Säestys puhtaalta pöydältä

[mlut]

Kiitos Pietrodeirolle valistuksesta Em6-tahdin soitossa. Noin sen varmasti tosimies soittaa, että sointu basso on kummallakin kerralla Em6 -jollain kikkakutosella. Uskompa, että moni soittaa sen tavallisena Em-tahtina tai korkeintaan ottaa perusbassoksi jossain kohdin cis.

[ftamt]

Täytyy tässä osallistua taas keskusteluun, koska istun Suomen Äänitearkiston hallituksessa.
Äänitearkiston tietokannassa on paljon puutteita ja virheellisyyksiä.Niitä pyritään aina korjaamaan, kun alkuperäinen nuotti tai orkesterisovitus löytyy. Kaarlo Valkama on ollut kaikkien aikojen merkittävin iskelmäsovittaja, joka aloitti sovittamisen vuodesta 1929 Niilo Saarikolle aluksi Columbukselle ja myöhemmin Levytukulle. Nämä yhtiöt kustansivat monilla levymerkeillä suomalaisia iskelmälevyjä.Kaarlo Valkama soitti 1930-luvulla Ramblers-orkesterissa ja liityi vasta perustettuun Kullervo Linnan orkesteriin vuonna 1948 ja soitti siinä sekä Humppa Veikoissa 1970-luvulle saakka. Nämä kaksi Kullervo Linnan orkesteria toimivat
rinnakkain eri kokoonpanolla vuodesta 1958, jolloin Humppa Veikot perustettiin.Linna ja Valkama tekivät puoliksi molempien orkesterien sovitukset.Jostakin syystä Kullervo Linnan molemmissa orkestereissa bassoa vuosina 1948-1962 soittanut vanha Dallapén
sovittaja Eero Lindroos teki hyvin vähän sovituksia Linnalle.Palattuaan takaisin Dallapéhen
Eero Lauresalona hän jatkoi taas sovittamista ja vastasi kuolemaansa saakka lähes kai-
kista Dallapén sovituksista. Olen nähnyt Humppa Veikkojen 10-miehiselle kokoonpanolle tehdyt sovituskansiot, joten tiedän mistä Kaarlo Valkaman kohdalla puhun.Harva tietää, että
Kullervo Linna oli pätevä muusikko, joka osasi tehdä myös sovituksia. Hänet tunnettiin viimeisinä vuosina vain rumpalina, mutta hän oli aikaisemmissa orkestereissa soittanut  ksylofonia,
harmonikkaa, saksofonia ja muistaakseni myös banjoa. Dallapéssa hän oli soittanut vuosina 1940-1948.
Toivo

[Maniskamies]

Kullervo Linnan sävellystaidosta kertoo klassikkosävellykset Kultainen nuoruus ja Iltarusko monien muiden sävellysten "kermana".

Muusikoiden ja esiintyjien kannalta ajatellen jokainen Kullervo Linna Säätiön saama Teosto-korvaus lienee merkittävä.

[Maniskamies]

Useissa Dallapé-vihkoissa on kappaleen nuotti ilman mitään sointumerkintöjä.  Sävellajiin pääsee kiinni etumerkinnästä ja viimeisestä tahdista.  Aloitetaanpa ketju siitä, miten ryhdytään laittamaan bassoja mukaan

Tällainen oli Ollin aihe.
Jotta keskustelu ei aivan kuihtuisi, niin laitetaan tähän vinkki viitonen ( siis 5. vihje, ei luuviitonen):
vinkkien 1-4 avulla muotoutuneista sointuvaihtoehdoista kehitetään humppabasistin tyyliin perus- ja vaihtobassoja ykköselle ja kolmoselle.

Lisämausteet oman maun mukaan!

