohjelman tekemä" sovitus.  Kokeilin tuota capellan "automaattista" sointumerkintää.  Kun kursorin laittaa nuotin eteen ja painaa nappulaa "transponoiva sointumerkki" ohjelma ehdottaa nuotin yläpuolelle sointumerkkiä.  En ole nuottia testannut haitarilla, mutta ajattelin laittaa kommentoitavaksi.  Varsinaiset diskanttisoinnut jätin vielä tekemättä - hain bassosäestystä.

Muokkaus:  Kokeilin haitarilla, ei kuulostanut pahalta

[olli]

Kulkijan kuu tuntui tutunoloiselta kappaleen nimeltä.  Joten tarkistin;  Veikko Juntunen on säveltänyt samannimisen kappaleen, ei kuitenkaan valssi.  Oulun kaupunginkirjastossa on saatavana pdf-nuotti ilmaiseksi.  Siellä on kaikki Juntusen sävellykset vapaasti käytettävissä.  Juntusen kappale liitteenä.

[olli]

Useissa Dallapé-vihkoissa on kappaleen nuotti ilman mitään sointumerkintöjä.  Sävellajiin pääsee kiinni etumerkinnästä ja viimeisestä tahdista.  Aloitetaanpa ketju siitä, miten ryhdytään laittamaan bassoja mukaan

Tästä oli siis kysymys, bassosäestyksestä haitarilla.  Useissa toivelaulunuoteissa on melodia, mutta myös sointumerkit.  Bassot on siten kohtuuhelppo lisätä ja tehdä tuttuja bassokulkuja.  Viimeistelen kappaleen yleensä diskantin soinnuilla - "pitkiin" nuotteihin sitten kolmisointuja yms.  En siis ala ensiksi tekemään diskantin sointuja, ja senjälkeen vasta bassokuvioita.  Näppäinpelillä on helppo ottaa diskantin puolella sointuja mukaan - näppäimistö on nerokkaasti rakennettu

[Melodix]

Kiitoksia Olli nopeasta "toimituksesta", pitää tuota illalla kokeilla kunhan saan "Lassen" syliini.

[olli]

Kiitoksia Olli nopeasta "toimituksesta", pitää tuota illalla kokeilla kunhan saan "Lassen" syliini.

Tämä oli vain eräs "koneen ohjelman" tekemä ehdotus.  Ei siis pidä ottaa minään valmiina juttuna.  Huomasin jo itsekin, että korjattavaa on.

[Hannu S]

Tuntematon kappale minulle. Noin, jos täytyisi tuosta pahvista soittaa, niin soittaisin johonkin tuohon malliin. Soitin kerran läpi ja laitoin samalla soinnut. Soinnun yläpuolella perusbasso merkitty. En tiedä miten lienee alkuperäistä raiskattu, kun en ole ikinä kuullut. Toivottavasti säveltäjä ei ota herneitä nenään. Silleen peruskolmisoinnullahan tuo menisi, jos ei ala hienostella, mutta tuollainen kappale pääsee oikeuksiinsa vasta huolellisella soinnutuksella. Vaan jos ei sormet taivu jeesusseiskaan, niin saa kelvata.
tv, Hannu S

[olli]

Tein tällaisen sovituksen.  Jeesusseiskaa en tajua, lienee yläilmoissa   Hannu voisi kommentoida ja tarkistaa mahdolliset virheet.  Ei tämä mielestäni paha ole