[olli]

Vaihtobassot kuuluu haitaristin perushommaan - käytän niitä jatkuvasti kaikissa haitarikappaleissa    Joskus ehkä liikaakin

[Maniskamies]

Vaihtobassot kuuluu haitaristin perushommaan - käytän niitä jatkuvasti kaikissa haitarikappaleissa   Joskus ehkä liikaakin

Voinet kai itse vaikuttaa asiaan, jos tuntuu siltä että niitä olisi liikaa?

Koska vaikuttaa siltä, että keskustelu on tyrehtymään päin, niin virikkeeksi vinkkien 1-4 tarkoitusta selventävä ns. sointujen hallintohimmeli, joka ei ole läheskään niin tippaleipämäinen kuin Mark Levinen The Jazz Piano Book. Hilsettä tuli ja paljon!

Kevätlinnut-himmelissä on siis ylhäällä merkattuna muutamia lopetussointuja kummallekin säkeelle, sekä ekana melodian korkeimmalle sävelelle mahdollisia sointuja.

Nuottikuvan alapuolella on osa saatavista sointukombinaatioista.

Näissä riittää valinnanvaraa ja kokeilemista.

[olli]

Taidan tyytyä tähän käytyyn erittäin antoisaan keskusteluun tällä erää.  Katselen parin viikon päästä ohjaajani kanssa nuotin ja silloin pääsen tosissaan treenaamaan.  Kiitän osallistujia!

[olli]

http://open.spotify.com/track/6JMNk0Ra6eFqS2Po1LOOzd
Tällainenkin versio löytyy!   Sakari Kukko ja Humbalax esittävät varsinaisen jazzversion.  Sanat ja sävel ovat kuitenkin oikein! 

[Maniskamies]

Olli otti parin viikon aikalisän. Näin luin Jari Tervonkin menettelevän, kun saa kirjoitettua kirjansa kertaalleen. Hän pitää siitä työstä parin kuukauden "loman", ennenkuin aloittaa kirjoittaa teoksen uudelleen. Näin varmaan saa kehitettyä alitajunnan avulla aivan uusia näkökulmia.

Kevätlinnut-himmelissä on teemalle sointuvaihtoehtoja harvassa sekä tiheässä. Foxtrotin tempo lienee n. 120 neljäsosanuottia, jolloin minuutissa menee 30 tahtia. Mielestäni tässä foxtrotissa riittää kohtuullinen sointujenvaihtotiheys. Periaatteessa sointua kohden voisi olla kaksi tahtia, mutta useissa sävellyksissä säkeitten loppua kohden tapahtuu sointujenvaihtoa tiheämmin.

Hyvät vapaalehdykkäiset! Minua kiinnostaa se, millaisia versioita on syntynyt. Soinnutuksia lähettäneille lupaan laittaa eräänlaisen kukkasen.

[olli]

Joo - pieni tauko on   Nyt illalla opiskelin tai lähinnä kertasin musiikin teoriaa kolme tuntia yhteen menoon - pääsin soinnutuksiin!   Taukoa pitää pitää opiskelussakin.  Tämän illan "istunnossa" tuli yksi oivallus - sointuasteet!  Ne pitää opiskella tarkemmin vielä jatkossa.  Joku kouluttaja sanoi aikoinaan, että yksi oivallus riittää kerrallaan - on oppi mennyt perille .  Nyt jos saisin tuon Kevätlinnut ensi kertaa käsiini, olisin jo paljon viisaampi sitä käsittelemään.  Käymme kappaleen opettajani kanssa läpi toukokuun lopulla, jolloin halukkaat saavat meidän versiomme.

Seuraavaa käsiini sattuvaa nuottia ilman sointumerkintöjä alan työstämään täysin uudelta pohjalta - eli käymäni kurssin "Musiikin teorian kuntokoulu - Virtasesta Vivaldiin" pohjalta!

[Maniskamies]

Tietysti haluan nuotin! Kiitokset siitä jo etukäteen!
Ja samalla uskon, että Olli saa myös tulevaisuudessa mielenkiintoisia sävelmiä ilman sointumerkkejä. Näin hän pääsee käyttämään saamaansa kokemusta parhaaksi katsomalla tavallaan.

Takaapäin alkava sointukulkujen kehittäminen pohjautuu länsimaisen tonaalisen musiikin luomiin "sääntöihin, periaatteisiin, käytäntöihin ja suosituksiin", joista tärkeimpinä pidetään kadensseja. Tavoitteena on, että ne laitetaan ensin paikoilleen sen mukaan, minkä mielikuvan melodia luo. (Mikään ei estä myöhemmin tapahtuvaa fiksailua.)

Sointujan I, IV ja V voi käyttää eri kombinaatioina, ja niiden lisäksi sointukulkuina voi käyttää Teille kaikille tuttua kvinttikiertoa, sekä myöskin ns. dollarikiertoa:
duurissa:  I   V   VIm   IV    (esim. D  A  Hm  G)
mollissa:   Im  bVI   bIII   bVII  (esim. e-mollissa Em  C  G  D)

Luonnollisesti tällä tavoin saadut sointukulut ovat "persoonattomia, steriilejä, tavanomaisia", mutta soinnuttajallekin jää paljon keinoja toteuttaa omaa persoonallista näkemystä.
Näin siis lähdetään tyvestä liikkeelle. Urjalan tyttö ja Pihtiputaan mummo tuskin kaipaavat hirveän monimutkaisia viritelmiä.

[olli]

Tuli mieleen antaa karma (eli plussa) maniskamiehelle   Ilman tuota nuottia "Kevätlinnut" en olisi varmaankaan lähtenyt tälle "musiikin teorian matkalle"!   Näyttää se vanhakin jotain oppivan ja on ollut tosi mielenkiintoista seurata tuota kuntokoulua. Nytkin on mennyt varmaan jo pari tuntia.  On päästy "seiskaan"!  Eihän sitä kertalukemalla ja kuuntelemalla kaikkea opi, mutta jotain aina jää päähän.  Kertaamalla oppii sitten lisää.  Hiukan haittaavat nuo "subdominantit" sun muut musiikin ammattilaisten termit - mutta kai nekin jotenkin ajan myötä omaksuu!

[olli]

Musiikin teorian kuntokoulu on nyt käyty kertaalleen läpi.  27 "oppituntia" kestoltaan n. 18 minuuttia eli koko paketin kesto oli 8 tuntia ja vartti.  Kolmen päivän aikana opiskelin.  Kaikki ei mene kerralla kaaliin, joten täytyy vaikeimpia kohtia kertailla vielä montakin kertaa.  Perusoppi on hallussa

[Maniskamies]

Napsautinpa Ollille karman, sillä suoritus on mahtava. Syntymäpäiväonnittelut lähetän samalla saatesanoilla, että harmonikansoitto näyttää antavan antoisia vuosia paljon lisää. Ajatellaan vaikka Hanuri-Antti Kämäräistä ja Armas Piippoa.
(Tietysti joitain soittajia on kuollut suhteellisen nuorina, mutta niihin tapauksiin on muut seikat vaikuttaneet).
Täytyy tässä laittaa vielä syntymäpäiväkukka sähköpostilla.

[olli]

Toiveeni toteutui:  tänään 13.5.2013 klo 18 alkaneessa "Sekahaku"-ohjelmassa soitettiin "Kevätlinnut" ja hiukan myöhemmin myös valssi "Sammunut hiillos"!   Mahtava syntymäpäivälahja kerrassaan   Jos haluatte kuunnella, niin YLE:n Areenassa nämä kuuluvat.  Kevätlinnut on aika alussa, Sammuva hiillos hiukan myöhemmin

[olli]

http://yle.fi/radiosuomi/template/export/areena.jsp?clip=1885500
tässä Areenaa: noin 6.37 tulee "Kevätlinnut" ja 30.26 "Sammunut hiillos".

[Maniskamies]

Komiasti kajahti Kevätlinnut! Sitä en pidä surullisena mollisävelmänä, vaan siinä soi kevääntulon ilo ja riemu.

Sammuva hiillos (säv. ja san. M. Maja) taasen on aika melankolinen, kuten on myös toinen M. Maja-valssi Kulkurin kutsu. Nämä samanhenkiset, surumieliset sävelmät löytyvät Dallape 68-vihkon samalta aukeamalta. Ne on helppo uskoa saman henkilön tekemiksi.

[Maniskamies]

Syntymäpäiväsankari Olli hämmästytti minut eilen niin, että ei vähemmästä väliä. Karman arvoinen suoritus, mutta kertokoon Olli siitä sitten, kun katsoo ajankohdan sopivaksi.
Kusti polkee ja posti kulkee vanhan sanonnan mukaan, ja karman saavat myös Johan ja Pietrodeiro.

Tuossa vanhaa Dallape-nuottivihkoa katsellessa syntyi pieni ahaa-elämys. Kevätlinnut alkaa (kohotahtia lukuunottamatta) sävelmän lakipisteestä. Kai säeparin loppuosassa on tärkeintä pitää vain sama meno päällä, kuin laskettelisi myötämäkeen.

Niin, törmäsin Aropaimenen nuottiin. Sävelmä on c-mollissa, ja lauluosuus alkaa kvarttihypyllä g:stä ylös c:hen.
Kuu-LAA-na kuultaa ... isoilla kirjaimilla korkein sävel. Entä toistoissa:
RAN-NAL-la taivaan... ja A-ROL-la paimen.... lähdetään korkealta ja kovaa, kuten Kevätlinnuissa.

Suurin osa sävelmistä yleensä alkaa muistini mukaan alhaalta, kohoaa ja lopussa on taas laskeva sävelkulku.

Sointuina lauluosuudessa on Cm, Fm, G7, Bb7 ja Eb, sekä käännökset Fm/Ab ja Cm/G.
Instrumentaaliosuudessa vilahtaa lisäksi Ab.

Näillä eväillä mestarit ovat luoneet klassikkofoksin!
Aikakauden tyylin mukaan siis Kevätlinnutkin voisi soida "simppelinä".

Kuinka muuten Kevätlinnut soi? Kertokaapa mestarit, miten on koplarit.
Itselläni kuluu paljon aikaa tietokoneen ääressä, ja Kevätlinnut soi äänikortistani Vibes-soolona.

- - -

Viikko sitten laitoin esille Kevätlinnut sointuvaihtoehtoja-himmelin toivossa, että se herättäisi keskustelua.
Siinä oli eräänä vaihtoehtona sointukulku | F#m7b5  | Hm7   | C    | H7     | Em      |

Voiko näin tehdä? Sävelmän toonikasointu tulee vasta säeparin lopussa.

Juha Henriksson kertoo Toivo Kärjen musiikillinen tyyli-kirjassaan d-mollissa esitetystä LIL-jan-kuk-ka -choruksen alusta, jossa on subdominantti muodossa Gm(add9)/E.

Lainaus: "Kärki tuntuu monessa sävelmässään viivyttävän toonikasoinnun esittelyä eli sävellaji vakiinnutetaan vasta myöhemmin."

"Anna anteeksi, Anja"-foksissa 1970 Kärki käyttää minimaalisempaa harmoniaa: Im, I7, IVm, IVm6, V7, bVII ja bIII. Nekin riittävät, sillä muistijälki sävelmästä on mielessäni positiivinen.

[olli]

Panin tuubiin keneltäkään kysymättä, joten nauttikaa Kevätlinnuista
https://www.youtube.com/watch?v=wI9JW3hWINs
Kuvassa on isäni 1930-luvulla Hagsröm sylissään!

[olli]

Tässä vielä toinen Valto Tynnilän foksi - "Ansarikukka".  Kiitokset maniskamiehelle näistä nauhoitteista.
http://www.youtube.com/watch?v=oVYu7-lNqFQ&feature=youtu.be